Verovapaasti loisivat liitot ovat suurimpiä syitä palkansaajien korkeaan verotukseen. Liittojen loisinta aiheuttaa joka vuosi arviolta noin KUUDEN MILJARDIN verovajeen. Se otetaan palkansaajilta, koska liitot ovat yhteiskuntavastuuttomia.
Ansiosidonnaisen päivärahan turvaamiseksi riittää työttömyyskassan jäsenyys. Liiton jäsen ei tarvitse olla. Alla esimerkkejä vuosimaksuista.
Aaria Työttömyyskassa 78 € 78 €
Avoin työttömyyskassa 96 € 96 €
Yleinen työttömyyskassa YTK 102 €
Ansiosidonnaisen päivärahan turvaamiseksi riittää työttömyyskassan jäsenyys. Liiton jäsen ei tarvitse olla. Alla esimerkkejä vuosimaksuista.
Aaria Työttömyyskassa 78 € 78 €
Avoin työttömyyskassa 96 € 96 €
Yleinen työttömyyskassa YTK 102 €
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kirkko on myös siipeveikkojen ryhmittymä, joka vain varastaa kansalaisilta.
Palkansaaja tarvitsee ammattiliittoa puolustamaan oikeuksiaan silloin kun työnantaja yrittää polkea niitä (tät tapahtuu ihan päivittäin). Jäsenmaksun vastineena saa muun muassa työelämään erikoistuneiden juristien apua ilmaiseksi. Eikä edut ja hyöty tähän rajoitu.
Sama juttu jos olet YTK:n jäsen. Vähän päälle satskun vuodessa OMAA rahaa ei veronmaksajien rahaa.
Nyt valehtelet!
Myös YTK:n jäsenmaksut voi vähentää verotuksessa, joten myös ne ovat "veronmaksajien rahaa".
Mistäkö tiedän? Koska olen YTK:n jäsen. Ja voit tarkistaa tiedon vähennysoikeudesta YTK:n sivuilta.
Ei pidä paikkaansa. YTK ei neuvottele työsuhteen eduista, eikä hoida oikeusjuttua, jos sellaiselle tulee tarve. Neuvoja toki saa.
YTK on työttömyyskassaksi todella kallis.
Työttömyysturva: Jos kuulut ammattiliittoon ja sen työttömyyskassaan, voit saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työttömyyden aikana, mikä on yleensä huomattavasti suurempi kuin Kelan peruspäiväraha.
Neuvotteluvoima: Ammattiliitot neuvottelevat työehtosopimukset (TES), joissa sovitaan mm. palkoista, työajoista, lomista ja muista työehdoista. Yhdessä neuvotellen työntekijöillä on enemmän vaikutusvaltaa kuin yksin.
Oikeusapu ja tuki: Liitto tarjoaa usein juridista neuvontaa ja oikeusapua työelämän riitatilanteissa, kuten irtisanomistilanteissa tai sopimusrikkomuksissa.
Koulutus ja verkostoituminen: Jäsenet voivat osallistua liiton järjestämiin koulutuksiin, seminaareihin ja tapahtumiin, jotka voivat kehittää ammattitaitoa ja tarjota uusia uramahdollisuuksia.
Työhyvinvointi ja edut: Monet liitot tarjoavat jäsenilleen alennuksia mm. vakuutuksista, lomapaikoista ja koulutuksista sekä tukevat työhyvinvointia eri tavoin.
Vaikuttaminen työelämään: Liiton kautta voit vaikuttaa oman alasi työoloihin ja edistää reilumpaa työelämää.
Siinäpä muutama aika hyvä syy maksaa muutama kymppi vuodessa ekstraa. Joka tapauksessa aina halvempaa kuin esim. YTK.
Jo pelkästään vakuutusyhtiöiden alennukset koti- ja autovakuutuksissa kuittaavat reippaasti ammattiliiton jäsenmaksun.
Muutama kymppi vuodessa?????
Oikeasti se on 1,3% bruttopalkasta.
Jois vuosipalkka on vaikkapa 35 000€, niin tuo esittäömäsi muutama kymppi on 455€ jonka kuitenkin loppupelissä maksaa valtio.
Riippuu liitosta. Useimmissa se on alle satku vuodessa.
Aaria Työttömyyskassa 78 € 78 €
Avoin työttömyyskassa 96 € 96 €
Erityiskoulutettujen ERKO 69 € 69 €
Julkisten ja hyvinvointialojen 0,4 % 0,33 %
Korkeasti koulutettujen 63 € 63 €
Lakimiesten ja Lääkärien 45 € 42 €
Opetus ja tiede 60 € 54 €
Palvelualojen 84 € 84 €
Super 84 € 84 €
Terveydenhuoltoalan 42 € 42 €
Työttömyyskassa Pro 96 € 90 €
Yleinen työttömyyskassa YTK 102 €
Pelkkää huijausta kaikki ammattiliitot. Ammattiliittojen henkilökunta viettää ökyelämää palkansaajien siivellä verovapaasti.
Yhteiskuntavastuun ensimmäinen ja tärkein asia on maksaa verot. Ammattiliitot loisivat VEROVAPAASTI palkansaajien siivellä.
Varsinainen huijareiden lauma. Loisivat verovapaasti muiden siivellä eli kusettavat verotukseen osallistuvia palkansaajia. Palkansaajat joutuvat maksamaan huijariliittojen maksamatta jätetyt osuudet.
Ja mihinkähän faktatietoon nämä väitteesi perustuvat?
Älä esitä omia mielipiteitäsi tosiasioina.
Höpön höpön. Ammattiliittoja tarvitaan yhä enemmän. Ihmisistä osa vain kuvittelee toisin.
Hienosti perusteltu.
Kyllä ovatkin tehokkaita lopettamaan työpaikkoja.
Höpön höpön!
Ei näitä suurpalkkakaisia Riku Aaltoja tarvita mihinkään, työttömyysturva on tärkeä ja sen saa työttömyyskassoista!
Ammattiliitoilla on kyllä tehtäväkenttä huomattavasti laajempi kuin vain työttömyysturvaan liittyvä. Ymmärrän hyvin, että jotkut eivät sitä kykene käsittämään tai edes halua sitä ajatella, mutta laajempi tutustuminen aiheeseen voisi avartaa katsomusta.
Työelämä on hyvin monimutkainen kokonaisuus ja sekä työntekijä- että työnantajapuolella on monenlaista väkeä. Työelämään liittyy paljon esimerkiksi laadullisia tekijöitä ja vaikka esiin nostetaan täälläkin ajoittain sitä, miten ne "todelliset osaajat" saavat itse määritellä palkkansa, se ei kyllä ole todellisuutta kuin vain joissakin tapauksissa. Ehkä tietyissä teollisuuden erikoistehtävissä ja vaikkapa Lääkäriliiton kohdalla.
On olemassa hyviä ja huonoja työnantajia ja ikävän monien kohdalla työntekijät ovat lähinnä rasite, josta pitää päästä helposti eroon. Merkittävä osa kovimpaan ääneen täällä huutavista ei liene kykeneviä työelämään.
Duunari kusee omalle leivälleen, jollei liity liittoon, sillä vain liitto ajaa etuasi!
Kuka vain voi ajaa omia etujaan ja neuvotella omat työehtonsa ja palkkansa, siihen ei liittoa tarvita.
Ihanko totta meinaat, että 200 hengen työpaikassa työnantaja suostuu käymään neuvottelut jokaisen kanssa erikseen? Tuo on höpön löpöä eikä toteudu yhtään missään
Se on helppo sanoa, kun neuvottelee vain lisäeduista liittojen neuvottelemien minimien päälle. Nollasta lähteminen olisi aivan jotakin muuta.
Jo kaikki olisi yksyrittäjiä,
ei tarvittaisi työpaikkoja eikä
ammattiliittoja. Monopoleista
päästään eroon.