Kaikissa oloissa, Kaikkina aikoina, kaikin tavoin

Valoisampi vaihtoehto kirjoitti:

Tässä tätä herkkua on. Seuraavaan versioon
lisätään sitten juttua porvaripresidentistä
ja porvarihallituksesta.

---------------------------------
Kun lataatte alas, lisätkää tiedoston
nimeen .doc eli -> keskusta.doc
*********
http://www.keskusta.fi/apila/uutiset/?article_id=11523

Liitetiedostot

-> Keskustan periaateohjelmaluonnos
************
-----------------------------------
KESKUSTAN PERIAATEOHJELMA
Luonnos 22.6.2005

VASTUULLINEN VAPAUS
EHEÄ YHTEISKUNTA
SILLANRAKENTAJA-SUOMI


   
   OSIO I Aatteellisia lähtökohtia

   OSIO II Suomen ja suomalaisten asialla
•   Tulkinta Keskustan 100 vuoden linjasta

   OSIO III Suuri murros
•   Arvio näköaloista

   OSIO IV Periaatteet
•   Vastuullinen vapaus
•   Eheä yhteiskunta
•   Sillanrakentaja-Suomi

   OSIO V Puolue ja kansanliike
•   Käsitys itsestämme


JOHDANTO

KESKUSTAN PERIAATTEET
•   Vastuullinen vapaus
•   Eheä yhteiskunta
•   Sillanrakentaja - Suomi

Jokaiselle ihmiselle on luotava mahdollisimman hyvät edellytykset oman elämänsä hallintaan ja tasa-arvoiset koulunkäynti- ja sivistymismahdollisuudet. Myös politiikan keinoin tulee kannustaa ihmisiä oma-aloitteisuuteen ja vastuun kantamiseen omasta elämästään. Ihmisyyteen kuuluu keskeisesti se, että jokaisella on valinnanmahdollisuuksia vaihtelevissa elämäntilanteissa.
Tavoitteenamme on sosiaaliseen ja alueelliseen tasa-arvoon perustuva eheä Suomi. Sen rakentamiseen tarvitaan yhteisöllisyyttä, yhteistyön ja sopimisen politiikkaa, ylisukupolvista vastuuta ja välittämisen ilmapiiriä. Yhteiskunnan eheys edellyttää uudistuksia, jotka vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa, luovat edellytyksiä dynaamiselle ja vahvalle taloudelle ja varmistavat julkisen vallan toimintakykyisyyttä.
Suomen tulee olla sillanrakentaja Euroopassa ja rauhantekijä maailmassa. Tavoitteena on yhteistyön Eurooppa ja turvallinen maailma. Toteutamme tätä tehtäväämme keskittymällä väkivaltaisuuden ja eriarvoisuuden syiden poistamiseen maailmassa.








OSIO I

AATTEELLISIA LÄHTÖKOHTIA

Keskusta on humanistinen, ihmisyyttä kunnioittava liike.

Ihmisyyden periaate merkitsee ihmisen aineellisten, sosiaalisten ja henkisten sekä hengellisten tarpeiden tasapainoista huomioonottamista kaikessa yhteiskuntapolitiikassa. Ihmisyyden yhteiskunnassa ihmisellä on valinnanmahdollisuuksia elämäntilanteissaan lapsuudesta aina vanhuudenpäiviin saakka. Itsekkyyden ja ahneuden vastapainoksi tarvitaan välittämistä, lähimmäisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Korostamme jokaisen ihmisarvon tunnustavaa, ihmisten erilaisuuden hyväksyvää ja ihmisten yhteistyötä korostavaa suvaitsevaisuutta.
Ihmisyys ilmenee elämää kunnioittavina, kestävinä henkilökohtaisina elämäntapoina. Alkion ihanne "hyvästä ihmisestä ja kunnon kansalaisesta" elää ja velvoittaa. Itsekasvatus ja sivistyminen elämänikäisenä kumpuavat ihmisyydestä. Sivistysyhteiskunta tarjoaa kouluttautumismahdollisuuksia ihmisen kehityksen tueksi.
Elämää ei ole ilman ylisukupolvista vastuuta. Nykypolven ihmisillä ei ole oikeutta vahingoittaa tulevien sukupolvien elämänehtoja. Ihmisen toiminnan ja luonnon vaatimusten tasapaino edellyttää ylisukupolvista ajattelua. Ihmisen ja luonnon suhde perustuu parhaimmillaan kumppanuuteen.
Kannatamme ja puolustamme päättäväisesti kansanvaltaa. Kansanvaltainen yhteiskuntajärjestys on itse valitsemamme tapa toimia yhdessä, sopia asiat ja ratkaista erimielisyydet. Suomalainen kansanvalta on poliittisten ja yhteiskunnallisten ääriliikkeiden vastakohta ja vaihtoehto. "Maa on lailla rakennettava".
Tasa-arvo muodostaa yhteiskunnallisen eheyden perustan. Huolenpito heikoimmista kuuluu parhaisiin perinteisiimme. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon moraalista ja tavoitteesta ei pidä tinkiä. Naisten ja miesten tasa-arvo on keskeinen tavoitteemme. Suomen menestys edellyttää keskinäiseen luottamukseen perustuvaa ja sitä kasvattavaa välittämisen, yhteisvastuun ja - työn politiikkaa - niin ihmisten, ammattiryhmien, alueiden, työmarkkinajärjestöjen kuin poliittisten ryhmienkin välillä. Alueellinen tasa-arvo kuuluu yhteisvastuuseen, Suomi rakentuu omintakeisista maakunnista ja alueista.
Yrittäjyys, yksityinen ja osuustoiminnallinen, on edellytys hyvinvointiyhteiskunnan uudistumiselle. Yrittäjyys merkitsee myös laajempaa, talouden ja yritystoiminnan ulkopuolelle ulottuvaa oma-aloitteisuutta ja yritteliästä elämän asennetta. Yrittäjyys on nähtävä yhteiskunnan elinvoimaistamisen vipusimena. Ihmisen omavastuu ja ihmisten keskinäinen yhteisöllisyys ja vapaudentunne kulkevat käsi kädessä.
Suomalaisuus on kehkeytynyt tiiviissä vuorovaikutuksessa Euroopan ja maailman kansojen kanssa. Läntisen ja itäisen kulttuurin kohtaaminen vaikuttaa suomalaisuuteen. Historian kokemukset, luonnon olosuhteet ja maantiede vahvistavat realistisuutta suhtautumisessamme maailman tapahtumiin ja pienen kansan asemaan. Yhteistyösiltojen rakentaminen, suhteellisuudentajuinen aktiivisuus ja avoimuus kulttuurien vuorovaikutukselle on suomalaisuuden ydintä. Monikulttuurisuus kuuluu suomalaisuuteen. Suomella on aitoa annettavaa kansainvälisessä yhteistyössä omintakeisuutensa ansiosta.



OSIO II

SUOMEN JA SUOMALAISTEN ASIALLA

Tulkinta Keskustan 100 vuoden linjasta

Keskusta on juuriltaan suomalainen puolue. Se syntyi yhteiskunnallisten epäkohtien paineesta sosialismin ja kapitalismin vaihtoehdoksi puolustamaan ihmisyyttä, vahvistamaan kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä ja edistämään tasa-arvoa. Jo 1900-luvun alussa Santeri Alkion ja Kyösti Kallion Maalaisliitto oli aatteellinen yleispuolue ja kansan sivistysliike. Liitto viittasi kansan kokoamiseen itsensä kehittämisen, yhteistyön ja oikeudenmukaisuuden hengessä.

Keskustaa on sen satavuotisen historian aikana ohjannut kolme suurta tehtävää:
- Suomen itsenäisyys ja ulkoinen turvallisuus
- sillanrakentaminen Euroopassa ja maailmassa
- yhteiskunnan sisäinen eheys ja oikeudenmukaisesti jaettu hyvinvointi

Keskusta on omistautunut Suomen ja suomalaisten asialle. Tämä traditio on näyttänyt voimansa historian murrostilanteissa. Nyt käsillä on Keskustan kansallisen tehtävän toteuttaminen globalisaation olosuhteissa.
Keskusta on vaikuttanut keskeisesti Suomen ulkoiseen asemaan useassa maan historian käännekohdassa. Maalaisliitto on toiminut johdonmukaisesti Suomen itsenäistymisen puolesta. Se oli eturivissä toisen maailmansodan jälkeen uuden ulkopolitiikan,
Paasikiven-Kekkosen - linjan vakiintumisessa. Tällä puolueettomuutta korostavalla ulko- ja turvallisuuspolitiikalla Suomi vahvisti itsenäisyyttään ja toimi sillanrakentajana idän ja lännen välillä kylmän sodan vuosikymmeninä. Keskustapuolue tuki presidentti Kekkosen johdolla toteutettua Suomen taloudellisten ja kaupallisten suhteiden järjestämistä yhdentyvään läntiseen Eurooppaan 1960- ja 70-luvuilla. Keskusta kantoi johtavana hallituspuolueena päävastuun Suomen ohjaamisesta Euroopan Unionin jäseneksi vuonna 1995 samanaikaisesti kahden muun puolueettoman ja liittoutumattoman maan, Ruotsin ja Itävallan kanssa.
Sisäisen eheytyksen politiikka on nojannut siihen ajatukseen, että kansaa hiertävien epäkohtien ja vääryyksien poistamisella luodaan yhteiskunnan sisäistä oikeudenmukaisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Itsenäisyytemme alkuvuosina, vapaus- ja kansalaissodan jälkeen, kysymys oli kansallisesta sovinnosta. Maalaisliitto ponnisteli luokkavastakohtaisuuksien lieventämiseksi. Tässä tarkoituksessa se toteutti radikaalia, maanomistusoloja tervehdyttävää ja vähävaraista kansanosaa kohottavaa politiikkaa. Se oli köyhän asialla. Maalaisliitto otti itsenäistymisen jälkeen selkeän kannan tasavaltaisen hallitusmuodon puolesta kuningaskuntapyrkimystä ja yhteiskunnallista taantumusta vastaan. Se asettui 1920- ja 30-luvuilla puolustamaan kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä kommunismia ja fasismia vastaan.
Alkiolainen sivistyspolitiikka on korostanut itsekasvatusta ja omaehtoisesti tehtyä sivistystyötä kansan "syvien rivien" keinona saavuttaa murroksen yhteiskunnassa tarvittavat näköalat ja osaaminen. Keskusta on toiminut koulutusta korostavana ja kehittävänä liikkeenä kansakoulusta ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoululaitokseen sekä niiden hajasijoittamiseen. Tavoitteena on ollut pitää huolta jokaisen ihmisen mahdollisuudesta itsensä kehittämiseen ja koulutukseen asuinpaikasta, varallisuudesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Myös Suomen maankattava kansansivistyksen oppilaitosten verkko rakennettiin paljolti keskustapolitiikan voimin tukemaan "hyvän ihmisen ja kunnon kansalaisen" kasvua. Keskusta on kehittänyt itsekasvatuksen perinnettä kattavaksi elinikäisen oppimisen politiikaksi vastaamaan myöhäisteollisen tietoyhteiskunnan tuomiin ihmisten ja kansakunnan haasteisiin.
Merkittävää oli Maalaisliiton ja sosialidemokraattien yhteistyön aloittaminen 1930-luvun loppupuolella. Tämä punamullaksi kutsuttu yhteistyö varmisti osaltaan kansan yhtenäisyyden pohjan talvi- ja jatkosodan hyökkäysten torjumisessa. Maalaisliitto toimi aktiivisesti siirtoväen asuttamiseksi sotiemme jälkeen. Jälleenrakentaminen sotien jälkeen oli aivan keskeistä maalaisliittolaista politiikkaa. Keskusta on rakentanut 1960-luvulta lähtien aktiivisesti suomalaisen hyvinvointivaltion ja - yhteiskunnan yhteistyössä erityisesti sosialidemokraattien kanssa. Siihen on liittynyt myös järjestelmällisen aluepolitiikan alku sivistyksellisen ja sosiaalisen tasa-arvon pohjalta. Tämä eheytyspolitiikan linja jatkuu 2000 –luvun alun olosuhteissa.
Leimallista Maalaisliitto - Keskustan 100 vuoden historialle on ollut sitkeä työ koko kansan ja laajan maan puolesta, kansanvaltaisen järjestyksen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon puolustus, kyky ja rohkeus suunnannäyttämiseen sekä sovinnollisuus.



OSIO III

SUURI MURROS

Arvio näköaloista

Yhteiskunnan ohjaaminen kohti yhteisiä tavoitteita politiikan keinoilla on käynyt yhä haasteellisemmaksi. Tapahtumat, kehityskulut ja asiat eri puolilla maailmaa kietoutuvat toisiinsa tavalla, joka on lisännyt kaukanakin toisistaan olevien maiden ja kansojen keskinäistä riippuvuutta kaikessa. Politiikan tehtävä suuressa murroksessa on turvata Suomen ja suomalaisten selviytymisen ja menestyksen edellytykset sekä vaikuttaa maailmanlaajuisesti ekologisen turvallisuuden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden toteutumiseksi.
Suomi on hyötynyt vuosikymmenten aikana merkittävästi globalisaation avaamista taloudellisista mahdollisuuksista. Menestyminen ja vaurastuminen ovat perustuneet yhteiskuntamme korkeaan ja kattavaan sivistys- ja osaamistasoon, työntekoon ja ahkeruuteen, sisäiseen eheyteen, laajaan yhteistyöpolitiikkaan ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisillä areenoilla. Myös Suomen tulevaisuuden haaste on se, että tavaratuotanto ja työpaikat uhkaavat sijoittua ja siirtyä kasvavien markkinoiden ja rikkaiden raaka-ainelähteiden äärelle.
Elinvoimainen ja turvallinen Eurooppa on Suomen politiikan päätavoitteita. Euroopan Unioni on laajentunut nopeasti ja laajentuminen jatkuu. Se on kehittynyt myös turvallisuusyhteisöksi poliittisen ja taloudellisen ulottuvuuden ohella. Euroopan Unionilla on kunnianhimoisia suunnitelmia niin talouden, turvallisuuden kuin ympäristönkin osalta.
Yli kymmenen vuotta jatkuneen jäsenyyden merkitys on Suomen kannalta ollut ongelmista huolimatta pääosin myönteinen. Suomen edut lukuun ottamatta osin maataloutta ja aluepolitiikkaa on voitu turvata jäsenyyden myötä. Toisaalta suomalaiset ovat kokeneet EU:n byrokratian ja yksityiskohtaisen säätelyn ahdistavana ja vanhanaikaisena.
Euroopan Unioni ei ole pystynyt keskittymään tuloksellisesti suuriin kysymyksiin johtuen ristikkäistä kansallisista intresseistä.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kohtaa yhtäaikaisen työttömyyden ja työvoimapulan, nopean ikääntymisen ja alueellisen keskittymisen sekä laajamittaisen autioitumisen. Ikääntyvä yhteiskunta on pahenevan ongelman edessä: miten huolehditaan lisääntyvistä palvelutarpeista ja miten vahvistetaan väestökehitystä. Suomi tarvitsee aktiivista väestö-, perhe- ja maahanmuuttopolitiikkaa.
Alueellisen rakenteen mullistus jatkuu. Väestön vähentyminen laajoilla maaseutualueilla koko maassa on kierteenomaista. Alueellisen rakenteen raju muutos heijastuu lisääntyvinä vaikeuksina hyvinvointipalvelujen tuottamisessa ja niiden saatavuudessa. Paineet julkiseen talouteen kasvavat myös tämän seurauksena.
Yhteiskuntamme aineellinen hyvinvointi on maailman kärkipäässä. Tätä kuitenkin varjostavat eriarvoisuus ihmisten välillä sekä työttömyydestä ja köyhyydestä johtuva syrjäytyminen. Aineellisen hyvinvoinnin keskellä sosiaaliset ongelmat ja ihmisten kokema turvattomuus sekä yksinäisyys ovat osoittautuneet niin ikään pysyviksi, jopa kasvaviksi ongelmiksi. Suomella on 2000-luvun alussa kuitenkin enemmän voimavaroja kuin koskaan ennen turvata kansalaistensa hyvinvointi ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus.
   x      x      x
Eurooppa on muuttanut muotoaan 1980 – luvulta lähtien. Sosialismin romahtamisen jälkeen monissa yhteiskunnissa johtavaksi suunnaksi on noussut uusliberalistinen kapitalismi. Se ei ole pystynyt ratkaisemaan tyydyttävällä tavalla sen enempää taloutta, luontoa kuin ihmisen hyvinvointiakaan koskettavia ongelmia. Tämän nopeiden voittojen politiikan vastapainoksi on muodostunut yhteiskunnallinen pysähtyneisyys, korporaatioiden ylivahva asema, suurtyöttömyyden sietäminen ja tarpeellisten uudistusten välttäminen.
Niin nopeiden voittojen tavoittelulle kuin yhteiskunnalliselle jähmettyneisyydelle on vaihtoehto. Se kolmas tie rakentuu yrittäjyydelle, tasa-arvolle, sivistymiselle ja yhteisvastuulle. Nyt tarvitaan sellaisia yhteiskunnallisia uudistuksia, joissa yhdistyvät sivistys ja koulutus, osaaminen ja yrittäjyys, sosiaalinen ja ekologinen turvallisuus, jotka kannustavat työntekoon, vastuunkantamiseen itsestä ja huolenpitoon lähimmäisistä ja jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä ja parantavat ihmisten henkistä hyvinvointia.


OSIO IV

KESKUSTAN PERIAATTEET
•   Vastuullinen vapaus
•   Eheä yhteiskunta
•   Sillanrakentaja - Suomi

Jokaiselle ihmiselle on luotava mahdollisimman hyvät edellytykset oman elämänsä hallintaan ja tasa-arvoiset koulunkäynti- ja sivistymismahdollisuudet. Myös politiikan keinoin tulee kannustaa ihmisiä oma-aloitteisuuteen ja vastuun kantamiseen omasta elämästään. Ihmisyyteen kuuluu keskeisesti se, että jokaisella on valinnanmahdollisuuksia vaihtelevissa elämäntilanteissa.
Tavoitteenamme on sosiaaliseen ja alueelliseen tasa-arvoon perustuva eheä Suomi. Sen rakentamiseen tarvitaan yhteisöllisyyttä, yhteistyön ja sopimisen politiikkaa, ylisukupolvista vastuuta ja välittämisen ilmapiiriä. Yhteiskunnan eheys edellyttää uudistuksia, jotka vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa, luovat edellytyksiä dynaamiselle ja vahvalle taloudelle ja varmistavat julkisen vallan toimintakykyisyyttä.
Suomen tulee olla sillanrakentaja Euroopassa ja rauhantekijä maailmassa. Tavoitteena on yhteistyön Eurooppa ja turvallinen maailma. Toteutamme tätä tehtäväämme keskittymällä väkivaltaisuuden ja eriarvoisuuden syiden poistamiseen maailmassa.

Henkinen kasvu ja osaaminen

Jokaisella suomalaisella tulee olla oikeus kehittää itseään ihmisenä omien lahjojensa ja kykyjensä mukaisesti koko elämänsä ajan varattomuuden sitä estämättä, mahdollisuus toimia aktiivisena ja vastuullisena kansalaisena ja antaa oma panoksensa yhteisöjensä ja elinehtojensa kehittymiseen sekä mahdollisuus hankkia työssä tarvittava osaaminen ja uudistaa sitä työn muutosten myötä koko työelämänsä ajan.
Elinikäisen oppimisen tavoitteet, itsensä kehittäminen, aktiivinen kansalaisuus, sosiaalinen eheys ja työllistettävyys muodostavat ihmisyyttä toteuttavan kokonaisuuden.
Näin sitoudumme suomalaisen ja eurooppalaisen sivistyspolitiikan perusteisiin.
Elämä kylmän talven ja pitkien etäisyyksien Suomessa perustuu jatkuvasti kehittyvään ja monipuoliseen osaamiseen. Osaamisella on ratkaiseva merkitys kansakunnan menestykselle. Täysipainoinen osaaminen koostuu niin teoreettisesta tiedosta kuin ammatillisestakin tietämyksestä. Vahva yleissivistys on perusta itsensä kehittämiselle, elämän hallinnalle ja työelämässä menestymiselle.
Muutosten keskellä tarvitaan ajan tarpeita vastaavaa ammatillista osaamista ja ammatillisen koulutuksen arvostuksen kohottamista. Käden taitojen merkitystä ihmisen kehittymisessä ja työllistymisessä tulee nostaa.
Nykyaikaisessa taloudessa korostuu tavaroiden, palvelusten ja luovan talouden tuotteiden tietosisältö, käytettävyys, muotoilu, esteettinen taso ja merkityssisältö. Siksi kansakunnan tulevaisuutta rakennetaan keskeisesti tiede-, kulttuuri- ja koulutuspolitiikan avulla. Tarvitaan riittävää panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Osaamisen merkitys taloudelle on keskeinen, mutta johtaa helposti yksipuoliseen henkiseen ryöstöviljelyyn. On erityisesti pidettävä huolta henkisestä ja sosiaalisesta pääomasta, jota voidaan kehittää laaja-alaisen, ihmisen kehittymistä ja aktiivista kansalaisuutta tukevan sivistystyön avulla. Myös taloudelle on edullista, että ihmiset ovat monipuolisia, luovia ja opinhaluisia yhteisöjensä ja yhteiskuntansa vastuullisia ja yhteistyökykyisiä jäseniä.
2000 – luvun köyhän asia edellyttää vaikuttavia tasa-arvoponnistuksia osaamisen erojen tasoittamista. Nuorten syrjäytyminen täytyy estää. On taisteltava sekä aineellista että henkistä köyhyyttä vastaan. Yksikään lapsi ja nuori ei saa jäädä kouluttautumisen ja sivistysmahdollisuuksien ulkopuolelle. Koulun ja kodin yhteistyö auttaa nuorten kasvussa vastuulliseen aikuisuuteen.

Työ on perusasia

Työllä ihminen hankkii itselleen toimeentulon, toteuttaa itseään, kehittää lahjojaan ja jäsentyy työyhteisöön ja yhteiskuntaan. Työllä on tekijälleen niin aineellinen, sosiaalinen kuin henkinenkin merkitys. Jokaisella on oltava mahdollisuus työntekoon. Työn tekemisen täytyy olla myös taloudellisesti kannattava vaihtoehto.
Ehyt yhteiskunta edellyttää myös vahvaa taloutta. Yrittäjyys, yhteistyö ja sopiminen tuovat työtä ja muodostavat vahvan pohjan taloudelle. Yhteiskunnan tulee hyväksyä työllä ja yrittämisellä menestyminen. Näin syntyy kestävällä tavalla sitä jaettavaa, joka mahdollistaa toimivat peruspalvelut ja kattavan perusturvan. Suorituskykyinen ja yrittäjyysvetoinen talous on yhteisvastuun ja oikeudenmukaisuuden toteuttamisen ehto.
Talouden kilpailukyky puolestaan perustuu korkeaan koulutustasoon, vahvaan perusturvaan, kattavaan osaamiseen, korkeaan teknologiaan, yhteiskunnan vakauteen ja turvallisuuteen sekä luottamukseen perustuvaan sopimiseen. Talouden tulee sopeutua maailmalaajuisestikin ekologisiin reunaehtoihin.
Kannatamme ja kehitämme sellaista markkinataloutta, joka toimii ihmisten hyväksi ja joka on ihmisten hallinnassa.
Kannatamme yksityistä omistusoikeutta ja yritystoimintaa talouselämän runkona. Sen lisäksi tarvitaan osuustoimintaa ja valtion yrityksiä. Myös tulevaisuudessa omistamisella on väliä. Suomalaista omistusta täytyy suosia. Suomalaisten yritysten omistamisen täytyy kannattaa. Sijoittamista suomalaisiin yrityksiin tuleekin rohkaista ja suosia.
Kannustamme yksityiseen ja osuustoiminnalliseen yrittäjyyteen. Yrityksen perustamisen kynnystä on alennettava. Erityisesti työllistävien perhe- ja pienyritysten toimintaedellytyksistä täytyy huolehtia myös talouden nopeiden muutosten olosuhteissa. Tavoitteena on tukea yritystoiminnan sopeutumista asiakasohjautuvan verkostotalouden nopeasti muuttuviin toimintaperiaatteisiin. Selviytyminen edellyttää yrityksiltä valmiutta osallistua yritysten keskinäiseen yhteistyöhön niin, että menestykseen tarvittavat voimavarat voidaan koota. Kilpailukykyisiä osaamiskeskittymiä tulee tukea siitä riippumatta missä ne sijaitsevat. Palveluita tarvitaan niin maalla kuin kaupungissa.
Maaseutu ja sen luonnonvarat on kansallinen voimavara. Suomalainen maaseutu on monien mahdollisuuksien maaseutu. Sen elinvoimaisuutta tulee tukea yrittäjähenkisyyden, ekologisesti kestävän elämänmuodon ja monimuotoisen elinkeinotoiminnan pohjalta. Maataloustuotannon täytyy olla mahdollista ja kannattavaa erikokoisilla maatiloilla koko maassa. Suomalaisen ruuan turvallinen alkuperä muodostaa menestyvän elintarviketalouden perustan. Elintarviketeollisuudella on vastuunsa maaseudun elinvoimasta. Bioenergian käytön voimakas lisääminen on välttämätöntä ja myös mahdollista. Tavoitteena täytyy olla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä metsien hoito ja käyttö sekä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Hyvin ja kestävästi hoidetut metsävarat takaavat arvokkaan raaka-aineen suomalaiselle teollisuudelle.
Valtiovallan tehtävänä on huolehtia omalta osaltaan yritysten menestymisen ja työllistämisen kannalta kilpailukykyisistä puitteista. Energian riittävyys on taattava uusiutuvien energianlähteiden käyttöä sekä energian tehokasta ja säästävää käyttöä painottaen. Yritysten menestymiselle välttämätön, moitteettomasti toimiva liikenne- ja muu infrastruktuuri on julkisen vallan vastuulla. Suomalaisen yritystoiminnan menestys riippuu turvallisesta toimintaympäristöstä, lahjomattomuudesta, harmaan talouden minimoinnista ja byrokratian keveydestä.
Yritysten tulee kantaa yhteiskuntavastuunsa. Valtio ja kunnat ovat sijoittaneet vuosikymmenten mittaan huomattavan määrän kansalaisilta koottuja yhteisiä varoja koulutukseen, osaamiseen ja korkeaan teknologiaan, joita yritykset hyödyntävät menestyäkseen ja kasvaakseen. Yritysten on kannettava vastuunsa työntekijöiden asemasta ja vältettävä lyhyen tähtäyksen irtisanomisia ja muita pakkotoimenpiteitä. Tärkein kilpailukykytekijöistä on hyvin kouluttautunut, työssään jaksava, ja siinä kehittyvä, olonsa turvalliseksi kokeva ja yrittävä työntekijä. Henkilöstöryhmien palkitsemis- ja kannustusjärjestelmiä tulee kehittää tasa-arvoisuuden pohjalta. Vaadimme naisten ja miesten tasa-arvoa työelämässä: sama palkka samasta työstä.
Työttömyys on sosiaalisesti ja henkisesti on sietämätön vaihtoehto ja yhteiskuntataloudellisesti kestämättömän kallista. Kaikki eivät työllisty vahvan talous- ja työllisyyspolitiikan keinoilla. Tarvitaan erilaisia julkisen vallan tukemia täsmäkeinoja kuten työpajoja ja sosiaalisia yrityksiä. Yritysten ja koulujen välistä yhteistyötä tulee parantaa nuorten työllistymiseksi.
Onnistunut talouspolitiikka ja yritysten menestyminen edellyttävät vakaita yhteiskuntaoloja ja työmarkkinarauhaa. Suomalainen sopimisen malli työmarkkinoilla turvaa parhaiten vakauden. Kannatamme kolmikanta-sopimista.

Tasa-arvoinen Suomi

Tavoitteemme on sosiaalisesti tasa-arvoinen Suomi ja eheä yhteiskunta. Jokaiselle on luotava elämän mahdollisuuksien osalta tasa-arvoiset lähtökohdat. Välittäminen - yhteisvastuu ja yhteistyö - muodostaa yhteiskunnallisen eheyden perustan.
Kannustamme omavastuisuuteen, yritteliäisyyteen sekä huolenpitoon itsestään ja lähiympäristöstään. Sosiaaliturvajärjestelmää tulee parantaa oma-aloitteisuutta kannustavaan suuntaan. Tarvitsemme kattavan ja yhteisvastuuseen perustuvan sosiaalisen perusturvan. Ihmistä ei saa jättää heitteille työttömyyden oloissa tai muissa vaikeissa elämäntilanteissa. Köyhyyteen ja syrjäytymiseen ei tule alistua. Julkinen valta kantakoon tästä vastuun.
Ihmisiä lähellä olevat peruspalvelut muodostavat hyvinvointiyhteiskunnan perustan myös tulevaisuudessa. Niiden tasavertainen saatavuus täytyy turvata koko maassa. Valtiolla ja kunnilla on yhteinen täysimääräinen vastuu peruspalvelujen ja perusturvan järjestämisestä oikeudenmukaisesti jokaiselle kansalaiselle.
Korostamme lähi- ja pienyhteisöjen merkitystä ihmisen osallisuudelle ja turvallisuudelle. Koti on paras paikka ihmisen kasvulle. Kotien ja perheiden aseman vahvistamista pidämme ensiarvoisen tärkeänä. Ihmisten osallistuminen yhteiseen vapaaehtoiseen toimintaan kuten esimerkiksi seurakuntien, kansalaisjärjestöjen ja muiden vastaavien toimintaan kasvattaa sosiaalista pääomaa ja antaa heille mahdollisuuden parempaan elämänhallintaan ja itsenäisyyteen.
Yhteisöllisyyttä vahvistetaan sukupolvien välisen yhteyden elvyttämisellä. On välttämätöntä ja viisasta hyödyntää ikäihmisten elämän kokemusta ja osaamista mahdollisimman laajasti. On rakennettava siltaa sukupolvien välille.
Ylisukupolvinen luontoajattelu

Maapallomme on meidän kaikkien yhteinen. Ihmisellä on vastuu sekä elollisesta että elottomasta luonnosta. Ihmisen elämä rakentuu kaikkialla maailmassa uusiutuville luonnonvaroille. Uusiutumattomien luonnonvarojen ahnehtiva kuluttaminen merkitsee uhkaa nykymuotoiselle elämälle. Luonto on jo ilmaissut monilla vakavilla merkeillä, että ihmiskunnan on löydettävä uusi vastuullinen asenne ja kestävään kehitykseen ankkuroitunut käytännön elämä. Muutoin syyllistymme rikokseen varastaessamme jälkeläisiltämme terveen ja onnellisen elämän edellytykset.
Ihmisen kaiken toiminnan tulee olla ekologisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti kestävää uusien sukupolvien elämänehtojen kannalta. Tärkeintä on sopusointu luonnon vaatimusten kanssa. Suomella on laajana maana rikkaat, uusiutuvat luonnonvarat. Niiden hoito, kasvattaminen, käyttö ja jalostaminen ovat vastuullista ympäristöpolitiikkaa ja samalla kestävää taloudellista toimintaa.
Maapallon laajuista kestävää ekologista elämäntapaa ei saavuteta yksin, vaan se vaatii kansainvälistä yhteistyötä ja asennemuutoksia.
Suomi voi kehittyä maaksi, jossa kaupungin ja maaseudun suhde muodostuu tasapainoiseksi, toinen toisiaan tukevaksi. Edessämme on historiallinen tehtävä rakentaa silta maaseudun luonnon tasapainoa kunnioittavan elämäntavan ja modernin kaupunkikulttuurin välille. Tämän mahdollistaa monien suomalaisten mieliin piirtynyt ihanne ihmisen ja luonnon tasapainoisesta, ylisukupolvisesta ja kestävään käyttöön perustuvasta luontosuhteesta. Jokamiehen oikeudet suomalaisena käytäntönä vahvistaa tätä suhdetta.

Kaupunkien ja maaseudun kumppanuus

Suomalaisten voimavarana on kaksi identiteettiä, erityissuhde maaseutuun ja kaupunkiin. Vain yhtä kertomusta suomalaisuudesta ei ole. Suomalaiset elävät luontevasti kahden kulttuurin risteyksessä: välitämme maaseudustamme, mutta monella meistä arkemme on pitkälti urbaania. Suomalaisuuteen kuuluu syvä kiinnostus maaseudun edustamiin arvoihin, historiaan, elämänvaiheisiin ja elämäntapaan.
Suomalainen henkinen eheys rakentuu enenevästi siitä, että voimme toteuttaa molempia identiteettejämme. Se edellyttää kesä- ja vapaa-ajan asukkaiden mahdollisuuksia elää toisella kotipaikkakunnallaan, osallistua sen kehittämiseen ja myös siirtyä sinne asumaan ja tekemään työtä.
Perinteisen aluepolitiikan rinnalle tarvitaan keinoja, jotka mahdollistavat uudenlaista pien- ja palveluyrittäjyyttä maaseudun ja kaupungin välillä. Osaamisen yhteiskuntaan kuuluu vuorovaikutteinen aluepolitiikka.
Suomi tarvitsee elinvoimaisen, turvallisen ja menestyvän pääkaupungin. Tuemme Helsingin ja pääkaupunkiseudun kehittymistä vetovoimaisena ja kilpailukykyisenä kaupunkialueena muiden Euroopan pääkaupunkien joukossa.
Kaupunkiseudut menestyvät, kun keskustaajaman suhde ympäröivään maaseutuun ja kansainvälisiin verkostoihin on kunnossa. Kaupunkiseutu tarjoaa lisää mahdollisuuksia yrittäjyyteen ja omatoimisuuteen, vahvistaa paikallista identiteettiä ja uskoa menestymiseen. Suomi tarvitsee vahvojen erikokoisten kasvukeskusten verkostoa, jotta maa voidaan pitää asuttuna reunojaan myöten. Julkisen vallan tehtävänä on osaltaan mahdollistaa elämän ja asumisen edellytykset myös syrjäisimmillä alueilla.
Alueellisesti tasapainoinen Suomi edellyttää niin elinvoimaisia maakuntia, vahvaa pääkaupunkia, maaseudun ja kaupunkien kumppanuutta kuin kilpailukykyisten aluekeskusten verkostoa.

Aito tasavalta

Uskomme kansanvaltaiseen päätöksentekoon. Aito tasavalta perustuu vahvaan kansalaisyhteiskuntaan ja toimintakykyiseen valtioon.
Kansanvaltainen päätöksenteko turvaa parhaiten oikeudenmukaisuuden toteutumisen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden. Edustuksellisen demokratian toimintakykyä tulee parantaa. Eduskunnan asemaa Suomen valtiollisen elämän johdossa tulee vahvistaa. Etujärjestöillä tulee olla laajat mahdollisuudet toteuttaa jäsentensä etujen valvomistehtävää. Tämä ei kuitenkaan saa hämärtää tai heikentää tasavaltalaiseen ajatteluun pohjautuvaa kansanvaltaista päätöksentekoa. Emme hyväksy korporaatiovaltaa.
Tasavallassa viimekätinen valta on kansalla. Myös vallan käyttö tulee hajauttaa lähelle ihmisiä. Kannatamme itsehallintoa kunnallishallinnon lisäksi maakunnissa. Hajautettu paikallinen ja maakunnallinen itsehallinto kannustaa ihmisiä oma-aloitteisuuteen ja yhteistyöhön kotiseudun tulevaisuuden rakentamiseksi. Kansanäänestys- ja kuulemismenettelyä hyödyntäen voidaan kansalaisten osallisuutta päättämiseen lisätä. Lisäksi tulee luoda kansalaisille uusia mahdollisuuksia osallistua alusta lähtien heitä koskevaan päätöksentekoon. Rohkaisemme ihmisiä vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan.
Valtio vastaa maan ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien toteutumisesta. Kansalaisia tulee kohdella tasavertaisesti. Hallinnon tulee olla sujuvaa, tehokasta ja edustaa korkeaa moraalia. Byrokratiaa täytyy karsia ja korruptio estää. Luotettavasti toimiva oikeusvaltio on turvallisuuden ja tasa-arvon perusta.
Puolueilla on kansanvaltaisessa päätöksenteossa tärkeä tehtävä. Ne tuovat keskustelussa esiin ideologiset vaihtoehdot äänestäjien valittaviksi. Ne kiteyttävät ratkaisuehdotukset päätöksentekoon. Niillä on tärkeä kasvatustehtävä kootessaan ihmisiä yhteen ymmärtämään, suvaitsemaan toisiaan ja kannustamaan poliittiseen toimintaan. Niiden vastuulla on vaalitoiminnan organisointi.

Kulttuuri on arvojemme peili

Ihminen jäsentyy yhteisöönsä kulttuurinsa kautta. Yhteisöllisyys on paikallista, alueellista, kansallista, eurooppalaista ja maailmanlaajuista. Se sisältää välittämisen ja vastuun niin toisista ihmisistä, kulttuureista, rakennetusta ympäristöstä kuin puhtaasta luonnosta.
Tulevaisuuteen ei kulje tiedon valtatietä eikä moniarvoisuuden korostus tarkoita kaiken hyväksymistä. Kasvavan tiedontulvan keskellä ihmisellä on oltava kyky valita moninaisesta tarjonnasta elämää rikastuttava ja monipuolistava aines. Teknologinen kehitys on kulttuurinen voima, mutta se voi olla myös yksipuolisuuteen johtava heikkous. Elämää rikastuttavien valintojen tekeminen edellyttää, että yksilö sisäistää omat kestävät perusarvonsa. Arvostamme kirkon työtä ja kunnioitamme jokaisen ihmisen oikeutta uskonnolliseen vakaumukseen. Perusarvot ohjaavat ihmistä tarvittaessa myös uskon ja arvojen kirkastamiseen. Samalla ne liittävät meidät eurooppalaiseen yhteisöön, jossa osamme on rikastuttaa eurooppalaista monimuotoista kulttuuria toisia suvaiten ja ymmärtäen.

Jokaisella paikkakunnalla on oma kulttuurinsa, kielensä, murteensa ja historiansa. Arvostamme Suomen kielivähemmistöjen, muun muassa ruotsin- ja saamenkielisten, oikeutta omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Suomalaisuus on monien eri valintojen summa. Suomalainen identiteetti muuntuu koko ajan säilyttäen ne vahvuudet, jotka tekevät kansallisen kulttuurimme eläväksi ja kiinnostavaksi. Näihin kuuluu erityisesti ainutlaatuinen, vahva luontosuhteemme. Elävä yhteys luontoon luo tasapainoisia itsetunnoltaan terveitä ihmisiä.
Meidän on huolehdittava oman kulttuurin elinvoimaisuudesta. Suomalaisen kulttuurin vahvuuksia on laaja kulttuuripalveluverkosto. Huolehtikoon yhteiskunta sen elinvoimaisuudesta myös tulevaisuudessa.
Globalisoituminen rikastuttaa suomalaisuutta ja päinvastoin. Me suomalaiset olemme vastuussa identiteettimme lujuudesta ja omintakeisuudesta. Kotien ja koulujen kasvatustyö on nähtävä kansallisen kulttuurin perustyönä.
Taiteen ammattilaiset ovat merkittäviä kulttuurimme tuottajia ja viejiä. Vientikelpoisen taidetuotannon asemaa on varmistettava. Jokaisella on oikeus nauttia kulttuuripalveluista, kehittää itseään niin taiteen vastaanottajana, harrastajana kuin ammattilaisena.

Sillanrakentajina Euroopassa ja maailmassa

Suomalaisten ote kansainvälisyyteen on realistinen: avoin, käytännöllinen ja yhteistyöhakuinen. Suomella on edellytyksiä sillanrakentajaksi Euroopassa ja rauhantekijäksi maailmassa.
Suomen oma turvallisuus edellyttää viisasta turvallisuus- ja ulkopolitiikkaa, täysipainoista osallistumista eurooppalaiseen turvallisuus- ja kriisinhallintayhteistyöhön, turvallisuusviranomaisten tiivistä yhteistyötä ja uskottavaa kansallista puolustuskykyä.
Puolustamme itsenäisyyttämme ja turvallisuuttamme ensisijaisesti itse, olimmepa sotilaallisesti liittoutumaton tai liittoutunut, joka mahdollisuus Suomella myös on. Puolustusvoimien suorituskyvystä, läsnäolosta koko maassa ja kansalaisten maanpuolustustahdosta on pidettävä huolta. Kannatamme yleistä asevelvollisuutta.
Suomen lähiympäristön vakaus on meille elintärkeää. Suomen tulee vaalia huolella naapurisuhteitaan niin pohjoismaihin, Venäjälle kuin Baltian maihin. Pohjoismaat on Suomelle tulevaisuudessakin lähin yhteistyösuunta ja viiteryhmä. Edistämme yhteistyötä ja vakautta koko Itämeren alueella. Suomella tulee olla toimivat suhteet Yhdysvaltoihin.
Eurooppa on Suomen kotimaanosa, joka ulottuu Atlantilta Uralille ja Välimereltä Pohjoisnavalle. Suomen tulee toimia aktiivisena sillanrakentajana koko Eurooppaa koskevissa suurissa tulevaisuuden asioissa. Toimimalla yhteistyön, turvallisuuden ja rauhan sekä yhteisvastuun hengessä vahvistamme yhteisyyttä erilaisuudessa.
Euroopan Unioni on itsenäisten jäsenmaiden yhteenliittymä. Euroopan Unionin tulee keskittyä suuriin yhteisiin kysymyksiin kuten turvallisuuteen, talouteen, ympäristöön sekä teknologian ja tieteeseen. Jäsenmailla tulee olla riittävästi liikkumatilaa omien kansallisten erityispiirteiden huomioon ottamiseksi. Erityisen tärkeitä ovat EU:n suhteet sen naapurialueisiin ja Venäjään. Unionin tehtävänä on rakentaa vakautta, vaurautta ja turvallisuutta lähialueillaan. Olkoon Euroopan Unioni maanosaa yhdistävä yhteistyöorganisaatio, joka pystyy rakentavaan yhteistyöhön kaikkien kansojen ja maiden kanssa.
Toimimme ennakkoluulottoman ja aktiivisen kansainvälisen yhteistyön puolesta. Tavoitteenamme on ehyt ja tasa-arvoinen maailma, jossa toteutuu inhimillinen ja ekologinen turvallisuus. Ydinarvomme kuten ihmisyys, yhteisvastuu, kumppanuus ja yrittäjyys toteutuvat myös kansainvälisissä pyrkimyksissä. Sen vuoksi täytyy lisätä demokratiaa kansainvälisissä suhteissa, tukea oikeusvaltiokehitystä ja ihmisoikeuksia siellä, missä aitoa demokratiaa ei ole, vauhdittaa kansainvälisen yhteisön kykyä ratkoa yhteisiä ongelmia ja tukea kestävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

Köyhyys ja eriarvoisuus pakottavat maailman yhteisön löytämään ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin siten, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat alueet ja ihmiset pääsevät hyötymään globalisaation mahdollisuuksista. Euroopan Unionin tulee olla tässä työssä aktiivinen. Suomen tulee tukea Yhdistyneen Kansakuntien toimintakyvyn parantamista maailman ongelmien ratkaisemisessa.


OSIO V

PUOLUE JA KANSANLIIKE

Käsitys itsestämme
Olemme sekä poliittinen puolue että aatteellinen kansanliike. Vaikutamme vaaleissa kansalta saamamme valtakirjan voimalla maailman, Suomen ja kotiseutumme kehitykseen. Vaikutamme periaatteidemme pohjalta ja yhteistyössä muiden kanssa. Ylisukupolvisuus -kestävä toiminta sukupolvesta toiseen- muodostaa politiikkamme ytimen.
Olemme itsenäisesti ajattelevien ja yhdessä toimivien ihmisten muodostama liitto. Naisten ja miesten tasa-arvo perheessä, työelämässä ja yhteiskunnassa on meitä sitova periaate. Olemme kaksikielinen puolue. Meille on tärkeää, että niin suomen- kuin ruotsinkieliset pystyvät tasaveroisesti toimimaan Keskustassa paremman yhteiskunnan puolesta.
Olemme enemmän ja myös muuta kuin vain poliittista valtaa käyttävä puolue: olemme aatteellinen kansanliike, jonka ytimenä on usko ihmisen itsekasvatukseen ja haluun toimia ihanteidensa mukaisesti. Itsekasvatus ja sivistyminen kuuluvat ihmisen koko elämänkaareen.
Olemme kansanvaltainen väylä vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen. Puolue ei ole itsetarkoitus. Se on parhaimmillaan väline uudistaa yhteiskuntaa niin paikallisesti, kansallisesti kuin globaalisesti. Haemme yhteiskunnan ongelmiin ratkaisuja, jotka yhdistävät kansalaisia sekä eri sukupolvia, väestöryhmiä ja alueita.
Olemme erityisesti niiden väestöryhmien ja alueiden puolella, joilla ei ole yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja vallankäytössä vahvojen etujärjestöjen ja organisaatioiden tukea. Koemme, että kansanvaltaisen puolueen ja julkisen vallan moraalisena velvollisuutena on asettua aina heikoimman puolelle.
Olemme sillanrakentaja, yhteistyön puolue. Olemme itsenäinen ja omalta pohjalta toimiva poliittinen liike, jolla on selvät rajat niin vasemmistoon kuin oikeistoonkin. Mutta samalla toimimme yhteistyössä muiden kanssa kansan vaaleissa meille antamalla voimalla.
Olemme kasvatusliike. Vastuu liittyy aina vallankäyttöön. Ei ole valtaa ilman vastuuta. Toteutamme erityisesti paikallisella tasolla jatkuvaa kansanvaltaan kuuluvaa kasvatustyötä niiden kansalaisten ja kuntalaisten osalta, jotka haluavat toimia yhdessä ja vaikuttaa elinympäristönsä tulevaisuuteen.
Olemme kansanvaltainen yhteisö myös puolueen sisäisessä päätöksenteossa ja toiminnassa. Vallan virta käy alhaalta ylös. Puolueen linjaratkaisut ja johtajavalinnat tehdään maan kaikista osista kokoontuvien ja jäseniltä valtakirjan saaneiden naisten ja miesten yhteisessä kokouksessa, puoluekokouksessa. Jatkamme tätä vuosisataista perinnettä.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä