Tiltut tosin luulivat että Venäjä voittaa tullihommeleissa....
Kauppasota|Tullikriisin aiheuttama öljyn hinnan lasku pahentaa Venäjän talouden ahdinkoa. Myös Kiinan tullit voivat iskeä Venäjään
Myös Venäjä saa osansa Yhdysvaltain presidentin aloittamasta tullisodasta, vaikka presidentti Donald Trump jättikin Venäjän tullien ulkopuolelle.
Tullisota on nimittäin painanut öljyn hinnan reippaaseen laskuun, ja se tuntuu suoraan Venäjän taloudessa.
Öljyn hinta on painunut halvimmilleen yli neljään vuoteen. Kuukaudessa hinta on laskenut lähes 10 prosenttia, kolmessa kuukaudessa 20 prosenttia.
Hinnan laskun taustalla on epäily siitä, että tullisota voi johtaa taantumaan ja sen myötä öljyn kysynnän vähenemiseen. Tämä on ongelma niin Venäjälle kuin muillekin öljystä riippuvaisille maille.
”Öljyn suhteen Venäjä on yksi isoista kärsijöistä. Lisäksi tullit vaikuttavat siihen myös Kiinan-kaupan kautta”, arvioi Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.
Venäjän valtion tuloista noin kolmannes tulee öljyntuotannosta ja öljyn viennistä. Mitä alempi öljyn hinta on, sitä vähemmän valtion kassaan kilahtaa rahaa.
Venäjä on laatinut budjettinsa sillä oletuksella, että öljyn hinta olisi noin 70 dollaria barrelilta. Nyt hinta on painunut päälle 60 dollariin.
Alimmillaan Pohjanmeren Brent-laadun hinta kävi huhtikuun alussa 59 dollarissa ja perjantaina hinta liikkui 63 dollarin tuntumassa.
”Tämä on yksiselitteisesti huono asia Venäjän taloudelle. Se joutuu luultavasti syömään loppuun ylimääräiset puskurinsa ja ottamaan ennakoitua enemmän velkaa”, Solanko sanoo.
Se, miten vakavia seurauksia öljyn hinnan laskusta koituu, riippuu siitä, onko kyse vain lyhytaikaisesta hinnan laskusta – vai onko edessä pidempi maailmantalouden myllerrys, joka pitäisi öljyn hinnan nykyisellä 60 dollarin tasolla vuoden tai jopa puolitoista.
Öljyn hinnan pidempiaikainen halpeneminen näkyisi Solangon mukaan suoraan Venäjän budjettialijäämän kasvuna.
Jos hinta jumittuisi nykyiselle 60 dollarin tasolle vuodeksi tai jopa puoleksitoista, budjettialijäämä voisi kasvaa kahteen tai lähes kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun oletuksena on ollut alijäämän pysyminen yhdessä prosentissa.
”Mitään valtavia alijäämiä nämäkään eivät vielä olisi, mutta jos alijäämä on kaksin- tai kolminkertainen oletettuun verrattuna, se pakottaa tekemään politiikkavalintoja, joita ei välttämättä haluttaisi tehdä”, Solanko sanoo.
Järisyttäviä ongelmia tästä ei kuitenkaan vielä Solangon mukaan koituisi, sillä valtaosa eli kaksi kolmasosaa Venäjän tuloista tulee muusta kuin öljystä.
Venäjä on nykyään hieman vähemmän riippuvainen öljyn vientituloista kuin vielä viisi tai kymmenen vuotta sitten, kun kotimaan talous on kasvanut nopeammin.
Esimerkiksi Saudi-Arabian riippuvuus öljytuloista on paljon suurempi.
Toistaiseksi Venäjä on myös onnistunut saamaan velkarahaa markkinoilta. Ulkomaisten sijoittajien kaikkoaminen Moskovan pörssistä tarkoittaa kuitenkin, että Venäjän valtion mahdollisuus saada edullista lainaa on nyt aiempaa heikompi.
Kaikkiaan Venäjän talouden kasvu on hidastunut alkuvuonna ja talousministeriön arvion mukaan bruttokansantuote kasvoi tammi-helmikuussa noin kaksi prosenttia vuodentakaisesta.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut Venäjän öljyntuotannon supistuneen tammi–helmikuussa kaksi prosenttia vuodentakaisesta ja öljy- ja kaasutulojen vähentyneen kymmenen prosenttia.
Öljytulojen heikkenemisen lisäksi Venäjä tulee kärsimään myös Yhdysvaltojen Kiinalle asettamista korkeista tulleista, Solanko arvioi.
Venäjä on erittäin riippuvainen Kiinan kanssa käytävästä kaupasta, kun sen muu kaupankäynti on rajoittunutta.
Jos Kiinan talouskasvu hidastuu merkittävästi tullien ja globaalin epävarmuuden vuoksi, vaikutus tuntuu suoraan Venäjällä. Venäjän raaka-aineiden tärkein vientikohde on Kiina, ja talouskasvun hiipuminen Kiinassa vähentäisi niiden kysyntää.
Tullit voivat pakottaa myös Kiinan etsimään uusia markkinoita Venäjältä. Halpojen kiinalaistavaroiden tulva Venäjälle voisi toki ilahduttaa kuluttajia, mutta Venäjän valtion mieleen se tuskin olisi, koska se vaikeuttaisi Venäjän tavoittelemaa omaa tuotantoa.
Kauppasota|Tullikriisin aiheuttama öljyn hinnan lasku pahentaa Venäjän talouden ahdinkoa. Myös Kiinan tullit voivat iskeä Venäjään
Myös Venäjä saa osansa Yhdysvaltain presidentin aloittamasta tullisodasta, vaikka presidentti Donald Trump jättikin Venäjän tullien ulkopuolelle.
Tullisota on nimittäin painanut öljyn hinnan reippaaseen laskuun, ja se tuntuu suoraan Venäjän taloudessa.
Öljyn hinta on painunut halvimmilleen yli neljään vuoteen. Kuukaudessa hinta on laskenut lähes 10 prosenttia, kolmessa kuukaudessa 20 prosenttia.
Hinnan laskun taustalla on epäily siitä, että tullisota voi johtaa taantumaan ja sen myötä öljyn kysynnän vähenemiseen. Tämä on ongelma niin Venäjälle kuin muillekin öljystä riippuvaisille maille.
”Öljyn suhteen Venäjä on yksi isoista kärsijöistä. Lisäksi tullit vaikuttavat siihen myös Kiinan-kaupan kautta”, arvioi Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.
Venäjän valtion tuloista noin kolmannes tulee öljyntuotannosta ja öljyn viennistä. Mitä alempi öljyn hinta on, sitä vähemmän valtion kassaan kilahtaa rahaa.
Venäjä on laatinut budjettinsa sillä oletuksella, että öljyn hinta olisi noin 70 dollaria barrelilta. Nyt hinta on painunut päälle 60 dollariin.
Alimmillaan Pohjanmeren Brent-laadun hinta kävi huhtikuun alussa 59 dollarissa ja perjantaina hinta liikkui 63 dollarin tuntumassa.
”Tämä on yksiselitteisesti huono asia Venäjän taloudelle. Se joutuu luultavasti syömään loppuun ylimääräiset puskurinsa ja ottamaan ennakoitua enemmän velkaa”, Solanko sanoo.
Se, miten vakavia seurauksia öljyn hinnan laskusta koituu, riippuu siitä, onko kyse vain lyhytaikaisesta hinnan laskusta – vai onko edessä pidempi maailmantalouden myllerrys, joka pitäisi öljyn hinnan nykyisellä 60 dollarin tasolla vuoden tai jopa puolitoista.
Öljyn hinnan pidempiaikainen halpeneminen näkyisi Solangon mukaan suoraan Venäjän budjettialijäämän kasvuna.
Jos hinta jumittuisi nykyiselle 60 dollarin tasolle vuodeksi tai jopa puoleksitoista, budjettialijäämä voisi kasvaa kahteen tai lähes kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun oletuksena on ollut alijäämän pysyminen yhdessä prosentissa.
”Mitään valtavia alijäämiä nämäkään eivät vielä olisi, mutta jos alijäämä on kaksin- tai kolminkertainen oletettuun verrattuna, se pakottaa tekemään politiikkavalintoja, joita ei välttämättä haluttaisi tehdä”, Solanko sanoo.
Järisyttäviä ongelmia tästä ei kuitenkaan vielä Solangon mukaan koituisi, sillä valtaosa eli kaksi kolmasosaa Venäjän tuloista tulee muusta kuin öljystä.
Venäjä on nykyään hieman vähemmän riippuvainen öljyn vientituloista kuin vielä viisi tai kymmenen vuotta sitten, kun kotimaan talous on kasvanut nopeammin.
Esimerkiksi Saudi-Arabian riippuvuus öljytuloista on paljon suurempi.
Toistaiseksi Venäjä on myös onnistunut saamaan velkarahaa markkinoilta. Ulkomaisten sijoittajien kaikkoaminen Moskovan pörssistä tarkoittaa kuitenkin, että Venäjän valtion mahdollisuus saada edullista lainaa on nyt aiempaa heikompi.
Kaikkiaan Venäjän talouden kasvu on hidastunut alkuvuonna ja talousministeriön arvion mukaan bruttokansantuote kasvoi tammi-helmikuussa noin kaksi prosenttia vuodentakaisesta.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut Venäjän öljyntuotannon supistuneen tammi–helmikuussa kaksi prosenttia vuodentakaisesta ja öljy- ja kaasutulojen vähentyneen kymmenen prosenttia.
Öljytulojen heikkenemisen lisäksi Venäjä tulee kärsimään myös Yhdysvaltojen Kiinalle asettamista korkeista tulleista, Solanko arvioi.
Venäjä on erittäin riippuvainen Kiinan kanssa käytävästä kaupasta, kun sen muu kaupankäynti on rajoittunutta.
Jos Kiinan talouskasvu hidastuu merkittävästi tullien ja globaalin epävarmuuden vuoksi, vaikutus tuntuu suoraan Venäjällä. Venäjän raaka-aineiden tärkein vientikohde on Kiina, ja talouskasvun hiipuminen Kiinassa vähentäisi niiden kysyntää.
Tullit voivat pakottaa myös Kiinan etsimään uusia markkinoita Venäjältä. Halpojen kiinalaistavaroiden tulva Venäjälle voisi toki ilahduttaa kuluttajia, mutta Venäjän valtion mieleen se tuskin olisi, koska se vaikeuttaisi Venäjän tavoittelemaa omaa tuotantoa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aloittaja tuntuu kärsivän öljyn hinnan vaihteluista.
Mikähän siinä on kun ei öljyn hinta yhtään huolestuta muutakuin Nato-Tiltua?