Koska häkäpönttöautoissa on hyötysuhde hiukan huono, voisiko sitä parantaa painamalla häkäkaasu turbon kautta?
Mitä muuten maksaa häkäpönttölaitteet? Ja mitä teknisiä vaatimuksia asetetaan moottorille?
Tuostahan saisi viriteltyä kotiin lämmön ja sähkön kerralla, pakokaasuillekin lämmön talteenotto, ja moottori pyörittäisi generaattoria. Ei paljon heiluttaisi öljyn ja sähkön hinnannousut! Eikä perusmaksut jatkuvine korotuksineen!
Kanttiladan kone varmaan riittäisi tuollaiseen kotivoimalaan?
Mitä muuten maksaa häkäpönttölaitteet? Ja mitä teknisiä vaatimuksia asetetaan moottorille?
Tuostahan saisi viriteltyä kotiin lämmön ja sähkön kerralla, pakokaasuillekin lämmön talteenotto, ja moottori pyörittäisi generaattoria. Ei paljon heiluttaisi öljyn ja sähkön hinnannousut! Eikä perusmaksut jatkuvine korotuksineen!
Kanttiladan kone varmaan riittäisi tuollaiseen kotivoimalaan?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ahtaminen nostaa hyötysuhdetta missä tahansa moottorissa, missä palaminen tapahtuu sylinterin sisässä. Ei siis pelkästään häkäpönttöautoissa.
Hyötysuhde heikkenee osittain sen takia, että polttoaine palaa osittain pöntössä. Ahto ei siihen lämmönhukkaan vaikuta.
Kotivoimalaitosta meinaat siis. Miten aiot ratkaista öljyjen likaantumisongeman?
Pienvoimaloihin stirlingmoottori on sopivampi.
" Ahtaminen nostaa hyötysuhdetta missä tahansa moottorissa, missä palaminen tapahtuu sylinterin sisässä. Ei siis pelkästään häkäpönttöautoissa. "
Tuo on kyllä väite, joka vaatii jo vahvoja perusteita.
Selitykseksi ei riitä että tehon kasvun myötä mekaaniset kitkat suhteessa vähenevät, eikä myöskään pakokaasujen energian hyväksikäyttö. Moottori voidaan suunnitella taloudellisuutta tavoiteltaessa niin, että pakokaasujen energia ei edes riitä pyörittämään ahdinta, joten mitkä olisi väitteen perusteet.
Miten voimakasta on öljyn likaantuminen puukaasukäyttöisessä moottorissa? Mikä on vaihtoväli tuntia tai kilometriä?
Mikä tämä stirling-moottori on? Kallis? Saatavuus? Mulle ainakin tuntematon.
öljyjen ikä on muistaakseeni noin puolet lyhyempi puukaasukäytössä kuin yleensä, mutta eihän se haittaa, jos polttoaine on halpaa, mikä taas riippuu verotuksesta.
Stirlingmoottori on höyrykoneen ja polttomoottorin välimuoto. Googlettamalla löytyy. Korkea hyötysuhde ja kallis, mutta ei öljyjen likaantumisongelmaa.
Stirlingkone ei ole moottori vaan ainoastaan laite joka muuttaa lämpöenergian liike-energiaksi.
Hyötysuhde on riippuvainen siten myös lämmontuottolaitteen (poltin) hyötysuhteesta.
Kokonaishyotysuhteessa (polttomoottorihan tuottaa itse lämmön polttoaineesta ja muuttaa sen samantien liike-energiaksi) Stirlingmoottori on osoittautunut hankalan tehonsäädön ja kohtuuttoman teho/painosuhteensa valmistuskustannuksiensa vuoksi epätaloudelliseksi huolimatta että sen kehittelykaari on huomattavasti polttomoottoria pitempi.
Kuten totesitkin niin periaatteessa kone on lähinnä suljetulla kierrolla varustettu höyrykone
Jostakin syystä aina silloin tällöin nousee julkisuuteen mielikuvia kyseisen koneen eduista ja mahdollisuuksista, mutta kokeiluun ja kehittelyyn uhratut projektit on jotenkin aina kuihtuneet hiljaisuuteen.
(muistaakseni viimeksi ollut joskus 80- luvun vaihteessa kokeiltavana jossain keski-Euroopassa kaupunkibussin moottorina.
Yksi vaihtoehto kuitenkin, jos klapeilla pitää päästä liikkeelle.
tässä alunperin ollut kyse voimalaitoskoneesta.
Ahtaminen tihentää kaasua, joten sen massa ja sitä kautta lämmönvarastointikyky kasvaa. Palokaasujen lämmön johtumien sylinteriseiniin vähenee
"Moottori voidaan suunnitella taloudellisuutta tavoiteltaessa niin, että pakokaasujen energia ei edes riitä pyörittämään ahdinta"
Juurikin näin. Esim järjestetään pakotahti pidemmäksi kuin imutahti, joten pakoventtiilin auetessa paine on ulkoilman tasolla, eli ei ole painetta, mitä turbo hyödyntää. Tosin mitään pakokaasupainetta ei tarvita jos käytössä on mekaaninen ahdin. Turbo ja ahdin eivät ole sama asia.
Hyötysuhteen kasvun selitykseksi käy se, että jäähdyttimen poistama lämpömäärä jää pienemmäksi suhteessa tehoon
Olen toistamiseen havainnut, että Taffel on esittänyt puukaasukäytössä öljyjen likaantuvan nopeamin kuin mineraalisia, nestemäisiä polttoaineita käytettäessä!
Näin oli vielä sodan aikana, mutta ei enää noin seitsemänkymmentä luvulta eteenpäin.
Pääsyyt tähän on: Siirryttiin lasikuitufilttereihin, ja pesät tehtiin paremmista aineista, jotka kestävät korkeampia lämpötiloja kauemmin, tunnetuin seurauksin tervamääriin..
Lisäksi tehokkaampi ensiöilman esilämmitys.
Olisi "tietoöljyjen" vaihto-aika, tai niin kuin nykyään sanotaan, "päivityksen" aika....
Kesäterveisin,
gasman
Isoon moottoriin kun laittas jatkoks ison generaattorin, jotain 40-50kW, niin vois lämmittää 3-5 kuution varaajan muutamassa tunnissa.