Purra ja Mörttinen, valtiovarainministeriön tunarit?

"Hesarin Visiossa oli juttu Valtiokonttorin rahanlainauksesta takavuosina, kun lainoja sai nostaa nollakoroilla. Luottoluokitukseltaan hyvät valtiot nostivat nolla- ja miinuskorkoista lainaa vuosikymmeniksi, Itävalta jopa vuosisadaksi. Miten toimi Suomen valtio, Valtiokonttori ja Valtiovarainministeriö?

Veronmaksajat kuittaavat laskun: Valtiokonttori solmi johdannaissopimuksia, jotka nostavat velkojen korkokustannuksia hurjasti. – HS Visio | HS.fi

”Valtio sai koronapandemian aikana historiallisen edullista lainaa markkinoilta. Valtiokonttori kuitenkin muutti pitkäaikaisten miljardilainojen varmoja miinuskorkoja vaihtuvakorkoisiksi. Nyt korot ovat nousseet jyrkästi. Veronmaksaja kuittaa laskun.”

Korkoriski valitulla tasolla

”Valtiokonttori noudatti ja noudattaa edelleen parikymmentä vuotta sitten määriteltyä velanhallinnan strategiaa. Strategian mukaan Valtiokonttorin täytyy pitää valtionvelan korkoriski ”valitulla tasolla”. Käytännössä kirjaus tarkoittaa sitä, että Valtiokonttori muuttaa pitkäaikaiset kiinteäkorkoiset lainat suurelta osin vaihtuvakorkoisiksi.”

Negatiivinen korko ei siis käynyt, koska se oli liian alhainen. Lehden arvion mukaan Suomen valtion korkokustannukset nousevat satoja miljoonia vuodessa niiden johdannaissopimusten vuoksi, joiden avulla pyrittiin ”valittuun tasoon”. Lehti vielä jatkaa, että Valtiokonttori on määrännyt johdannaissopimukset salaisiksi.

Kenen vika?

Valtiokonttori pesee kätensä ja toteaa, että he toimivat Valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisesti.

Siksi HS Visio siirtyi kysymään asiaa Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö Pauli Kariniemeltä. Vastaus kuului:

”Ainakin ne ovat olleet valtiovarainministeriön määräyksen mukaista toimintaa.”

”Voidaan tietysti kysyä, onko meidän määräys ja strategia ollut oikea. Kyseistä strategiaa on arvioitu VTV:n [Valtiontalouden tarkastusviraston] toimesta, ja heidän arviossaan strategiaa on pidetty onnistuneena ja parhaiden käytäntöjen mukaisena. Ulkoiset ja sisäiset työryhmät ovat pohtineet strategiaa viime vuosien aikana, eivätkä työryhmät ole löytäneet siitä ilmeisiä valuvikoja.”

Jotain logiikkaa toiminnan takaa sentään voi löytää. Kun valtio lainasi (ja lainaa edelleen) poikkeuksellisen paljon, lainaa pitää ottaa eri pituisissa sykleissä, jotta lainojen eräpäivät eivät kaikki sattuisi samalle vuodelle. Mutta kuin lainaa otetaan edelleenkin samaan tahtiin, tämä ei taida paljoa auttaa: lyhennyksiä sattuu silti paljon samoille vuosille.

Mikä riski on 10 – 30 vuoden nollakorkoisessa lainassa (velallisen kannalta)?

Ymmärrän riskien hallinnan tarpeen, mutta sitä en ymmärrä, mikä riski olisi ollut lainata negatiivisella korolla kymmeneksi vuodeksi tai nollakorolla kolmeksikymmeneksi vuodeksi?

Riski olisi tietysti voinut olla se, että lähivuosina olisi voinut saada rahaa -5% korolla tai että valtion lainarahan tarve olisi lopahtanut yhtäkkiä, ja Valtiokonttorin kassa olisi ollut pullollaan rahaa. Ei kuulosta minusta kovin realistiselta.

Lisäksi järjestely vaatii 7 miljardin euron vakuudet

Jos se ei riitä, että nolla- ja miinuskorkojen aikaan ei ymmärretä hankkia pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja, jatkoa seuraa.

Hesarin mukaan tehdyt johdannaisjärjestelyt vaativat lisäksi Suomen valtiolta 7 miljardin vakuudet. Vakuuksien määrä on kasvanut korkojen noustessa. Minä ymmärrän tämän niin, että valtio on kyllä lainannut kiinteäkorkoista rahaa, mutta sopinut markkinaosapuolten kanssa tämän muuttamisesta vaihtuvakorkoiseksi. Mukavaan lisähintaan tietenkin.

Hiljaiseksi vetää.

PS. Itävallan sadan vuoden lainan tuotto on tällä hetkellä 2,674%, eli markkinat uskovat pitkän ajan korkotason liikkuvan näillä main lähivuosikymmenet."

Austria 100 Years Bond – Historical Data (worldgovernmentbonds.com)

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tommiviinikka/valtiovarainministerion-tunarit/

"Talousasiantuntijat tyrmäävät Orpon väitteet: ”Suomi velkaantuu lisää”

Mihin katosivat puheet EU:n liiallisesta alijäämästä, kysyy taloustietelijä. Politiikan tutkijan mukaan Suomessakin on siirrytty siihen, että tutkimuksesta ei välitetä."

https://yle.fi/a/74-20158419

Onko perskokkeleilla ollut tarkoituskin ajaa Suomen talous karille?
19222
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Tämän "mokan" tekijä kuuluu ehdottomasti jäljittää. Totaalisesta epäpätevyydestä on rangaistava.

Sekin kiinnostaa, tehtiinkö "moka" tahallaan. Ehkä oikeistohallituksemme tuossa kohtaa vielä pelkäsi, että valtion rahatilanne on liian hyvä niin, ettei rahattomuudella voisi perustella kaikkia leikkauksia ja heikennyksiä.

Äänestä
  • Olivat Marinin hallituksen aikaisia lainasopimuksia.
    Halpakorkoisia, nollakorkoisia sekä jopa miinuskorkoisia.
    Miinuskorko, suomelle maksettiin lainan otosta :))

    Joten, Purran piti jotenkin päästä sorkimaan, nakkikioskilla saadulla kokemuksella.

    Äänestä

  • Noloa

    Äänestä

kun ei ole velkaa niin ei voi kusettaa 🤣 velkoja ottaa omansa , mutta ei minun

Äänestä

Orpopurrien toiminnasta on muutoinkin välittynyt kuva, että he ovat vain pelaamassa poliittisia pelejä omien ja kokoomuksen eturyhmien hyväksi.

Suomen talous ja suomalaisten pärjääminen ei tunnu laitaoikeistohallitusta kiinnostavan.

Äänestä
  • 95% knasasta köyhtyy taas. Sitten ihmettelvät miksi talouden rattaat eivät jaks apyöriä.

    Äänestä

Päin karia velkalaivan laidat ryskyen menevät.

Äänestä
  • Blup blup blup....

    Äänestä

  • Työttömyys on kuulema omaa syytä. Työttömyys johtuu kuulema omasta laiskuudesta eikä poliitikoista tai hallituksesta.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Työttömyys on kuulema omaa syytä. Työttömyys johtuu kuulema omasta laiskuudesta eikä poliitikoista tai hallituksesta.

    Pätee ainakin 2027 työttömiksi jääviin persukansaedustajiin.

    Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    Pätee ainakin 2027 työttömiksi jääviin persukansaedustajiin.

    He elävät edelleen herroiksi kansanedustajan sopeutumiseläkettä nautiskellen.

    Jostain kumman syystä hallitus ei ole leikannut kyseistä etuutta.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Työttömyys on kuulema omaa syytä. Työttömyys johtuu kuulema omasta laiskuudesta eikä poliitikoista tai hallituksesta.

    Marin jätti perinnöksi ennätys työllisyyden, jonka Orpo-Purra romuttivat parissa vuodessa.

    Äänestä

PS on äärioikeistolainen populistipuolue, joka haluaa rikkoa yhteiskuntarauhan
ja ajaa vain omaa henkilökohtaista elintasoaan ja ehkä alunperinkin kalasteli ääniä
joka taholta päästäkseen kokoomus-kakkoseksi toteuttamaan luonnettaan
pienituloisia mitätöimällä ja kurittamalla.

Äänestä

Asian ympärillä on hiljaisuus. Miksi?

Pitääkö odottaa, kunnes kaikki asiaan sotkeutuneet tunarit ovat kuolleet, ja joku pitkän uran VM:ssa tehnyt virkamies uskaltaa julkaista muistelmansa?

Äänestä
  • Ei uskalla. Ovat niin korruptoituneita.

    Äänestä

Purra on ministerinä tunnetusti tehnyt ratkaisuja arkijärkensä valossa, vastoin asiantuntijoiden lausuntoja.

Rahaministeriön virkamiehet taas ovat kokeneita asiantuntijoita, joten heiltä ei odottaisi amatöörimäisiä aivopieruja.

Jos taas ministeri on tekemässä typeryyksiä, kai virkamiehet puuttuvat asiaan ja selittävät päätöksen seuraukset? Voiko olla, etteivät uskalla puuttua?

Äänestä
  • Tai sitten ovat samaa ideologista joukkuetta.

    Äänestä

Virallisia kanavia pitkin asian selvittäminen ei ole mahdollista.

Ilmeisesit tarvitaan joku seiskan toimittaja hoitamaan homma. Jossain täytyy olla sopimuspaperi velan koron muutoksesta. Paperi on aivan varmasti jonkun tai joidenkin allekirjoittama.

Äänestä

Saatanan tunarit eivät osaa käsitellä edes rahaa.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

"Hesarin Visiossa oli juttu Valtiokonttorin rahanlainauksesta takavuosina, kun lainoja sai nostaa nollakoroilla. Luottoluokitukseltaan hyvät valtiot nostivat nolla- ja miinuskorkoista lainaa vuosikymmeniksi, Itävalta jopa vuosisadaksi. Miten toimi Suomen valtio, Valtiokonttori ja Valtiovarainministeriö?

Veronmaksajat kuittaavat laskun: Valtiokonttori solmi johdannaissopimuksia, jotka nostavat velkojen korkokustannuksia hurjasti. – HS Visio | HS.fi

”Valtio sai koronapandemian aikana historiallisen edullista lainaa markkinoilta. Valtiokonttori kuitenkin muutti pitkäaikaisten miljardilainojen varmoja miinuskorkoja vaihtuvakorkoisiksi. Nyt korot ovat nousseet jyrkästi. Veronmaksaja kuittaa laskun.”

Korkoriski valitulla tasolla

”Valtiokonttori noudatti ja noudattaa edelleen parikymmentä vuotta sitten määriteltyä velanhallinnan strategiaa. Strategian mukaan Valtiokonttorin täytyy pitää valtionvelan korkoriski ”valitulla tasolla”. Käytännössä kirjaus tarkoittaa sitä, että Valtiokonttori muuttaa pitkäaikaiset kiinteäkorkoiset lainat suurelta osin vaihtuvakorkoisiksi.”

Negatiivinen korko ei siis käynyt, koska se oli liian alhainen. Lehden arvion mukaan Suomen valtion korkokustannukset nousevat satoja miljoonia vuodessa niiden johdannaissopimusten vuoksi, joiden avulla pyrittiin ”valittuun tasoon”. Lehti vielä jatkaa, että Valtiokonttori on määrännyt johdannaissopimukset salaisiksi.

Kenen vika?

Valtiokonttori pesee kätensä ja toteaa, että he toimivat Valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisesti.

Siksi HS Visio siirtyi kysymään asiaa Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö Pauli Kariniemeltä. Vastaus kuului:

”Ainakin ne ovat olleet valtiovarainministeriön määräyksen mukaista toimintaa.”

”Voidaan tietysti kysyä, onko meidän määräys ja strategia ollut oikea. Kyseistä strategiaa on arvioitu VTV:n [Valtiontalouden tarkastusviraston] toimesta, ja heidän arviossaan strategiaa on pidetty onnistuneena ja parhaiden käytäntöjen mukaisena. Ulkoiset ja sisäiset työryhmät ovat pohtineet strategiaa viime vuosien aikana, eivätkä työryhmät ole löytäneet siitä ilmeisiä valuvikoja.”

Jotain logiikkaa toiminnan takaa sentään voi löytää. Kun valtio lainasi (ja lainaa edelleen) poikkeuksellisen paljon, lainaa pitää ottaa eri pituisissa sykleissä, jotta lainojen eräpäivät eivät kaikki sattuisi samalle vuodelle. Mutta kuin lainaa otetaan edelleenkin samaan tahtiin, tämä ei taida paljoa auttaa: lyhennyksiä sattuu silti paljon samoille vuosille.

Mikä riski on 10 – 30 vuoden nollakorkoisessa lainassa (velallisen kannalta)?

Ymmärrän riskien hallinnan tarpeen, mutta sitä en ymmärrä, mikä riski olisi ollut lainata negatiivisella korolla kymmeneksi vuodeksi tai nollakorolla kolmeksikymmeneksi vuodeksi?

Riski olisi tietysti voinut olla se, että lähivuosina olisi voinut saada rahaa -5% korolla tai että valtion lainarahan tarve olisi lopahtanut yhtäkkiä, ja Valtiokonttorin kassa olisi ollut pullollaan rahaa. Ei kuulosta minusta kovin realistiselta.

Lisäksi järjestely vaatii 7 miljardin euron vakuudet

Jos se ei riitä, että nolla- ja miinuskorkojen aikaan ei ymmärretä hankkia pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja, jatkoa seuraa.

Hesarin mukaan tehdyt johdannaisjärjestelyt vaativat lisäksi Suomen valtiolta 7 miljardin vakuudet. Vakuuksien määrä on kasvanut korkojen noustessa. Minä ymmärrän tämän niin, että valtio on kyllä lainannut kiinteäkorkoista rahaa, mutta sopinut markkinaosapuolten kanssa tämän muuttamisesta vaihtuvakorkoiseksi. Mukavaan lisähintaan tietenkin.

Hiljaiseksi vetää.

PS. Itävallan sadan vuoden lainan tuotto on tällä hetkellä 2,674%, eli markkinat uskovat pitkän ajan korkotason liikkuvan näillä main lähivuosikymmenet."

Austria 100 Years Bond – Historical Data (worldgovernmentbonds.com)

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tommiviinikka/valtiovarainministerion-tunarit/

"Talousasiantuntijat tyrmäävät Orpon väitteet: ”Suomi velkaantuu lisää”

Mihin katosivat puheet EU:n liiallisesta alijäämästä, kysyy taloustietelijä. Politiikan tutkijan mukaan Suomessakin on siirrytty siihen, että tutkimuksesta ei välitetä."

https://yle.fi/a/74-20158419

Onko perskokkeleilla ollut tarkoituskin ajaa Suomen talous karille?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu