1980 luvun lopussa Suomessa oli täystyöllisyys. Siis kaikki ne, jotka töitä halusivat tehdä saivat niitä tehdä.
Muistelen kuitenkin että verotus oli suurinpiirtein samaa tasoa kuin nyt.
Kysymys siis kuuluu: Miksi 1980 luvun lupussa verotus ei radikaalisti tippunut, olihan täysityöllisyys?
Muistelen kuitenkin että verotus oli suurinpiirtein samaa tasoa kuin nyt.
Kysymys siis kuuluu: Miksi 1980 luvun lupussa verotus ei radikaalisti tippunut, olihan täysityöllisyys?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Julkisilla varoilla eli veroilla rakennettiin kaikenlaista uutta ja kivaa. Teitä, kouluja ym. ym. Muistaakseni Helsingin oopperatalostakin oli silloin smanlainen poru kuin musiikkitalosta nykyään. Meni kuulemma verorahat hukkaan.
Rautatietkin taisi olla kunnossa eikä junia tipahdellut kiskoilta.
Siihen aikaan ei valtion velkaa ollut juuri lainkaan ja ei siis juuri korkomenojakaan.
Nykyäänhän on maksettu valtion velankorkoja 2-3 miljardia vuodessa.
Jo pelkästään se, ettei valtion velkaa silloin juurikaan ollut pitäisi laskea silloista verotusta 2-3%, koska ei ollut korkomenojakaan.
Vuosikymmenen vaihteessa työttömyysprosentti oli n. 3,5. Eli oli niitä työttömiä silloinkin. 80-luvun lopulla myös yhteiskunnan ja valtion yritysten tarjoamat palvelut olivat "hieman" eri tasoa kuin nykyään. Posteja oli joka nurkalla, koululaisten ei tarvinnut kierrättää kirjoja, nykyisenlaisia terveyskeskusmaksuja ei peritty eikä vastaavia potilasjonoja ollut etc. Tänä päivänä kaikesta tuosta on tingitty ja menoeriksi ovat tulleet mm. EU-jäsenyydestä koituvat maksut sekä 58 miljardin euron valtiovelan hoito.
Aina on tietty porukka joka ei mene millään töihin.
Väittäisin että vuonna 89 sai töitä jokainen joka töitä halusi tehdä.
Työllistymiseen vaikuttaa oman halun lisäksi myös mm. asuinpaikka, työhön liittyvät terveydelliset rajoitukset etc. Ei työllistyminen ole koskaan koko kansan osalta omasta tahdosta kiinni.
olemme siis nyt karsineet kaikki turhat palvelut. tämä siis tarkoittaa sitä, että jos nyt onnistumme saamaan työttömyyden kuriin 80-luvun lopun malliin, voimme laskea verotusta radikaalisti.
Ja kun kerran suurien ikäluokkien eläköitymisen seurauksena työttömyys kohta lähes poistuu on meillä luvassa taloudellisesti hyvät ajat. verot voidaan laskea ja kansa rypee rahassa.
No minun mielestäni se ei ainakaan ole turhaa palvelua, jos yhteiskunnassa olisi nykyistä enemmän vaikka posteja ja kirjastoja. Poliiseista puhumattakaan.
Mielestäni turhat palvelut on turhia.
Siis turhat, ei välttämättömät.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000003&conference=4000000000000031&posting=22000000008966206
Perusteesi ontuu. Ensinnäkin ihmiset käyvät yleensä "hieman" eri syistä uimahalleissa ja kylpylöissä. Toiseksi, ei niille antikvariaateillekaan riitä asiakkaita, ellei ihmisiä saada innostumaan lukemisesta - ja tähän kirjasto on hyvä innoittaja.
Jos kunnat ei verorahoilla olisi rakentaneet halleja olisi kylpylöihin rakennettu uimiseen tarkoitettuja altaita, jos niille olisi kysyntää.
Ja mikä parasta ei olisi maksatettu harrastusta muilla, vaan maksettu ihan itse vedessä pulikointi.
Suomessa on noin 40 kylpylää, jotka eivät riitä palvelemaan läheskään kaikkia uimahallien käyttäjiä.
Ja mitä verorahoilla tukemiseen tulee, niin unohdat sen, että suurta osaa kylpylöistäkin on tuettu verorahoilla.
Minä en edes muista montako vuotta siitä on, kun olen viimeksi uimahallissa käynyt. Mutta mieluusti sallin omista veroeuroistani osan menevän liikuntatilojen - uimahallit siinä mukana - ylläpitämiseen.
Ps. Jos uimahalleista luovuttaisiin, niin missä koululaiset liikuntatunneilla kävisivät uimassa? Pitäisikö heidät viedä kylpylään häiritsemään kylpylöihin rentoutumaan tulleita ihmisiä? Vai jätetäänkö suosilla koko urheilumuoto pois, mitä sitä ihmiset uimataidolla tekee...?
Tottakai meillä on niin vähän kylpylöitä kun kerran kunnat on rakennellu niin paljon uimahalleja.
Mitä tulee koululaisiin niin monet maaseudulla asuvat koululaiset ei pääse liikuntatunneilla uimahalliin kun ei sellaista kunnassa ole. ja hyvin ovat pärjänneet ilman.
Jos haluaa opetella uimaan niin kesällä on hyvää aikaa polskutella.
Erään kunnan jäähallin käyttäkustannus kunnalle oli 10 euroa kerta per lärvi. Joku voi käydä siellä 3 kertaa viikossa toinen ei yhtään kertaa. Eli toiselle annetaan 30 euroa viikossa enemmän kuin toiselle. ja kun kerrotaan vuodessa olevien viikkojen määrällä saadaan 52*30=1560 euroa vuodessa. Jos tilanne jatkuu vaikka 10 vuotta toiselle annetaan 15600 euroa.
Ei kauheen oikeudenmukaista.
Jostain syystä tuo kylpylämäärä ei Suomessa koskaan ole ollut kovin kummoinen, vaikka kylpylöitä on maailmalla ollut jo iät ja ajat. Kunnallisia uimahalleja ei suuremmissa määrin nyt niin kauhean kauaa ole ollut.
Jäähalliesimerkkisi oli taas onneton. Kenenkä muuten mielestäsi pitäisi kustantaa tiet? Eikös se ole hirveä vääryys, että nilsiäläinen mummeli makselee verojen kautta miljardien moottoriteistä osuutensa, vaikka hän ei polkupyöränsä kanssa - eikä muutenkaan - noita teitä koskaan tule hyödyntämään.
Tiet ovat vähän eri asia koska ne ovat välttämättömiä elinkeinoelämälle ja kaikille ihmiselle. Nilsiän mummeliakin hyödyttää että rekat kulkee pitkin moottoriteitä vieden ja tuoden tavaraa. Firmojen logistiikka toimii ja firmat maksaa veroja.
Kylpylöitten määrä on siksikin ollut pieni että olimme vajaa sata vuotta sitten varsin köyhä kansa.
Uimahallit eivät ole välttämättömyyksiä. Ihminen voi pitää kunnostaan huolta vaikka punnerruksia tekemällä kotona ja vaikka lenkkeilemällä. Ja taas näissä on se hyvä puoli että lenkkeilijä ostaa itse lenkkarinsa ja tienpientaretta Suomessa riittää, eli veronmaksajille tämä on ilmaista.
Mallia voisi ottaa golffista. Yhteiskunta ei tietääkseni ole rakentanut yhtään golfkenttää verorahoilla. Silti kenttiä nousee kokoajan lisää. Käyttäjät maksaa itse tämän huvin ja hyvä niin.
Kun kaikista turhista palveluista luovutaan voidaan kaikkien verotusta laskea ja ihmisille jää enemmän käteen rahaa. Sitten lisääntyneet rahat voi käyttää vaikka golffia pelaillen tai sitten ihan mihin vaan.
On kiva kun saa itse päättää mihin rahansa laittaa eikä niitä oteta verotuksella heti pois ja rakenneta uimahallia vaikka ei itse sellaista tarvitse.
Nyt täytyy mennä uimaan. Teen sen siten että en aiheuta veronmaksajille minkäänlaisia kuluja.
Ei uusien moottoriteiden rakentaminen oli välttämätöntä kaikille ihmisille. Sille nilsiäläiselle mummelille niistä ei hyötyä ole. En minäkään niitä tarvitse. Minun puolestani autot saavat liikkua vaikka 80 km:n tuntivauhdilla. Ok, voihan se nostaa kuljetuspalveluiden hintaa, mutta ei sekään minua häiritse vaikka kuluttajahinnat nousisivat jokusen prosentin.
Maksaahan elinkeinoelämä toki veroja, mutta niin maksaa useimman jääkiekkoilijapojan vanhemmatkin. Kirjastojen käyttäjistäkin valtaosa maksaa veroja.
Golfin suhteen olet väärässä. Yhteiskunta on antanut golf-kenttien rakentamiseen niin suoraa tukea kuin lainaakin.
Meillä on ollut sosialisti presidenttinä 25 vuotta. Ei ihme, ettei asiat ole kunnossa.
...vielä kertoisit, että mikä presidentin merkitys veropolitiikassa on? Ja muuten, kovin verotus Suomessa on ollut porvarihallituksen aikaan.
Nykyiset ja menneet taloussotkut ovat SDP:n syytä. Kuinka monta kertaa on SDP ollut pois hallituksesta viimeisen 40 vuoden aikana? Yhden kerran. Yhden ainoan. Kyllä he kantavat vastuun siitä jamasta missä nyt ollaan.
"Kuinka monta kertaa on SDP ollut pois hallituksesta viimeisen 40 vuoden aikana? Yhden kerran. Yhden ainoan."
Ja tämän takia maa meinasi mennä maailmanpankin velkasaneeraukseen, jolloin kansa halusi sossut takaisin hallituksen johtoon. Kestäsikö maa toista porvarihallitusta?
Suomessahan yritetään nostaa veroja ja laskea palkkoja laskukaudella sillä perusteella että ei ole varaa muuhun, ja nousukaudella sillä perusteella että muuten kilpailukyky ja talous kärsisi.
1980-luvulla firmojen veroprosentti oli periaatteessa 60, mutta ei niitä kukaaan maksanut. Varauksia ja vähennyksiä oli niin paljon, että käytännössä firmat maksoivat 20% veroa.
Sitten tuli Holkerin "verot alenevat ja syökää silakoita" -hallitus. Kaytännössä firmojen veroprosentti kaksinkertaistui, ainoa keino siirtää veronmaksua oli ottaa valuuttalainaa ja ostaa koneita.
Näin firmat myös tekivät, seurauksena oli 1990-luvun lama.
Ja kokeilua ollaan uusimassa, Kalliomäki runttasi vuoden alussa läpi firmojen tuplaverotuksen.
Kalliomäen tuplaverotuksen tuomista kutsutaan edelleenkin sinnikkäästi "veronkevennykseksi". Kyllä naurattaa, hah hah haa.
Ensi vuonna SDP runttaa läpi ns. "Orjaverolain".
"Kalliomäen tuplaverotuksen tuomista kutsutaan edelleenkin sinnikkäästi "veronkevennykseksi". Kyllä naurattaa, hah hah haa. "
Suomen yrittäjät sivuillaan kertovat että VEROTUS KEVENI.
Myös Nokia ilmoitti pitävänsä pääkonttorin suomessa kun valtio KEVENSI yritysverotusta.
OECD alueella Suomella on kevyt yritysverotus, esimerkiksi italiassa se on 37 %
"ainoa keino siirtää veronmaksua "
Olisi fiksumpaa ollut maksaa pikkasen veroa, mutta suomalainen ostaa vaikka tarpeettoman maasturin jos sillä arvelee säästävänsä pikkasen veroja, eli rahat ennemmin autokauppiaalle kuin verottajalle.