hullu466747

koska hallusin tulla

Sosiopatia kehittyy lapsuuden ja nuoruuden elinympäristöjen seurauksena, jotka ovat olleet tavalla tai toisella psyykkisesti liian raskaita ja traumatisoivia.
Sosiopatian syntyminen vaatii toistuvan trauman kohtaamisen, esimerkiksi vuosikausia jatkuneen henkisen väkivallan uhriksi joutumisen, eikä yksittäistä traumaattista tapahtumaa.
Kuitenkaan sosiopatiaa ei kehity kaikille jotka joutuvat elämään tavalla tai toisella traumaattisessa elinympäristössä pitkäänkin, vaan psyyken ja persoonallisuuden kieroutuminen on monen tekijän yhteissumma, esimerkiksi se, että uhri saa psykologista apua ja tukea traumojensa käsittelyyn, työstämiseen ja läpikäymiseen voi ehkäistä sosiopaattisen häiriön synnyn.
Sen sijaan jos uhri ei saa apua ja jää heitteille traumojensa kanssa, on lopputulos yleensä erittäin huono ja surullinen.
Sosiopaatit ovat alunperin uhreja, mutta se raja milloin lakkaa olemasta enää itse viaton uhri loppuu yleensä jossain vaiheessa sosiopaattien kohdalla siihen, että he alkavat itse käyttäytymään toisia satuttavalla tavalla ja pahimmassa tapauksessa myös jopa lainvastaisella rikollisella tavalla. Siinä vaiheessa ei enää tietenkään mitään uhreja olla, vaikka elämän taustat olisivat olleet kuinka karut tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Sosiopatia kehittyy lapsuuden ja nuoruuden elinympäristöjen seurauksena, jotka ovat olleet tavalla tai toisella psyykkisesti liian raskaita ja traumatisoivia.
Sosiopatian syntyminen vaatii toistuvan trauman kohtaamisen, esimerkiksi vuosikausia jatkuneen henkisen väkivallan uhriksi joutumisen, eikä yksittäistä traumaattista tapahtumaa.
Kuitenkaan sosiopatiaa ei kehity kaikille jotka joutuvat elämään tavalla tai toisella traumaattisessa elinympäristössä pitkäänkin, vaan psyyken ja persoonallisuuden kieroutuminen on monen tekijän yhteissumma, esimerkiksi se, että uhri saa psykologista apua ja tukea traumojensa käsittelyyn, työstämiseen ja läpikäymiseen voi ehkäistä sosiopaattisen häiriön synnyn.
Sen sijaan jos uhri ei saa apua ja jää heitteille traumojensa kanssa, on lopputulos yleensä erittäin huono ja surullinen.
Sosiopaatit ovat alunperin uhreja, mutta se raja milloin lakkaa olemasta enää itse viaton uhri loppuu yleensä jossain vaiheessa sosiopaattien kohdalla siihen, että he alkavat itse käyttäytymään toisia satuttavalla tavalla ja pahimmassa tapauksessa myös jopa lainvastaisella rikollisella tavalla. Siinä vaiheessa ei enää tietenkään mitään uhreja olla, vaikka elämän taustat olisivat olleet kuinka karut tahansa.

Lue lisää

moi mulla on pitkäaikaista henkistä väkivallan kokemista että vuosien 1985-1999 aikajaksolla kaikki kouluvuojet joka päivä jouduin henkisen väkivallan uhriksi. Sitä oli siis usein!

Lisäksi kun jätin koulut niin kiusaamiseni jatkui sosiaalisessa mediassa.
Esim koko 2010 luku oli yhtä murhaa ja tuskaa kun henkistä väkivaltaa kohdistettiin minuun monien eri ihmisten toimesta sosiaalisessa mediassa.

en usko että minulle kehittyi sosiopatia. Olen ollut sairaseläkkeellä(takuueläke) noin 11 vuotta.

Kävin 15 vuoden ajan puheterapiassa ja kokeilin myös noin 10 kertaa ryhmäterapiaa joka viimeksimainittu ei ollut mun juttu vaan päinvastoin = menin ihan jumiin.

Puheterapian jätin noin 10 vuotta sitten koska koin että tuli seinä vastaan että olin sanou samat asiat viidessätoista vuodessa että aikansa kutakin.

Käytän eri lääkkeitä, mm risperidon, paniikkilääke propram ja sertram. Käytin myös rauhoittavaa mutta en ole käyttänyt sitä enää kahteen vuoteen koska koin että se lääke ei ole hyväksi minun mielenterveydelleni.

Kokemukset muista lääkkeistä hyvät ettei ne ole tehneet mitään ikäviä sivuvaikutuksia.
Nuorempana söin isompia tablettikokoja jolloin lihoin lyhyessä ajassa huomattavasti mut pudotin painoa sitten noin 25 kiloa ja nykyään normaalipainoinen.

Mul oli 2010 luvulla vaikeuksia eniten kun mua kiusattii niin mä usein riitelin näiden trollien kanssa netissä että se riitely meni melko kiivaaksi. Päätin ottaa niskasta kii itteeni ja psykologin avun vuoksi pääsin eroon noista vaikeimmista ajoista. Se olis voinu tuhota mun psyykkeen lopullisesti jos en olis älynnyt puhua siitä terapeutilleni.

Mulla ei ole rikostaustaa vaan oikeastaan päinvastoin mä inhoan yli kaiken kaikkea rikollisuutta jne.

En ole sama henkilö joka kirjoitti avauspostauksen.

Anonyymi kirjoitti:

koska hallusin tulla

kerro tarkemmin mitä on sosiopatia että onko sosiopaatti esim semmone joka ellää toisen siivellä?? Mä miettiny että eräs ihminen mun lähipiirissä on ehkä sosiopaatti sillä hän vaikuttaa kusettajalta ja elää toisen siivellä. Ei tosin ole rikolliseksi ryhtynyt.

minun oma elämä on sitä ollu että koko ajan mua kiusattu että oikeastaan vasta viimeiset 7 vuotta oon saanu olla rauhassa mut sitä ennen esim koko 2010 luku oli ihan hirveetä.

nuorena pentuna kun synnyin maailmaan niin aika pian tajusin että en ole ihan terve henkisesti enkä muutenkaan. Mua tutkittiin paljon että mun piti käydä eri tutkimuksissa kun päätäni tutkittiin. Todettiin esim hahmotushäiriö.

En ole oikeastaan koskaan tehny päivääkään työtä ellei lasketa vuosien 2000-2002 ekaa työtäni että aluksi kotona tein alihankintana duunia ja siirryin sitten pikkutehtaalle jossa noin puolitoista vuotta mut sen jälkeen työt loppui enkä oikeastaan ollenkaan duunissa että oon toki isäni duunissa ollut vain mukana että on se toisaalta ollut omanlaisensa henkireikä mut aika usein kuitenki henkinen taakka kun tuo sosiaalinen heikkouteni on aiheuttanu sen että ollu vaikeuksia nähdä &toimia ihmisten kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

koska hallusin tulla

sen muistan hyvin 2010 -luvulta kun olin youtubessa kommentoijana niin siellä porukka haukkui mua laiskaksi että kuulemma heidän mielestään olin vain laiska rotta kun en ollu duunissa.

yritin kertoa heille asianlaidan miten oma tilanne mut ei ne uskoneet. Osa uskoi ja osa ei uskonut.

Myöhemmällä iällä tajusin yhden asian " ei kukaan voi enää vaikuttaa minuun mitenkään jos joku haukkuu minua koska ei ne tunne minua joten lälllällää ette voi enää vaikuttaa minuun mitenkään että kommenttinne on yksi pieru saharassa i dont care"

youtubessa erästä suomitupettajaa on haukuttu myös laiskaksi kun sen tunnetun suomitupettajan videoiden kommenttiboxiin on tullut älyttömän paljon 15 vuoden ajan ikäviä kommenteja "olet rotta" "olet laiska työnvieroksuja" ja sitä rataa ja sitä rattaa.

en ole myöskään se postaaja joka postasi viestinsä ajassa 23.4.2025 18:07:39
helposti minullakin välillä menee ajatuksen täällä sekaisin kun täällä postailee eri ihmisiä

Ei se mitään, mutta jos oikeasti pidän mut kriminaalina niin pidä sitten vaan! Minä kun en ole. =)

Anonyymi kirjoitti:

moi mulla on pitkäaikaista henkistä väkivallan kokemista että vuosien 1985-1999 aikajaksolla kaikki kouluvuojet joka päivä jouduin henkisen väkivallan uhriksi. Sitä oli siis usein!

Lisäksi kun jätin koulut niin kiusaamiseni jatkui sosiaalisessa mediassa.
Esim koko 2010 luku oli yhtä murhaa ja tuskaa kun henkistä väkivaltaa kohdistettiin minuun monien eri ihmisten toimesta sosiaalisessa mediassa.

en usko että minulle kehittyi sosiopatia. Olen ollut sairaseläkkeellä(takuueläke) noin 11 vuotta.

Kävin 15 vuoden ajan puheterapiassa ja kokeilin myös noin 10 kertaa ryhmäterapiaa joka viimeksimainittu ei ollut mun juttu vaan päinvastoin = menin ihan jumiin.

Puheterapian jätin noin 10 vuotta sitten koska koin että tuli seinä vastaan että olin sanou samat asiat viidessätoista vuodessa että aikansa kutakin.

Käytän eri lääkkeitä, mm risperidon, paniikkilääke propram ja sertram. Käytin myös rauhoittavaa mutta en ole käyttänyt sitä enää kahteen vuoteen koska koin että se lääke ei ole hyväksi minun mielenterveydelleni.

Kokemukset muista lääkkeistä hyvät ettei ne ole tehneet mitään ikäviä sivuvaikutuksia.
Nuorempana söin isompia tablettikokoja jolloin lihoin lyhyessä ajassa huomattavasti mut pudotin painoa sitten noin 25 kiloa ja nykyään normaalipainoinen.

Mul oli 2010 luvulla vaikeuksia eniten kun mua kiusattii niin mä usein riitelin näiden trollien kanssa netissä että se riitely meni melko kiivaaksi. Päätin ottaa niskasta kii itteeni ja psykologin avun vuoksi pääsin eroon noista vaikeimmista ajoista. Se olis voinu tuhota mun psyykkeen lopullisesti jos en olis älynnyt puhua siitä terapeutilleni.

Mulla ei ole rikostaustaa vaan oikeastaan päinvastoin mä inhoan yli kaiken kaikkea rikollisuutta jne.

En ole sama henkilö joka kirjoitti avauspostauksen.

Lue lisää

Hei.

Olen pahoillani että olet joutunut kokemaan henkistä väkivaltaa ja kiusaamista. On mahdoton käsittää miksi jotkut tahtovat kiusata ja olla negatiivisia.
Henkisesti terve ihminen voimistuu hyvyydestä ja toisten auttamisesta ja tukemisesta, ja hyvyydestä tulee hyvä ja piristynyt mieli myös itselle.
Kiusaajat ovat aina henkisesti sairaita tavalla tai toisella.
Kaikki tietävät että netissä kiusaamista, nimittelyä ja ajattelematonta asioista tietämätöntä kommentointia esiintyy erittäin paljon, valitettavasti.
Itse en koskaan haluaisi esimerkiksi jakaa mitään videosisältöä netissä juuri sen takia että monet ihmiset ovat niin julmia.
Nettikiusaaminen voi olla yhtä julmaa kuin muukin kiusaaminen, asiaan pitäisi puuttua yhteiskunnallisella tasolla paljon nykyistä selkeämmin.

En tarkoittanut missään tapauksessa sanoa että kiusaamisen kohteeksi joutuminen tekisi ihmisestä sosiopaatin, päinvastoin se usein tekee ihmisestä entistä herkemmän ja empaattisemman ja toiset huomioon ottavamman, kun on itse kokenut epäinhimmillistä kohtelua.

On todella hyvä että hankit keskusteluapua kokemasi kiusaamisen jälkeen, keskustelu on aina hyvästä ja toiselle ihmiselle puhuminen selkeyttää omia ajatuksia, jo pelkästään se että asioita ja tuntemuksia pukee sanoiksi ja kertoo toiselle ihmiselle, voi auttaa hyvin paljon tunteiden käsittelyssä.
Joissain tapauksissa myös mielialalääkkeet ovat hyvä apua antava vaihtoehto, eikä lääkkeet tee todellakaan kenestäkään hullua. Se joka haukkuu toista ihmistä lääkkeiden syömisen takia on itse kiusaaja.

Se että on sairaseläkkeellä on täysin eri asia kuin se ettei vaan haluaisi tehdä töitä, tämän tietenkin ymmärtää jokainen.
Sairaseläkkeessä ei ole mitään väärää.