Yle kerto hyvä ajatus
Voisiko suomalaiset sotaveteraanit ja ulkomaiset pakolaisveteraanit saada tukea saman järjestelmän kautta?
Helsinki – 7. toukokuuta 2025
Suomessa on jo vuosikymmenten ajan tuettu sotaveteraaneja, jotka puolustivat maata toisen maailmansodan aikana. Nämä tuet ovat sisältäneet muun muassa kuntoutusta, kotiapua ja taloudellista tukea. Nyt yhteiskunnallisessa keskustelussa on noussut esiin kysymys: voisiko samantyyppistä tukea suunnata myös Suomeen saapuville pakolaisille, jotka ovat taistelleet aseellisesti omien maidensa konflikteissa?
Yhä useammat pakolaiset tulevat alueilta, joissa on käyty raskaita sisällissotia tai kansainvälisiä konflikteja – kuten Syyriasta, Afganistanista ja Ukrainasta. Moni on ollut osa virallisia armeijoita tai puolustanut omaa yhteisöään osana epävirallisia joukkoja. Heidän kokemuksensa sotilaina ja siviilien suojelijoina rinnastuvat osin suomalaisten veteraanien kokemuksiin, vaikka taustat ja konteksti ovat erilaisia.
– "Meidän nykyjärjestelmämme ei tunnista pakolaisveteraaneja erityisryhmänä, vaikka he usein kärsivät sekä fyysisistä että psyykkisistä vammoista. Heillä ei ole omaa tukiverkkoa, ja moni jää vaille tarvittavaa hoitoa," toteaa pakolaistyöhön erikoistunut sosiaalityöntekijä Aino Heikkilä.
Ajatus tukien laajentamisesta herättää kuitenkin myös kriittisiä ääniä. Osa pelkää, että nykyisten veteraanien tuet heikentyisivät, jos rahoitusta hajautettaisiin useampiin ryhmiin.
– "Meidän veteraanit taistelivat Suomen puolesta. Tuen tulee heille olla ensisijainen. Jos valtio haluaa auttaa muita, sen täytyy lisätä resursseja, ei jakaa vanhoja uudelleen," sanoo Suomen Sotaveteraaniliiton edustaja Eero Laaksonen.
Useat asiantuntijat kuitenkin huomauttavat, että kysymys ei ole nollasummapeli. Sen sijaan esillä on mahdollisuus luoda rinnakkainen järjestelmä tai laajentaa olemassa olevia palveluja uudelle kohderyhmälle.
– "Kyse on inhimillisyydestä ja traumatisoituneiden ihmisten tukemisesta. Pakolaisveteraanit voivat olla osa ratkaisua yhteiskuntaan kotoutumisessa, jos he saavat arvoaan vastaavaa tukea ja arvostusta," toteaa maahanmuuttotutkija Samir Ahmed.
Keskustelu jatkuu poliittisella tasolla. Sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut käynnistävänsä selvityksen mahdollisista tuen muodoista pakolaisveteraaneille vuoden 2025 aikana. Samalla korostetaan, ettei nykyisten veteraanien tukiin olla tekemässä muutoksia.
Voisiko Suomi tulevaisuudessa olla maa, jossa sekä omat että muiden maiden veteraanit saavat tarvitsemansa tuen – ei kansallisuuden, vaan ihmisarvon perusteella? Tätä pohtivat nyt niin virkamiehet kuin kansalaisetkin.
Voisiko suomalaiset sotaveteraanit ja ulkomaiset pakolaisveteraanit saada tukea saman järjestelmän kautta?
Helsinki – 7. toukokuuta 2025
Suomessa on jo vuosikymmenten ajan tuettu sotaveteraaneja, jotka puolustivat maata toisen maailmansodan aikana. Nämä tuet ovat sisältäneet muun muassa kuntoutusta, kotiapua ja taloudellista tukea. Nyt yhteiskunnallisessa keskustelussa on noussut esiin kysymys: voisiko samantyyppistä tukea suunnata myös Suomeen saapuville pakolaisille, jotka ovat taistelleet aseellisesti omien maidensa konflikteissa?
Yhä useammat pakolaiset tulevat alueilta, joissa on käyty raskaita sisällissotia tai kansainvälisiä konflikteja – kuten Syyriasta, Afganistanista ja Ukrainasta. Moni on ollut osa virallisia armeijoita tai puolustanut omaa yhteisöään osana epävirallisia joukkoja. Heidän kokemuksensa sotilaina ja siviilien suojelijoina rinnastuvat osin suomalaisten veteraanien kokemuksiin, vaikka taustat ja konteksti ovat erilaisia.
– "Meidän nykyjärjestelmämme ei tunnista pakolaisveteraaneja erityisryhmänä, vaikka he usein kärsivät sekä fyysisistä että psyykkisistä vammoista. Heillä ei ole omaa tukiverkkoa, ja moni jää vaille tarvittavaa hoitoa," toteaa pakolaistyöhön erikoistunut sosiaalityöntekijä Aino Heikkilä.
Ajatus tukien laajentamisesta herättää kuitenkin myös kriittisiä ääniä. Osa pelkää, että nykyisten veteraanien tuet heikentyisivät, jos rahoitusta hajautettaisiin useampiin ryhmiin.
– "Meidän veteraanit taistelivat Suomen puolesta. Tuen tulee heille olla ensisijainen. Jos valtio haluaa auttaa muita, sen täytyy lisätä resursseja, ei jakaa vanhoja uudelleen," sanoo Suomen Sotaveteraaniliiton edustaja Eero Laaksonen.
Useat asiantuntijat kuitenkin huomauttavat, että kysymys ei ole nollasummapeli. Sen sijaan esillä on mahdollisuus luoda rinnakkainen järjestelmä tai laajentaa olemassa olevia palveluja uudelle kohderyhmälle.
– "Kyse on inhimillisyydestä ja traumatisoituneiden ihmisten tukemisesta. Pakolaisveteraanit voivat olla osa ratkaisua yhteiskuntaan kotoutumisessa, jos he saavat arvoaan vastaavaa tukea ja arvostusta," toteaa maahanmuuttotutkija Samir Ahmed.
Keskustelu jatkuu poliittisella tasolla. Sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut käynnistävänsä selvityksen mahdollisista tuen muodoista pakolaisveteraaneille vuoden 2025 aikana. Samalla korostetaan, ettei nykyisten veteraanien tukiin olla tekemässä muutoksia.
Voisiko Suomi tulevaisuudessa olla maa, jossa sekä omat että muiden maiden veteraanit saavat tarvitsemansa tuen – ei kansallisuuden, vaan ihmisarvon perusteella? Tätä pohtivat nyt niin virkamiehet kuin kansalaisetkin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pakolaisveteraani…?!
Siis koko ikänsä heilunut pakolaisena, milloin minkäkin valtion elätettävänä. No leivän hankintakeino se kai tuokin ei kai siinä mitään, mutta ei minun rahoillani, siinä kohtaa on piste! Ettäkö vielä jotain H¥§£!##.tin veteraanilisää…ei jum***uta💀💀💀
kappas ns. moktar gubta taas aloittelee...
niitä veteraanejaolisi pitänyt tuke 50 luvulla 😠 vittu niille kerätään rahaa vielä sadankin vuoden päästä 😠😠😠
Kannatan
Älä unta näe!
Suomessa on elossa pari tuhatta sotaveteraania, vuoden kuluttua pari kolme sataa ja viiden vuoden kulkuttua kourallinen.
Suomessa on myös rauhanturvatehtävissä vammautuneita aitoja oikeita suomalaisia. Näille pitää saada hoitoa ennen kuin joillekin "pakolaiselle" annetaan. Suomessa asuvista "pakolaisista" oikeita pakolaisia on ehkä 10-20%, loput ovat elintasopakolaisia.
Prinssejä mahtaa huvittaa kovin. Ilmankos. Tyhmä saa olla omaan piikkinsä.