Onko varusmieskoulutus itsepetosta kuten Kopra sanoo?

Suomi on korostanut, että puolustusmenotavoitteella ei pidä kikkailla. Sen tulisi perustua resursseihin, jotka tarvitaan Naton jäseniltään vaatimaan puolustuskykyyn. Ne on määritelty niin sanotuissa puolustuskykytavoitteissa, jotka ovat salaisia.

Suomi käytti viime vuonna puolustukseensa noin 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Puoliväliriihessä hallitus asetti puolustusmenotavoitteen kolmeen prosenttiin, mutta sitä tarkastellaan uudelleen, kun Nato päättää yhteisestä luvusta.

Mutta todellisten menojen laskemisesta on monta näkemystä.

Esimerkiksi suomalaiset poliitikot ovat olleet keskenään erimielisiä, pitäisikö asevelvollisuuden niin sanotut vaihtoehtoiskustannukset laskea puolustusmenoihin. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan se olisi oikeudenmukaista, puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jukka Kopran (kok.) mukaan itsensä pettämistä.
396
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Tuota olisi syytä pohtia aivan oikeasti. Onko Suomen reserviläiset kykeneviä oikeasti sotimaan etulinjassa, vaiko paremmin sopivia kodinturvajoukkoihin kunnantaloja vartioimaan?

Äänestä

Mistä tuo Kopra on mielipiteensä muodostanut Suomen varusmieskoulutuksen huonosta laadusta?

Äänestä
  • Kopra ei sanonut tuollaista. Hän kirjoitti Hesarissa , ettei asevelvollisuuden kustannusta pidä laskea osaksi Suomen puolustusmenoja, koska mielikuvitusrahalla ei maata puolusteta. Tavallaan hän on oikeassa. Asiaa voi katsella eri kanteilta. Varusmiesten koulutus ei tuo sotilaille kalustoa ja varusteita, mutta kalustoa ei toisaalta käytetä ilman koulutusta. Koulutuskulujen sisällyttäminen puolustusmenoihin näyttää ulospäin hyvältä. Maata ei kuitenkaan puolusteta tilastoilla, vaan kalustolla ja varusteilla. En usko, että tämä on kenellekään epäselvää.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Suomi on korostanut, että puolustusmenotavoitteella ei pidä kikkailla. Sen tulisi perustua resursseihin, jotka tarvitaan Naton jäseniltään vaatimaan puolustuskykyyn. Ne on määritelty niin sanotuissa puolustuskykytavoitteissa, jotka ovat salaisia.

Suomi käytti viime vuonna puolustukseensa noin 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Puoliväliriihessä hallitus asetti puolustusmenotavoitteen kolmeen prosenttiin, mutta sitä tarkastellaan uudelleen, kun Nato päättää yhteisestä luvusta.

Mutta todellisten menojen laskemisesta on monta näkemystä.

Esimerkiksi suomalaiset poliitikot ovat olleet keskenään erimielisiä, pitäisikö asevelvollisuuden niin sanotut vaihtoehtoiskustannukset laskea puolustusmenoihin. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan se olisi oikeudenmukaista, puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jukka Kopran (kok.) mukaan itsensä pettämistä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu