Miksei Evijärven vesistöä kunnosteta osana Ähtävänjoen vesistön kunnostusta?

Evijärven vesi on siinä kunnossa missä se nyt on ihmisen toiminnan seurauksena. Lohet, simpukat ja raakut eivät ole hävinneet Ähtävänjoen vesistöstä minkään luonnon aiheuttaman syyn seurauksena. Vielä 1960-luvun alkupuolella Ähtävänjoessa oli rapuja ja 1800-luvulla lohet nousivat Ähtävänjoen koskiin kutemaan, ja taimenet aina Soinin Kuninkaanjoelle asti. Kun Långforsin koski Pedersöressä vuonna 1921 padottiin sähköntuotantoa varten, loppui samalla jalokalan nousu Ähtävänjoen vesistöön.

Ähtävänjoellehan on kaavailtu luonnonmukaista kalatietä, mikä mahdollistaisi vaelluskalojen kuten lohen, taimenen ja ankeriaan nousu Pohjanlahdesta ylöspäin Luodon kunnan alueelta Ähtävänjoen vesistöä pitkin aina Alajärveen asti. Tuon kalatien reitti kulkisi yli 150 kilometrin matkan yhdeksän kunnan alueella, ja sen varrella on yhdeksän voimalaitospatoa ja kolme järven säännöstelypatoa. Tietämäni mukaan toistaiseksi vain Alajärvi ja Lappajärvi ovat ottaneet siihen myönteisen kannan.

Siitä huolimatta, että EU ja Kansainvälinen ympäristöjärjestö
WWF ovat vaatineet Suomea avaamaan lisää jokia lohen lisääntymistä varten, ja projektiin olisi mahdollista saada ainakin EU:n tukea, ei Järviseudulla ilmeisesti ole ketään sellaista, joka olisi riittävän kykenevä yksilö viemään tuota Ähtävänjoen vesistön kunnostusasiaa eteenpääin. Ähtävänjoen vesistöissä olevia voimalaitoksia ei kuitenkaan ole tarpeen ajaa pois, purkaa, mutta kalateitä pitää rakentaa kiireesti, kun kerta vielä viimeiset raakutkin siellä sinnittelevät. Tuon kalatien eteenpäinviemiseen tarvitaan kaikki Ähtävänjoen vaikutuspiirissä olevat kunnat aina Soinista lähtien Pietarsaareen asti. Lohet ja raakut olisi vielä mahdollista palauttaa siihen Ähtävänjokeen, jos heti ryhdyttäisiin toimeen. Kuvitelkaas minkälainen "luonnonkeidas" Evijärvikin olisi, jos Pohjanlahdesta Ähtävänjokea pitkin nousisi lohi ja ravut palaisi raakuujen lisäksi.
Etelä-Suomessa oleva Vantaanjokikin oli aivan rapajoki kunnes se sitten entisöitiin, ja nyt siellä on saatu kymmenkiloisiakin lohikaloja. Miksei Ähtävänjoen vesistöä samalla tavoin kunnosteta että luonto voisi hyvin? Taitaa valitettavasti olla niin, että Ähtävänjoki on unohdettu oman onnensa nojaan, vaikka se joki ja sen kalakanta (lohi, siika, nahkiainen, harjus ja ankerias sekä ravut) olisivat vielä siihen jokeen palautettavissa, jos niin vain haluttaisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Evijärven vesi on siinä kunnossa missä se nyt on ihmisen toiminnan seurauksena. Lohet, simpukat ja raakut eivät ole hävinneet Ähtävänjoen vesistöstä minkään luonnon aiheuttaman syyn seurauksena. Vielä 1960-luvun alkupuolella Ähtävänjoessa oli rapuja ja 1800-luvulla lohet nousivat Ähtävänjoen koskiin kutemaan, ja taimenet aina Soinin Kuninkaanjoelle asti. Kun Långforsin koski Pedersöressä vuonna 1921 padottiin sähköntuotantoa varten, loppui samalla jalokalan nousu Ähtävänjoen vesistöön.

Ähtävänjoellehan on kaavailtu luonnonmukaista kalatietä, mikä mahdollistaisi vaelluskalojen kuten lohen, taimenen ja ankeriaan nousu Pohjanlahdesta ylöspäin Luodon kunnan alueelta Ähtävänjoen vesistöä pitkin aina Alajärveen asti. Tuon kalatien reitti kulkisi yli 150 kilometrin matkan yhdeksän kunnan alueella, ja sen varrella on yhdeksän voimalaitospatoa ja kolme järven säännöstelypatoa. Tietämäni mukaan toistaiseksi vain Alajärvi ja Lappajärvi ovat ottaneet siihen myönteisen kannan.

Siitä huolimatta, että EU ja Kansainvälinen ympäristöjärjestö
WWF ovat vaatineet Suomea avaamaan lisää jokia lohen lisääntymistä varten, ja projektiin olisi mahdollista saada ainakin EU:n tukea, ei Järviseudulla ilmeisesti ole ketään sellaista, joka olisi riittävän kykenevä yksilö viemään tuota Ähtävänjoen vesistön kunnostusasiaa eteenpääin. Ähtävänjoen vesistöissä olevia voimalaitoksia ei kuitenkaan ole tarpeen ajaa pois, purkaa, mutta kalateitä pitää rakentaa kiireesti, kun kerta vielä viimeiset raakutkin siellä sinnittelevät. Tuon kalatien eteenpäinviemiseen tarvitaan kaikki Ähtävänjoen vaikutuspiirissä olevat kunnat aina Soinista lähtien Pietarsaareen asti. Lohet ja raakut olisi vielä mahdollista palauttaa siihen Ähtävänjokeen, jos heti ryhdyttäisiin toimeen. Kuvitelkaas minkälainen "luonnonkeidas" Evijärvikin olisi, jos Pohjanlahdesta Ähtävänjokea pitkin nousisi lohi ja ravut palaisi raakuujen lisäksi.
Etelä-Suomessa oleva Vantaanjokikin oli aivan rapajoki kunnes se sitten entisöitiin, ja nyt siellä on saatu kymmenkiloisiakin lohikaloja. Miksei Ähtävänjoen vesistöä samalla tavoin kunnosteta että luonto voisi hyvin? Taitaa valitettavasti olla niin, että Ähtävänjoki on unohdettu oman onnensa nojaan, vaikka se joki ja sen kalakanta (lohi, siika, nahkiainen, harjus ja ankerias sekä ravut) olisivat vielä siihen jokeen palautettavissa, jos niin vain haluttaisiin.

Lue lisää

Kaikkein parasta on antaa koko Ähtävänjoen vesistön, Evijärvi siinä mukaan lukien, kasvaa järviruokoa umpeen, joten Evijärven kunnan alueelle ei kannata rakentaa enää yhtään jätekaivoa. On parasta vetää rakennusten jätevesiputket suoraan Evijärveen ja laskea asuintalojen jätevedet siihen järveen ja jokien vesistöön, jotta reheväityminen rehoittaisi, järvi "kukkisi" sinilevää. Ajatelkaa nyt miten upean näköistä on se yleensä heinäkuun alkupuolelta lähtien elokuun loppuun asti nähtävä näky, kun Evijärvi on sakeana sinilevästä. Kun tähän lisätään, että siinä järvessä kasvava järviruoko tuo upeaa viherkasvillisuutta siihen järveen, niin mitä vielä puuttuu? No tietysti kaivos Evijärven rannoille. Evijärven kunnan alueen eteläosissa on muuten mittavat rautamalmi varannot ja siellä on rautaa, niin siellä on myös muita arvometalleja, kobolttia, nikkeliä jne.

Koko Ähtävänjoen vesistö, niin järvet kuin joetkin, on rehevöittymisen seurauksena jo menetettyjä, joten Evijärven ranoille voitaisiin hyvin perustaa kaivos. Yksi järkevä vaihtoehto on tietysti koko järven täyttäminen ja/tai kuivattaminen paikallisten maanviljelijöitten pelloiksi. Eikös ne muutaman evijärveläiset maanviljelijät olekin pyrkineet lisäämäään peltopinta-alaansa vaatimalla Evijärven vesipinnan laskemista? Se järvihän on niin matala, että ei sen pintaa tartte kovin paljon laskea, niin pohja on näkyvissä.

Vihdoin fiksu idea! Kannatan!

Järven pinnan nostoa haluavia on 4000 ja sitä vastustavia 18, joten eikö se ole aivan selvä, mitä PITÄÄ tehdä.