Bild: Putinin uskotaan viivyttävän sodan lopettamista kotimaisten ongelmien pelossa
Saksalaisen Bild-lehden lähteiden mukaan länsimaiden hallitusten tasolla leviää epäilys siitä, miksi Venäjän presidentti Vladimir Putin vaikuttaa viivyttävän Ukrainan sodan lopettamista neuvottelemalla. Putinin hallinnon uskotaan ajautuvan sodan loputtua mahdollisesti merkittäviin sisäpoliittisiin vaikeuksiin.
Kyse on Bildin lähteiden mukaan siitä, että Venäjä ei ole reilun kolmen vuoden kuluessa yltänyt sodalle alun perin asettamiinsa tavoitteisiin. Samaan aikaan maan puolustusteollisuutta on paisutettu jättimäisillä investoinneilla ja suuri joukko venäläisiä tienaa elantonsa sodan avulla.
Venäjän talous kuitenkin jatkaa heikkenemistään muun tuotannon laskiessa. Tämän vuoksi Putinin on Bildin mukaan hyvin vaikeaa myöntyä kompromisseihin.
Carnegie Endowment for International Peace -tutkimuslaitoksen asiantuntijan Alexandra Prokopenkon mukaan sodan loppuminen ei johtaisi puolustusteollisuuden ongelmiin, koska Putinin hallinnon olisi joka tapauksessa jatkettava sen merkittävää tukemista.
Tähän on syynä se, että Venäjän armeijan on täydennettävä sodan aikana menettämänsä kalusto, aseet ja ammukset, ja tämä vie aikaa. Lisäksi venäläiset asevalmistajat ovat investoineet tuotannon laajentamiseen voimakkaasti, koska kysynnän pysymistä korkeana on odotettu.
Samaan aikaan Nato- ja EU-maissa puhutaan puolustusmenojen voimakkaasta kasvattamisesta.
- Tässä ympäristössä olisi Putinin kannalta hyväksymätöntä leikata puolustusteollisuuteen käytettäviä varoja, Prokopenko arvioi Bildille.
Hänen mukaansa Putinin on siten tehtävä kustannuksista riippumatta kaikkensa, jotta puolustusteollisuus pyörisi samalla volyymilla edelleen myös sodan loputtua.
Sodan loputtua vaikeuksia Putinin hallinnolle voisivat aiheuttaa Bildin mukaan myös Ukrainassa taistelleet veteraanit. Venäjän armeija on houkutellut miehiä joukkoihinsa kasvattamalla sotilaiden palkkoja merkittävästi.
Kun sota loppuu, rintamalta palaa köyhille kotiseuduilleen merkittävä määrä traumatisoituneita miehiä, joilla ei ole enää mahdollisuutta tienata vastaavia summia. Tämä voi johtaa väkivaltaan ja muihin rikoksiin, ellei Putinin hallinto kykene varmistamaan taloudellisesti veteraanien lojaaliutta.
Jo sodan aikana on uutisoitu useista tapauksista, joissa sodasta palanneet ovat tehneet vakavia rikoksia.
Saksalaisen Bild-lehden lähteiden mukaan länsimaiden hallitusten tasolla leviää epäilys siitä, miksi Venäjän presidentti Vladimir Putin vaikuttaa viivyttävän Ukrainan sodan lopettamista neuvottelemalla. Putinin hallinnon uskotaan ajautuvan sodan loputtua mahdollisesti merkittäviin sisäpoliittisiin vaikeuksiin.
Kyse on Bildin lähteiden mukaan siitä, että Venäjä ei ole reilun kolmen vuoden kuluessa yltänyt sodalle alun perin asettamiinsa tavoitteisiin. Samaan aikaan maan puolustusteollisuutta on paisutettu jättimäisillä investoinneilla ja suuri joukko venäläisiä tienaa elantonsa sodan avulla.
Venäjän talous kuitenkin jatkaa heikkenemistään muun tuotannon laskiessa. Tämän vuoksi Putinin on Bildin mukaan hyvin vaikeaa myöntyä kompromisseihin.
Carnegie Endowment for International Peace -tutkimuslaitoksen asiantuntijan Alexandra Prokopenkon mukaan sodan loppuminen ei johtaisi puolustusteollisuuden ongelmiin, koska Putinin hallinnon olisi joka tapauksessa jatkettava sen merkittävää tukemista.
Tähän on syynä se, että Venäjän armeijan on täydennettävä sodan aikana menettämänsä kalusto, aseet ja ammukset, ja tämä vie aikaa. Lisäksi venäläiset asevalmistajat ovat investoineet tuotannon laajentamiseen voimakkaasti, koska kysynnän pysymistä korkeana on odotettu.
Samaan aikaan Nato- ja EU-maissa puhutaan puolustusmenojen voimakkaasta kasvattamisesta.
- Tässä ympäristössä olisi Putinin kannalta hyväksymätöntä leikata puolustusteollisuuteen käytettäviä varoja, Prokopenko arvioi Bildille.
Hänen mukaansa Putinin on siten tehtävä kustannuksista riippumatta kaikkensa, jotta puolustusteollisuus pyörisi samalla volyymilla edelleen myös sodan loputtua.
Sodan loputtua vaikeuksia Putinin hallinnolle voisivat aiheuttaa Bildin mukaan myös Ukrainassa taistelleet veteraanit. Venäjän armeija on houkutellut miehiä joukkoihinsa kasvattamalla sotilaiden palkkoja merkittävästi.
Kun sota loppuu, rintamalta palaa köyhille kotiseuduilleen merkittävä määrä traumatisoituneita miehiä, joilla ei ole enää mahdollisuutta tienata vastaavia summia. Tämä voi johtaa väkivaltaan ja muihin rikoksiin, ellei Putinin hallinto kykene varmistamaan taloudellisesti veteraanien lojaaliutta.
Jo sodan aikana on uutisoitu useista tapauksista, joissa sodasta palanneet ovat tehneet vakavia rikoksia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sehän on selvää että ongelmat Venäjällä tulee räjähtämään käsiin kun sota loppuu.
Eikä ekaa kertaa historiassa ole suurvallalla hieman samantapainen tilanne. Myös Ruotsilla oli aikoinaan Suureen Pohjan sotaan saakka vastaava ongelma, ja kuten Venäjä nyt, sekin soti imperiumisotiaan paljolti muilla kuin ruotsalaisilla. He vain eivät olleet sodan päättyessä erityisesti ruotsalaisten huolena. Huoli koostui lähinnä siitä että arvokasta ryöstösaalista oli virrattava valtion kassaan tai edessä oli finanssikriisi.
Koko sodan aloitus johtui paitsi KGB-putinin harhoista, niin sen narsistin tahdosta roikkua vallassa eikä hirressä.
Tosin tuskinpa venäläisistä olisi ollut vastuunkantajiksi.
Putin tietää, että hänen umpikujansa päässä odottaa lyhtypylväs Mussolinin tapaan. Yrittää viivyttää vääjäämätöntä.
Elämä lyhyt eikä minkään arvoinen.
Putinin valta ei kestä sodan lopetusta.
Oman kansa teurastaja. Jokainen putinisti tiltu vihaa venäläisiä.
Miksi Putin lopettaisi sodan kun alkuperäiset tavoitteet ovat vielä saavuttamatta?
Miksi jättää asioita puolitiehen kun hommaan on ryhdytty?
Siksi, ettei Venäjä kykene niitä saavuttamaan. Se ei kykene valtaamaan Ukrainaa, tai edes vaihtamaan sen johtoa.