Nyt on alkamassa puolueiden välinen kisailu seuraavien eduskuntavaalien pääministeri puolueesta. Keskusta oli aallon pohjassa, mutta Kaikkosen aikana puolue on noussut vauhdilla perinteisiin kannatus lukemiin. On odotettavissa, että ennen seuraavia vaaleja keskusta nousee oppositio asemansa turvin lähes 20 %:n kannatukseen. Kun joku nousee, täytyy jonkun pudota. Suomalaiset vierastavat vasemmistolaista politiikkaa, joten SDP ja vasemmistoliitto eivät voi enää kannatustaan kovin paljon nostaa. Mahdollista on, että keskusta kilpailee pääministerin paikasta.
Keskustan kannatus nousee
Anonyymi-ap
39
306
Vastaukset
- Anonyymi
Ruotsissa sosialidemokraattien kannatus on tuolla 35 %:n tietämissä, joten kasvupotentiaalia kyllä löytyy SDP:llä, jos puolue onnistuu saamaan oman viestinsä perille. Sen sijaan Suomessa Keskustalla on huomattavasti valoisampi tulevaisuus kuin Ruotsin veljespuolueella, jonka kannatus on ollut vain 5 %:n tasoa jo pitkään. Orpon hallituksen politiikka sataa suoraan sekä Keskustan että SDP:n laareihin.
Uuden punamullan todennäköisyys kasvaa koko ajan. Jos Keskusta pääsee tuonne 20 %.n lukemiin ja SDP:n kannatus kasvaa suunnilleen saman verran kuin Keskustalla, niin nämä pystyvät muodostamaan yhdessä RKP:n kanssa seuraavan hallituksen. Eli ulos jäisivät niin sekä vihervassarit että myöskin Kokoomus. Perussuomalaisten taival on finito ja Kokoomus saa unohtaa oikeistopohjan jatkon. Tiukkaa tulee tekemään, saavatko vietyä edes koko nykyistä hallituskautta edes loppuun saakka. - Anonyymi
Mutta persutrolli, miten suomalaiset vastustavat vasemmsitolaista politiikkaa, tietysti ääripersut vastustavat ja kokoomus, mutta ei nää ole ainoat suomalaiset.
- Anonyymi
Harmittaahan se tovereita. Filmattu SDP tulos jota Yle vaatinut. Ei ole totuudenmukainen.
2015 SDP sai eduskuntavaalissa 16,5 % kannatuksen. Ei se voi noin paljoa muuttua siitä, mitä Ylen gallup näyttää nyt. Ek vaalissa 2023 tulos>
Kannatus Kokoomus 20,8 %
Perussuomalaiset 20,1 %
SDP 19,9 %
2019 EK vaalissa:s
SDP 40 paikkaa
Perussuomalaiset 39
Kokoomus 38 - Anonyymi
Kiihkeä kommunistinuori. Suomalaiset ovat saaneet tarpeekseen siitä että valtio varastaa heidän rahansa!
Liberaali sosialudemokraatti - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Harmittaahan se tovereita. Filmattu SDP tulos jota Yle vaatinut. Ei ole totuudenmukainen.
2015 SDP sai eduskuntavaalissa 16,5 % kannatuksen. Ei se voi noin paljoa muuttua siitä, mitä Ylen gallup näyttää nyt. Ek vaalissa 2023 tulos>
Kannatus Kokoomus 20,8 %
Perussuomalaiset 20,1 %
SDP 19,9 %
2019 EK vaalissa:s
SDP 40 paikkaa
Perussuomalaiset 39
Kokoomus 38HALOO PALSTAPÖLHÖ !!! Eletään vuotta 2025!
- Anonyymi
Hirveää on persuille, kun kannatus laskee kuin lehmän häntä.
Kahden? vuoden aikana tulemme näkemään, kuinka "Suomen suurimman työväenpuolueen" kannatus lakaistaan historian roskikseen.- Anonyymi
Keskustaan palaa josta lähteneetkin, ei siinä muuta matikkaa ole. kekssutassa saadaan veisata virsi 21 EK vaalissa.
1.
Enkeli taivaan lausui näin:
Miks hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan
maan kansoille nyt tulevan.
2.
Herramme Kristus teille nyt
on tänään tänne syntynyt,
ja tää on teille merkiksi:
seimessä lapsi makaapi.
Keskusta ei synny uudestaan vaan palaa entiseen kokoonsa. 2015 oli 21,1 %. Silloin oli näin:
Keskusta 49 Paikkaa
Perussuomalaiset 38
Kokoomus 37
SDP 34
Vihreät 15
Vasemmistoliitto 12
jne
Ei SDP nyt gallupin mukaan saisi mitenkään 60 paikkaa 24,4 % tuloksella.
Se sula mahdottomuus, että tulisi toisen aatteen puolueesta noin lisä.
Nyt gallupissa vasemmistoliitto sai 9,4 %, 2015 sai 7,1 %. Sieltä ei ole tullut SDP:hen.
Vihreätkin suunnilleen samoissa 2015 saivat 8,5 %, nyt 7,9 %.
SDP gallup on harhaa. Ei persut nyt niin aatteettomia ole jotta sosialisteihin siirtyisivät. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keskustaan palaa josta lähteneetkin, ei siinä muuta matikkaa ole. kekssutassa saadaan veisata virsi 21 EK vaalissa.
1.
Enkeli taivaan lausui näin:
Miks hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan
maan kansoille nyt tulevan.
2.
Herramme Kristus teille nyt
on tänään tänne syntynyt,
ja tää on teille merkiksi:
seimessä lapsi makaapi.
Keskusta ei synny uudestaan vaan palaa entiseen kokoonsa. 2015 oli 21,1 %. Silloin oli näin:
Keskusta 49 Paikkaa
Perussuomalaiset 38
Kokoomus 37
SDP 34
Vihreät 15
Vasemmistoliitto 12
jne
Ei SDP nyt gallupin mukaan saisi mitenkään 60 paikkaa 24,4 % tuloksella.
Se sula mahdottomuus, että tulisi toisen aatteen puolueesta noin lisä.
Nyt gallupissa vasemmistoliitto sai 9,4 %, 2015 sai 7,1 %. Sieltä ei ole tullut SDP:hen.
Vihreätkin suunnilleen samoissa 2015 saivat 8,5 %, nyt 7,9 %.
SDP gallup on harhaa. Ei persut nyt niin aatteettomia ole jotta sosialisteihin siirtyisivät.Minkälaisella matikalla kaikki persuja äänestäneet saadaan Keskustasta lähteneiksi?
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Keskustan kannatus 21,1 % ja persujen 17,7, % eli yhteensä 38,8 %, minkä suuruinen Keskusta ei ole ollut koskaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keskustaan palaa josta lähteneetkin, ei siinä muuta matikkaa ole. kekssutassa saadaan veisata virsi 21 EK vaalissa.
1.
Enkeli taivaan lausui näin:
Miks hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan
maan kansoille nyt tulevan.
2.
Herramme Kristus teille nyt
on tänään tänne syntynyt,
ja tää on teille merkiksi:
seimessä lapsi makaapi.
Keskusta ei synny uudestaan vaan palaa entiseen kokoonsa. 2015 oli 21,1 %. Silloin oli näin:
Keskusta 49 Paikkaa
Perussuomalaiset 38
Kokoomus 37
SDP 34
Vihreät 15
Vasemmistoliitto 12
jne
Ei SDP nyt gallupin mukaan saisi mitenkään 60 paikkaa 24,4 % tuloksella.
Se sula mahdottomuus, että tulisi toisen aatteen puolueesta noin lisä.
Nyt gallupissa vasemmistoliitto sai 9,4 %, 2015 sai 7,1 %. Sieltä ei ole tullut SDP:hen.
Vihreätkin suunnilleen samoissa 2015 saivat 8,5 %, nyt 7,9 %.
SDP gallup on harhaa. Ei persut nyt niin aatteettomia ole jotta sosialisteihin siirtyisivät.Jaa että persut ei ole niin aatteettomia, että demareihin siirtyisivät? Kysehän on siitä, että SDP:stä ja Vasemmistoliitosta siirtyi aikanaan suuri joukko äänestäjiä Perussuomalaisiin, koska kokivat persujen olevan uudenlainen mutta aito työväenpuolue.
Nykyisen hallituksen politiikan aikana nämä vasemmistopuolueista siirtyneet äänestäjän ovat todenneet, että persuissa ei ole aidosti enää huolta työväestön asiasta - puolue on muuttunut kovaksi oikeistopuolueeksi. Eli SEN vuoksi nyt on ollut siirtymää TAKAISIN persuista SDP:hen ja Vasemmistoliittoon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minkälaisella matikalla kaikki persuja äänestäneet saadaan Keskustasta lähteneiksi?
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Keskustan kannatus 21,1 % ja persujen 17,7, % eli yhteensä 38,8 %, minkä suuruinen Keskusta ei ole ollut koskaan.Silloin suuri osa persuja äänestäneistä olivat entisiä demareiden äänestäjiä. Nyt he etsivät uutta tulevaisuutta ja äänestivät demareita tai keskustaa. Tulevaisuudessa he ovat valmiita palaamaan persuihin, jos vihervasemmistolaisuus palaa hallitukseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keskustaan palaa josta lähteneetkin, ei siinä muuta matikkaa ole. kekssutassa saadaan veisata virsi 21 EK vaalissa.
1.
Enkeli taivaan lausui näin:
Miks hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan
maan kansoille nyt tulevan.
2.
Herramme Kristus teille nyt
on tänään tänne syntynyt,
ja tää on teille merkiksi:
seimessä lapsi makaapi.
Keskusta ei synny uudestaan vaan palaa entiseen kokoonsa. 2015 oli 21,1 %. Silloin oli näin:
Keskusta 49 Paikkaa
Perussuomalaiset 38
Kokoomus 37
SDP 34
Vihreät 15
Vasemmistoliitto 12
jne
Ei SDP nyt gallupin mukaan saisi mitenkään 60 paikkaa 24,4 % tuloksella.
Se sula mahdottomuus, että tulisi toisen aatteen puolueesta noin lisä.
Nyt gallupissa vasemmistoliitto sai 9,4 %, 2015 sai 7,1 %. Sieltä ei ole tullut SDP:hen.
Vihreätkin suunnilleen samoissa 2015 saivat 8,5 %, nyt 7,9 %.
SDP gallup on harhaa. Ei persut nyt niin aatteettomia ole jotta sosialisteihin siirtyisivät.Tuskin Persut kommunisteja.
- Anonyymi
Ylen gallup päin persettä !
- Anonyymi
Niin on. Jokainen tietää että Persujen ja Kokoomuksen yhteinen kannatus on jotain 99% kun suomalaiset haluaa Suomesta paratiisin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin on. Jokainen tietää että Persujen ja Kokoomuksen yhteinen kannatus on jotain 99% kun suomalaiset haluaa Suomesta paratiisin.
Valitettavasti Kokoomus vain ottaa itselleen kaiken hyödyn hallituksen loistavasta politiikasta. Perussuomalaisten nykyisessä tiedotuksessa on jotain vikaa. Harmi kun työmies Matti Putkonen siirtyi eläkkeelle. Olisi kohtuullista, että pääministeri Orpo edes kerran vääntäisi kansalaisille rautalangasta, että kyllä perussuomalaisetkin ovat olleet täysin rinnoin Kokoomuksen politiikan takana.
- Anonyymi
Kyllä se on varmasti ihan kohdillaan, koska Taloustutkimus Oy on analytiikkaan erikoistunut yritys. Sen sijaan palstan mielikuvitusmajurin ennusteissa on ollut jo pitkään pahasti klappia.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15521275/pankkomajurin-povaamat-26-kepulle
- Anonyymi
Keskustan nousu ja persujen alamäki oli odotettavissa. Saarikko johti keskustan vihervasemmisto hallitukseen ja oli liiaksi sitoutunut vasemmistolaiseen ja vihreiden politiikkaan. Seuraus näkyi heikkona vaalituloksen. Keskusta on ollut perinteisesti
maatalouden, maaseudun palkansaajien ja pienyritystoiminnan kannattama puolue.
Purra johti persut oikeistohallituksen ja oli liiaksi sitoutunut oikeistolaiseen politiikkaan.
Seuraus näkyi heikkona vaalituloksen. Perussuomalaiset on ollut perinteisesti pieni- ja keskituloisten palkansaajien sekä yritystoimintaa kannattava puolue. Persujen äänestäjistä suuri osa tuli keskustasta, jotka pettyivät Saarikon politiikkaan. Yhtä paljon tuli persujen kannattajia SDP:stä, jotka eivät hyväksyneet vasemmistolaista verotusta ja ay-liikkeen kiristyspolitiikkaa. Nyt näillä liikkuvilla äänestäjillä on taas etsikkoaika.
änestäjistä Varmasti Keskustalla on mahdollisuudet erittäin hyvää tulokseen vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. Pääministeripaikkaan en usko olevan realistisia mahdollisuuksia, koska nykyisen hallituksen politiikka antaa nostetta vasemmistoon päin kallellaan oleville oppositiopuolueille.
Siitä olen samaa mieltä, että vasemmistopuolueilla ei ole enää kovin paljoa mahdollisuuksia kannatustaan nostaa. Erittäin harvoin on mikään puolue saanut gallupissa yli 25 prosentin kannatuksia, ja vaikka gallupeissa olisi saanut, niin vaaleissa kannatus ei aivan sinne asti yllä. Sen on kokenut myös Keskusta lähimenneisyydessä.
Ennakoin SDP:lle kuitenkin selvästi yli 20 prosentin kannatusta vaaleissa 2027. Ja toisaalta en usko, että Keskusta 20 prosenttiin yltää, koska Perussuomalaisilla on valtiollisissa vaaleissa teemana moniin äänestäjiin vetoava maahanmuuttoteema. Keneltä Keskusta oikeastaan paljoa lisäkannatusta ottaisi muuta kuin Perussuomalaisilta? Vähän SDP:ltä, vähän Kokoomukselta, vähän KD:ltä, enemmän äänestämättä jättäneiltä entisiltä keskustalaisilta?
SDP:n noin 22 prosentin kannatuksen vaaleissa 2027 voisi tuhota vain Lindtmanin täydellinen epäonnistuminen suhteessa Vasemmistoliiton ja Vihreiden puheenjohtajien esiintymiseen ja ulostuloihin. Nykyisen hallituksen politiikka ja vastakkainasettelu vaan taitaa tukea enemmän ammattiyhdistykseen läheisesti liittyviä puolueita, ja tässä SDP on tällä hetkellä erittäin vahvoilla. Vihreät ei ole ay-puolue, ja Vasemmistoliiton mennyt vuosikymmen on myös karkottanut ay-aktiiveja puolueen äänestäjistä.
Eli: Uskon Keskustan yltävän parhaimmillaan 18 - 18,5 prosentin kannatukseen seuraavissa eduskuntavaaleissa, ja sekin vaatii jo todellista onnistumista. "Ongelmana" on, että sillä tuloksella ei saada päämisterin paikkaa, mutta saatetaan "joutua" hallitusvastuuseen, jolloin pääministerin paikkaa ei saataisi edes 2031. Mutta jos 2027 muodostettaisiin hallitus Kokoomuksen ja SDP:n ympärille, niin sitten Keskustalle voisi olla tarjolla pääministerin paikka 2031.- Anonyymi
Pääministeriksi voidaan toki valita jonkun muunkin kuin suurimman eduskuntaryhmän edustaja, kuten yleisesti kävikin presidentin toimesta ennen 1980-lukua. Sen sallii nykyinenkin perustuslaki ja teoriassa voisi olla jopa houkuttelevaa valita keskustalainen pääministeri, mikäli hallitukseen tulisivat keskustan lisäksi SDP ja kokoomus.
Käytännössä näin ei kuitenkaan käy, eikä sekään ole realistista, että keskusta nousisi suurimmaksi puolueeksi 2027. Samaa mieltä kanssasi olen myös noista hallitusvastuun tuomista "ongelmista". Kokoomus on selvinnyt hallitusvastuista muita puolueita paremmin. Sillä on vakaa kannattajakunta, jota "raskaatkaan päätökset" eivät juuri hetkauta. Ainoa poikkeus oli vuoden 2003 vaalit, jotka kokoomus selvästi hävisi, mutta silloin syynä oli, että Ville Itälä jäi vaalikeskusteluissa täysin ulkokehälle, kun media keskittyi Anneli Jäätteenmäen ja Paavo Lipposen sanailuun Irak-gatesta.
Epäilen, että SDP:kin kaihtaa menemästä ainoana suurena puolueena hallitukseen kokoomuksen kanssa, koska pelkää, että kokoomus tulee vetämään sitäkin kölin alta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pääministeriksi voidaan toki valita jonkun muunkin kuin suurimman eduskuntaryhmän edustaja, kuten yleisesti kävikin presidentin toimesta ennen 1980-lukua. Sen sallii nykyinenkin perustuslaki ja teoriassa voisi olla jopa houkuttelevaa valita keskustalainen pääministeri, mikäli hallitukseen tulisivat keskustan lisäksi SDP ja kokoomus.
Käytännössä näin ei kuitenkaan käy, eikä sekään ole realistista, että keskusta nousisi suurimmaksi puolueeksi 2027. Samaa mieltä kanssasi olen myös noista hallitusvastuun tuomista "ongelmista". Kokoomus on selvinnyt hallitusvastuista muita puolueita paremmin. Sillä on vakaa kannattajakunta, jota "raskaatkaan päätökset" eivät juuri hetkauta. Ainoa poikkeus oli vuoden 2003 vaalit, jotka kokoomus selvästi hävisi, mutta silloin syynä oli, että Ville Itälä jäi vaalikeskusteluissa täysin ulkokehälle, kun media keskittyi Anneli Jäätteenmäen ja Paavo Lipposen sanailuun Irak-gatesta.
Epäilen, että SDP:kin kaihtaa menemästä ainoana suurena puolueena hallitukseen kokoomuksen kanssa, koska pelkää, että kokoomus tulee vetämään sitäkin kölin alta.Sekä SDP että keskusta saivat duunari porukalta negatiivista palautetta Marinin vihervasemmistolaisesta hallituksesta. Jäljet näkyvät pitkään ja kumpikin puolue pyrkivät ulos vihervasemmistolaisuudesta. Demareille se on varmasti vaikeampaa, koska demareiden johto nimenomaan tukivat vihervasemmiston politiikkaa mm. polttoaineen hintojen nostolla ja verotuksella. Se koski duunari porukkaa ja he äänestivät persuja.
- Anonyymi
Suomalaiset vierastavat vasemmistolaista politiikkaa.
- Anonyymi
Jumankauta, keskusta mainittu keskustan palstalla.
Jo on aikoihin eletty- Anonyymi
Missä se sitten pitäisi mainita jos ei keskustan palstalla?
Suomalaiset eivät tunnu vierastavan vasemmistolaista politiikkaa. Sen verran rajusti SDP:n kannatus on noussut, ettei väitteelle ole perusteita. Historian saatossa vasemmisto on ollut jopa enemmistössä, mutta se ei ole enää mikään tavoite. Tavoite on vain tasa-arvoseimman politiikan toteutumien. Se on mahdollista yhteistyölläkin kuten historiamme todistaa.
Kepun kannatuksen nousulla on rajansa. Raja on aina ja joka ikinen kerta tullut vastaan suurissa kapungeissa, missä suuri osa suomalaisista asuu. Kepun ikiaikeinen ongelma on ollut aluepolitiikka ja kiinnittymien syrjäseutuihin sekä multaan ja turpeeseen. Niitä ei paljon kaupungeista löydy. Nyt näyttää siltä, että olemme nollasummapelitilanteessa Kepun osalta. Kannatus nousee, jos persujen kannatus laskee. Jos persujen kannatus lähtisi nousuun, Kepun kannatus laskisi. Tilanne oli hieman erilainen vuonna 2015, kun persut eivät vielä olleet selkeän laitaoikeistolainen puolue.
Jos tarkastelee sitä taloudellista Suomea, missä me nyt elämme eli ns. post-modernissa palvelupainotteisessa ja teknologiavetoisessa yhteiskunnassa, rationaalinen valtakonsepti liikkuu SDP-Kokoomus -akselilla. Tämä on työnlinja, missä ovat mukana työnantajat ja palkansaajat. Muulle on vaikea nähdä rationaalista sijaa. Kepulainen samoin kuin persujen maailmankuva edustaa ja ihannoi jotain mennyttä maailmaa, johon paluuta ei enää ole ja hyvä, ettei ole, koska se tarkoittaisi hyvinvoinnin laskua. Tietenkään tämä muuttunut maailma ei miellytä kaikkia, koska muutoksissa on aina voittajansa ja häviänsä. Luuserin osa on tapella aina muutosta vastaan.- Anonyymi
Kun katsotaan oikeisto - vasemmisto kannatusta, niin kyllä on selvästi osoitettavissa, että vain noin 30 % suomalaisista äänestää vasemmistoa ja vaikka siihen lisätään vihreät ja eduskunnasta puuttuvat kommunistit yms. ei vasemmiston kannatus nouse edes 40 prosentin tasolle. Vasemmisto on ollut enemmistönäkin, mutta se on mennyttä aikaa mihin ei ole paluuta vaikka demarit kuinka siitä unelmoivat. Kun perussuomalaiset menettävät kannatusta, keskusta ja SDP nousee. Kun SDP menettää kannatusta, keskusta ja perussuomalaiset nousee. Kokoomuksella on vakio kannattajat, n. 20 %.
Anonyymi kirjoitti:
Kun katsotaan oikeisto - vasemmisto kannatusta, niin kyllä on selvästi osoitettavissa, että vain noin 30 % suomalaisista äänestää vasemmistoa ja vaikka siihen lisätään vihreät ja eduskunnasta puuttuvat kommunistit yms. ei vasemmiston kannatus nouse edes 40 prosentin tasolle. Vasemmisto on ollut enemmistönäkin, mutta se on mennyttä aikaa mihin ei ole paluuta vaikka demarit kuinka siitä unelmoivat. Kun perussuomalaiset menettävät kannatusta, keskusta ja SDP nousee. Kun SDP menettää kannatusta, keskusta ja perussuomalaiset nousee. Kokoomuksella on vakio kannattajat, n. 20 %.
Oikeisto-vasemmisto -kannatusta ei voi eikä pidä enää tarkastella poliittisen todellisuuden perustavaa laatua olevana jakolinjana. Tuo jakolinja heijastaa luokkayhteiskunnan aikakautta eikä enää yksin selitä nykyajan sosioekonomista ja poliittista todellisuusta ja niiden jakolinjoja. Tarvitaan lisäksi ainakin arvopohjaista jakoa konservatiiveihin ja liberaaleihin. Tämä viimemainuttu jako on noussut koko ajan tärkeämmäksi. Se myös suurelta osin selittää sen, minkä vuoksi vasemmisto-oikeisto rajan ylittävä yhteistyö on ollut mahdollista Suomessa. Tälläkin hetkellä persut ja KD edustavat selkeimmin konservatismia, Kokoomuksen linja on epäselvä ja hallituksessa RKP on liberaali puolue. Tämä on näkynyt myös hallituksen politiikassa. RKP:n on suhteellisen helppo osallistua myös vihervasemmistopainotteisiin hallituksiin, koska vihervasemmisto edustaa varsin liberaalia politiikkaa. Osa Kokoomuksesta on myös hyvin arvoliberaalia. Myös Kepussa on Olli Rehnin ja Matti Vanhasen lanseeraama liberaalipainotteinen osionsa, minkä mm. Paavo Väyrynen on nähnyt tuhoisana Kepulle. Kun tarkastellaan tätä arvokehikkoa, liberaalit ovat välillä selvänä enemmistönä.
Kun tähän lisätään vielä kauppapoliittinen ulottuvuus, asia mutkistuu edelleen. Vastakkainen ovat tässä kohdin pelkistetysti protektionismi ja vapaakauppaan perustuva globalisaatio. Arvoliberaalit voimat ovat koko ajan enenevässä määrin alkaneet kannattaa vapaakauppa ja esim. EU-yhteistyötä. Konservatiivit suhtautuvat kauppapoliittiseenkin liberalismiin torjuvasti. Tämä näkyy Suomessa erityisesti persujen kohdalla, mutta Kokoomus ei ainakaan toistaiseksi ole muuttanut suuntaansa tässä kohdin. Hallituksessa Kokoomus ja persut ovat tässä kohdin jopa erittäin eriparisia puolueita.
Kun siis otetaan huomioon arvo- ja kauppapoliittiset jaot, enemmistön muodostavat edelleen muut kuin konservatiivit ja protektionistit. Tämä yhdistää varsinkin maltillista oikeistoa ja maltillista vasemmistoa. Juuri tästä syystä poliittinen menestysresepti voisi olla Kokoomus - SDP -yhteistyö. Näiden kahden puolueen näkemyserot liittyvät tulonjakopolitiikkaan ja kasvupolitiikan painotuksiin, mutta arvo- ja kauppapolitiikassa on selviä yhtäläisyyksiä tavoitteissa ja osin keinoissakin. Perinteisen vasemmiston ei siis ole mitenkään välttämätöntä päästä mihinkään enemmistöön. Perinteisen vasemmiston sisälläkin voi olla merkittäviä yhteistyön esteitä, joita ei välttämättä ole samassa määrin maltillisen vasemmiston ja maltillisen liberaalipainotteisen oikeiston välillä.
Poliittiset ulottuvuudet eivät tyhjene tähänkään. Merkittävä rajalinja syntyi jo vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauhassa. Se jakoi Suomen lounaiseen ja muuhun osaan. Lounainen osa jäi Ruotsin valtaan, itäinen Novgorodin. Tämä rajalinja on historiassamme pysynyt yllättävänkin merkittävänä. Se jakaa edelleen Suomen menstyvään ja heikommin menestyvään osaan Suomea. Väki on virrannut heikosti menestyvästä osasta Suomea ns. lounaiseen ruuhka-Suomeen, jonka perusakselin muodstaa Helsinki-Turku-Tampere -kolmio. Poliitiikassa on puolueita ja erityisesti Kokoomus ja SDP. jotka painottavat kaupunkikeskeisyyttä ja menestyvän Suomen kehittämistä. Tämäkin yhdistää varsin voimakkaasti näitä kahta puoluetta. Kokoomuksessa tämän politiikan tunnetuin julkilausuja on ollut Jan Vapaavuori. Tämä jakolinja on selkein pidäke sille, että sekä Kokoomus että demarit suhtautuvat Kepuun yhteistyökumppanina epäluuloisesti.- Anonyymi
mielipidepankki kirjoitti:
Oikeisto-vasemmisto -kannatusta ei voi eikä pidä enää tarkastella poliittisen todellisuuden perustavaa laatua olevana jakolinjana. Tuo jakolinja heijastaa luokkayhteiskunnan aikakautta eikä enää yksin selitä nykyajan sosioekonomista ja poliittista todellisuusta ja niiden jakolinjoja. Tarvitaan lisäksi ainakin arvopohjaista jakoa konservatiiveihin ja liberaaleihin. Tämä viimemainuttu jako on noussut koko ajan tärkeämmäksi. Se myös suurelta osin selittää sen, minkä vuoksi vasemmisto-oikeisto rajan ylittävä yhteistyö on ollut mahdollista Suomessa. Tälläkin hetkellä persut ja KD edustavat selkeimmin konservatismia, Kokoomuksen linja on epäselvä ja hallituksessa RKP on liberaali puolue. Tämä on näkynyt myös hallituksen politiikassa. RKP:n on suhteellisen helppo osallistua myös vihervasemmistopainotteisiin hallituksiin, koska vihervasemmisto edustaa varsin liberaalia politiikkaa. Osa Kokoomuksesta on myös hyvin arvoliberaalia. Myös Kepussa on Olli Rehnin ja Matti Vanhasen lanseeraama liberaalipainotteinen osionsa, minkä mm. Paavo Väyrynen on nähnyt tuhoisana Kepulle. Kun tarkastellaan tätä arvokehikkoa, liberaalit ovat välillä selvänä enemmistönä.
Kun tähän lisätään vielä kauppapoliittinen ulottuvuus, asia mutkistuu edelleen. Vastakkainen ovat tässä kohdin pelkistetysti protektionismi ja vapaakauppaan perustuva globalisaatio. Arvoliberaalit voimat ovat koko ajan enenevässä määrin alkaneet kannattaa vapaakauppa ja esim. EU-yhteistyötä. Konservatiivit suhtautuvat kauppapoliittiseenkin liberalismiin torjuvasti. Tämä näkyy Suomessa erityisesti persujen kohdalla, mutta Kokoomus ei ainakaan toistaiseksi ole muuttanut suuntaansa tässä kohdin. Hallituksessa Kokoomus ja persut ovat tässä kohdin jopa erittäin eriparisia puolueita.
Kun siis otetaan huomioon arvo- ja kauppapoliittiset jaot, enemmistön muodostavat edelleen muut kuin konservatiivit ja protektionistit. Tämä yhdistää varsinkin maltillista oikeistoa ja maltillista vasemmistoa. Juuri tästä syystä poliittinen menestysresepti voisi olla Kokoomus - SDP -yhteistyö. Näiden kahden puolueen näkemyserot liittyvät tulonjakopolitiikkaan ja kasvupolitiikan painotuksiin, mutta arvo- ja kauppapolitiikassa on selviä yhtäläisyyksiä tavoitteissa ja osin keinoissakin. Perinteisen vasemmiston ei siis ole mitenkään välttämätöntä päästä mihinkään enemmistöön. Perinteisen vasemmiston sisälläkin voi olla merkittäviä yhteistyön esteitä, joita ei välttämättä ole samassa määrin maltillisen vasemmiston ja maltillisen liberaalipainotteisen oikeiston välillä.
Poliittiset ulottuvuudet eivät tyhjene tähänkään. Merkittävä rajalinja syntyi jo vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauhassa. Se jakoi Suomen lounaiseen ja muuhun osaan. Lounainen osa jäi Ruotsin valtaan, itäinen Novgorodin. Tämä rajalinja on historiassamme pysynyt yllättävänkin merkittävänä. Se jakaa edelleen Suomen menstyvään ja heikommin menestyvään osaan Suomea. Väki on virrannut heikosti menestyvästä osasta Suomea ns. lounaiseen ruuhka-Suomeen, jonka perusakselin muodstaa Helsinki-Turku-Tampere -kolmio. Poliitiikassa on puolueita ja erityisesti Kokoomus ja SDP. jotka painottavat kaupunkikeskeisyyttä ja menestyvän Suomen kehittämistä. Tämäkin yhdistää varsin voimakkaasti näitä kahta puoluetta. Kokoomuksessa tämän politiikan tunnetuin julkilausuja on ollut Jan Vapaavuori. Tämä jakolinja on selkein pidäke sille, että sekä Kokoomus että demarit suhtautuvat Kepuun yhteistyökumppanina epäluuloisesti.Eipä tuo siltä näytä että ovat suhtautuneet epäluuloisesti keskustaan. Aina on ollut haluttu hallituskumppani molemmille puolueille, jopa silloinkin kun ovat eivät ole toisiaan hyväksyneet samaan hallitukseen.
Lapissa on Suomen paras työllisyysaste, joten turhaa on höpistä jakolinjoista. Anonyymi kirjoitti:
Eipä tuo siltä näytä että ovat suhtautuneet epäluuloisesti keskustaan. Aina on ollut haluttu hallituskumppani molemmille puolueille, jopa silloinkin kun ovat eivät ole toisiaan hyväksyneet samaan hallitukseen.
Lapissa on Suomen paras työllisyysaste, joten turhaa on höpistä jakolinjoista.Kyllä Kepuun on suhtauduttu epäluuloisesti. Se näkyi hyvin Marinin hallituksessa. Kepu oli lähinnä se hallituspuolue, joka nakersi koko ajan yhteistyötä. Kepua on kuitenkin tarvittu hallituksissa tai Kepulta ei ole voinut välttyä. Silloin kun Kepu on noussut maan suurimmaksi puolueeksi kuten Sipilän kaudella, on tietysti ollut selvää, että hallitusta rakennetaan ensisijaisesti Kepun ehdoilla. Rinne taas rukoili Kepua hallitukseensa niin syvään polvistuen, että housutkin kuluivat polvista puhki. Piti saada enemmistöhallitus kasaan. Tottakai politiikassa syntyy erilaisia koalitiota tilanteesta riippuen. Suuri murros tapahtui kuiten vuonna 1987. Se järkytti Kepua ja sen puheenjohtajaa Paavo Väyrystä perinpohjin. Silloin syntyi maahan ensikertaa vuosikausiin hallitus ilman Kepua. Siitä lähtien alettiin tottua siihen, että Suomeen voidaan saada hallituksia ilman Kepua. Tämä heijasti tietenkin muuttuneita oloja. Suomi oli muiden kehittyneiden tapaan kaupungistunut vauhdilla ja se alkoi näkyä myös politiikassa. Sipilä sai puolestaan niin pahaasti takkiinsa vaaleissa, että alettiin jo nähdä auringonlaskun vihdoin koittavan kepulaisuuteen.
Lapissa voi olla hyvä ja miksei paraskin työllisyysaste. Tiedätkö mitä? Se työllisyysaste tuppaa aina paranemaan, kun jokin alue tyhjenee liikaväestöstä. Lapista ja muualta syrjä-Suomesta se liikaväestö on muuttanut vähitellen ruuhka-Suomeen, missä työtä on ollut määrällisesti monta kertaa enemmän tarjolla kuin esim. Lapissa. Koko Lapin alueella asuu noin 175 000 asukasta. Kaikissa Suomen suurimmissa kuudessa kaupungissa asuu yksin jokaisessa enemmän asukkaita kuin koko Lapissa. Lisäksi Lapissa tämäkin kuusikko työllistää maksamalla osan Lapinkin kuntien menoista valtion kunta-avusten tasausjärjestelmän kautta. Suuri osa Lapista elää myös sillä, että nämä suurten kaupunkien asukkaat tulevat talvisin hiihtämään ja laskettelemaan Lapin hangilla ja tuovat mukanaan rahaa Lappiin.- Anonyymi
mielipidepankki kirjoitti:
Kyllä Kepuun on suhtauduttu epäluuloisesti. Se näkyi hyvin Marinin hallituksessa. Kepu oli lähinnä se hallituspuolue, joka nakersi koko ajan yhteistyötä. Kepua on kuitenkin tarvittu hallituksissa tai Kepulta ei ole voinut välttyä. Silloin kun Kepu on noussut maan suurimmaksi puolueeksi kuten Sipilän kaudella, on tietysti ollut selvää, että hallitusta rakennetaan ensisijaisesti Kepun ehdoilla. Rinne taas rukoili Kepua hallitukseensa niin syvään polvistuen, että housutkin kuluivat polvista puhki. Piti saada enemmistöhallitus kasaan. Tottakai politiikassa syntyy erilaisia koalitiota tilanteesta riippuen. Suuri murros tapahtui kuiten vuonna 1987. Se järkytti Kepua ja sen puheenjohtajaa Paavo Väyrystä perinpohjin. Silloin syntyi maahan ensikertaa vuosikausiin hallitus ilman Kepua. Siitä lähtien alettiin tottua siihen, että Suomeen voidaan saada hallituksia ilman Kepua. Tämä heijasti tietenkin muuttuneita oloja. Suomi oli muiden kehittyneiden tapaan kaupungistunut vauhdilla ja se alkoi näkyä myös politiikassa. Sipilä sai puolestaan niin pahaasti takkiinsa vaaleissa, että alettiin jo nähdä auringonlaskun vihdoin koittavan kepulaisuuteen.
Lapissa voi olla hyvä ja miksei paraskin työllisyysaste. Tiedätkö mitä? Se työllisyysaste tuppaa aina paranemaan, kun jokin alue tyhjenee liikaväestöstä. Lapista ja muualta syrjä-Suomesta se liikaväestö on muuttanut vähitellen ruuhka-Suomeen, missä työtä on ollut määrällisesti monta kertaa enemmän tarjolla kuin esim. Lapissa. Koko Lapin alueella asuu noin 175 000 asukasta. Kaikissa Suomen suurimmissa kuudessa kaupungissa asuu yksin jokaisessa enemmän asukkaita kuin koko Lapissa. Lisäksi Lapissa tämäkin kuusikko työllistää maksamalla osan Lapinkin kuntien menoista valtion kunta-avusten tasausjärjestelmän kautta. Suuri osa Lapista elää myös sillä, että nämä suurten kaupunkien asukkaat tulevat talvisin hiihtämään ja laskettelemaan Lapin hangilla ja tuovat mukanaan rahaa Lappiin.Valtion konttorin tilastojen mukaan 1987-2019 välillä velkaa ovat ottaneet seuraavat puolueet:
1' Kansallinen Kokoomus 118,6 miljardia €
2' RKP 94 miljardia €
3' Keskusta 77,6 miljardia €
4' KD 61,7 miljardia €
5' Vihreät 48,2 miljardia €
6' SDP 30,7 miljardia €
7' Vasemistoliitto 28,8 miljardia € Anonyymi kirjoitti:
Valtion konttorin tilastojen mukaan 1987-2019 välillä velkaa ovat ottaneet seuraavat puolueet:
1' Kansallinen Kokoomus 118,6 miljardia €
2' RKP 94 miljardia €
3' Keskusta 77,6 miljardia €
4' KD 61,7 miljardia €
5' Vihreät 48,2 miljardia €
6' SDP 30,7 miljardia €
7' Vasemistoliitto 28,8 miljardia €Jos tuohon lisätään Rinteen/Marinin hallituksen velkaantuminen, ykköseksi nousee RKP ja Kokoomus ja Kepu aika lailla tasoihin. Vihervasemmistonkin luvut nousevat noin 40 miljardia ylöspäin eli keskimäärin tuplaantuvat. Jos vielä lisätään Orpon-Purran hallituksen velkasaldo, RKP ja Kokoomus repivät taas kaulaa muihin. Persujen osalta velkaantumista ei tuossa näy, koska persujen hallituskausi kesti noina vuosina vain pari vuotta ja silloin velkaa ei juuri otettu. Nyt sitten tilanne on vauhdilla korjaantumassa, koska Purra ottaa velkaa kaikkien aikojen ennätystahdilla.
Jos velkaantuminen suhteutetaan kunkin puolueen hallitusvuosien määrään, tilanne muuttuu ainakin persujen ja Vasemmistoliiton kannalta huonommaksi. Niiden hallitusvuodet ovat sen verran vähäiset. Sellaisessa vertailussa nämä kaksi puoluetta voivat nousta ihan kärkeen. Hallitusvuosia saattaa olla eniten Kokoomuksella ja RKP:llä, joten vuosiin suhteutettuna niiden asema vertailussa parenee huomattavasti. Kaiken kaikkiaan voi olla aika tasaista, kun hallitusvastuuvuosien määrä otetaan huomioon. Todennäköisesti demarit olisi silloin vähiten velkaa ottanut puolue per hallitusvuosi ja ehkä Vasemmistoliitto eniten ottanut.
Velkaa otetaan aina kriisien yhteydessä. On ihan sama mikä puolue on silloin hallitusvastuussa, velkaa se ottaa joka tapauksessa. 1990-luvun lamavuodet itse asiassa miedontavat Ahon hallituksen velkaantumislukuja. Silloin olisi otettu vielä enemmän velkaa, mutta ei saatu. Se oli ainoa kerta, kun Suomen valtion maksukykyä epäiltiin, mikä oli este velan saamiselle. Finanssikriisi ja Nokian romahdus lisäsivät yhdessä valtion velkaantumistarvetta, ei siis halua vaan nimenomaan tarvetta. Seuraava kriisi oli sitten koronakriisi, sen jälkeen Venäjän aloittama hyökkäyssota ja siihen liittynyt energiakriisi. Orpon hallituskaudella ei ole tullut uusia vastaavia kriisejä, mutta Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa edelleen. Tosin uhkana on koko ajan Trumpin aiheuttama suuri talouslama. Ja onhan siinä välissäkin ollut aiemmin EUn pankkikriisejä ja Kreikan tapaisten maiden kriisejä, jolloin vastuita on otettu, mutta niiden maksuaika on ollut sen verran pitkä, ettei se ole heijastunut erityisemmin valtion velanottoon. Osin vastuut näyttävät jäävän myös toteutumatta.- Anonyymi
mielipidepankki kirjoitti:
Oikeisto-vasemmisto -kannatusta ei voi eikä pidä enää tarkastella poliittisen todellisuuden perustavaa laatua olevana jakolinjana. Tuo jakolinja heijastaa luokkayhteiskunnan aikakautta eikä enää yksin selitä nykyajan sosioekonomista ja poliittista todellisuusta ja niiden jakolinjoja. Tarvitaan lisäksi ainakin arvopohjaista jakoa konservatiiveihin ja liberaaleihin. Tämä viimemainuttu jako on noussut koko ajan tärkeämmäksi. Se myös suurelta osin selittää sen, minkä vuoksi vasemmisto-oikeisto rajan ylittävä yhteistyö on ollut mahdollista Suomessa. Tälläkin hetkellä persut ja KD edustavat selkeimmin konservatismia, Kokoomuksen linja on epäselvä ja hallituksessa RKP on liberaali puolue. Tämä on näkynyt myös hallituksen politiikassa. RKP:n on suhteellisen helppo osallistua myös vihervasemmistopainotteisiin hallituksiin, koska vihervasemmisto edustaa varsin liberaalia politiikkaa. Osa Kokoomuksesta on myös hyvin arvoliberaalia. Myös Kepussa on Olli Rehnin ja Matti Vanhasen lanseeraama liberaalipainotteinen osionsa, minkä mm. Paavo Väyrynen on nähnyt tuhoisana Kepulle. Kun tarkastellaan tätä arvokehikkoa, liberaalit ovat välillä selvänä enemmistönä.
Kun tähän lisätään vielä kauppapoliittinen ulottuvuus, asia mutkistuu edelleen. Vastakkainen ovat tässä kohdin pelkistetysti protektionismi ja vapaakauppaan perustuva globalisaatio. Arvoliberaalit voimat ovat koko ajan enenevässä määrin alkaneet kannattaa vapaakauppa ja esim. EU-yhteistyötä. Konservatiivit suhtautuvat kauppapoliittiseenkin liberalismiin torjuvasti. Tämä näkyy Suomessa erityisesti persujen kohdalla, mutta Kokoomus ei ainakaan toistaiseksi ole muuttanut suuntaansa tässä kohdin. Hallituksessa Kokoomus ja persut ovat tässä kohdin jopa erittäin eriparisia puolueita.
Kun siis otetaan huomioon arvo- ja kauppapoliittiset jaot, enemmistön muodostavat edelleen muut kuin konservatiivit ja protektionistit. Tämä yhdistää varsinkin maltillista oikeistoa ja maltillista vasemmistoa. Juuri tästä syystä poliittinen menestysresepti voisi olla Kokoomus - SDP -yhteistyö. Näiden kahden puolueen näkemyserot liittyvät tulonjakopolitiikkaan ja kasvupolitiikan painotuksiin, mutta arvo- ja kauppapolitiikassa on selviä yhtäläisyyksiä tavoitteissa ja osin keinoissakin. Perinteisen vasemmiston ei siis ole mitenkään välttämätöntä päästä mihinkään enemmistöön. Perinteisen vasemmiston sisälläkin voi olla merkittäviä yhteistyön esteitä, joita ei välttämättä ole samassa määrin maltillisen vasemmiston ja maltillisen liberaalipainotteisen oikeiston välillä.
Poliittiset ulottuvuudet eivät tyhjene tähänkään. Merkittävä rajalinja syntyi jo vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauhassa. Se jakoi Suomen lounaiseen ja muuhun osaan. Lounainen osa jäi Ruotsin valtaan, itäinen Novgorodin. Tämä rajalinja on historiassamme pysynyt yllättävänkin merkittävänä. Se jakaa edelleen Suomen menstyvään ja heikommin menestyvään osaan Suomea. Väki on virrannut heikosti menestyvästä osasta Suomea ns. lounaiseen ruuhka-Suomeen, jonka perusakselin muodstaa Helsinki-Turku-Tampere -kolmio. Poliitiikassa on puolueita ja erityisesti Kokoomus ja SDP. jotka painottavat kaupunkikeskeisyyttä ja menestyvän Suomen kehittämistä. Tämäkin yhdistää varsin voimakkaasti näitä kahta puoluetta. Kokoomuksessa tämän politiikan tunnetuin julkilausuja on ollut Jan Vapaavuori. Tämä jakolinja on selkein pidäke sille, että sekä Kokoomus että demarit suhtautuvat Kepuun yhteistyökumppanina epäluuloisesti.>>Merkittävä rajalinja syntyi jo vuonna 1323 Pähkinäsaaren rauhassa. Se jakoi Suomen lounaiseen ja muuhun osaan. Lounainen osa jäi Ruotsin valtaan, itäinen Novgorodin. Tämä rajalinja on historiassamme pysynyt yllättävänkin merkittävänä. Se jakaa edelleen Suomen menstyvään ja heikommin menestyvään osaan Suomea. <<
Pitää paikkansa, että Pähkinäsaaren rauhan rajalinja jakaa itä- ja länsimurteita jossain määrin sanastollisesti, mutta siitä, että raja ulottuisi meidän päiviimmekin poliittisesti tai taloudellisesti, on lähinnä vain vitsailtu.
Eihän Pähkinäsaaren rauhan itä- ja pohjoispuolella ollut edes mainittavaa asutusta. Pohjoisessa asui lähinnä vain saamelaisia. Karjalassa väestöä asui enemmän, mutta uskonnoltaan ortodokseina se suureksi osaksi pakeni Venäjälle sitä mukaa kuin Ruotsi laajeni itään. Ruotsi puolestaan tarkoituksella täytti asumistyhjiön savolaisella väestöllä, joka oli elänyt läntisessä, tai kuten itse ilmaiset, lounaisessa Suomessa.
Pähkinäsaaren rajalinjasta ei edes ole yksimielisyyttä. Käytännössä se oli samantekevä, koska suomalaiset jatkoivat Pohjanlahden rannikon asuttamista rauhansopimuksesta piittaamatta, säilyttäen myös läntisen uskontonsa ja kulttuurinsa. Siitä toki seurasi rajakahnauksia, jotka johtivat Pitkä viha -nimiseen sotaan Ruotsin ja Venäjän välillä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun katsotaan oikeisto - vasemmisto kannatusta, niin kyllä on selvästi osoitettavissa, että vain noin 30 % suomalaisista äänestää vasemmistoa ja vaikka siihen lisätään vihreät ja eduskunnasta puuttuvat kommunistit yms. ei vasemmiston kannatus nouse edes 40 prosentin tasolle. Vasemmisto on ollut enemmistönäkin, mutta se on mennyttä aikaa mihin ei ole paluuta vaikka demarit kuinka siitä unelmoivat. Kun perussuomalaiset menettävät kannatusta, keskusta ja SDP nousee. Kun SDP menettää kannatusta, keskusta ja perussuomalaiset nousee. Kokoomuksella on vakio kannattajat, n. 20 %.
"Kun katsotaan oikeisto - vasemmisto kannatusta, niin kyllä on selvästi osoitettavissa, että vain noin 30 % suomalaisista äänestää vasemmistoa ja vaikka siihen lisätään vihreät ja eduskunnasta puuttuvat kommunistit yms. ei vasemmiston kannatus nouse edes 40 prosentin tasolle"
Missä omassa pikku kuplassasi sinä oikein elät? Tuore YLE:n gallup:
-SDP 25,3 %
-Vasemmistoliitto 9,4 %
-Vihreät 7,9 %
https://yle.fi/a/74-20160212
Kommunistien kannatusta ei ole mitattu ja juurikin siksi, ettei SKP istu eduskunnassa. Eikä niiden kanssa varmaan nykyisitä hallituspuolueista suostuisi kuin korkeintaan Vasemmistoliitto, jos sekään. Vaan mikä on vasemmistopuolueiden kannatus yhteensä tällä hetkellä? 34,7 %. Ja jos tuohon lisätään Vihreät, niin yhteiskannatus nousee 42,6 %:iin. Sitten kun lisätään vielä kaikkiin hallituksiin itseään tyrkyttävä RKP, niin kasassa olisi 46,5 %.
Samasta gallupista on myös havaittavissa, että nykyiset pääoppositiopuolueet SDP ja Keskusta saavat yhteiskannatuksekseen 40,9 %. Mikäli halituspuolueiden kannatus jatkaa putoaa ja myös Kokoomuksenkin osalta, niin ollaan sellaisessa tilanteessa, jossa avautuu ainakin kolmen uuden koalition mahdollisuudet seuraavaksi hallituspohjaksi sinipunahallitus-pohjan lisäksi. Ja ne ovat:
-SDP, Kokoomus, Keskusta (mahdollisesti myös RKP vaikka koalitio voisi muodostuisi ilman sitäkin)
-SDP:n ja Keskustan ympärille muodostuva koalitio
-SDP:n ja vihervasemmiston ympärille muodostuva koalitio
Ensimmäisen vaihtoehdon todennäköisyys pienenee, jos Kokoomuksen kannatus tulisi laskemaan merkittävästi. Sen sijaan jos Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannatukset laskevat, se nostaa kahden jälkimmäisen koalition mahdollisuuksia. Eli vaikka moni ennustelee sitä, että seuraava hallitus olisi sinipunapohja, niin enpä lähtisi sitä vielä kirkossa kuuluttelemaan. Oppositiopuolueiden kannatuskehitykset ratkaisevat paljon, mille erityisesti Perussuomalaisten hurja kannatussyöksy luo positiivisia mahdollisuuksia. - Anonyymi
mielipidepankki kirjoitti:
Jos tuohon lisätään Rinteen/Marinin hallituksen velkaantuminen, ykköseksi nousee RKP ja Kokoomus ja Kepu aika lailla tasoihin. Vihervasemmistonkin luvut nousevat noin 40 miljardia ylöspäin eli keskimäärin tuplaantuvat. Jos vielä lisätään Orpon-Purran hallituksen velkasaldo, RKP ja Kokoomus repivät taas kaulaa muihin. Persujen osalta velkaantumista ei tuossa näy, koska persujen hallituskausi kesti noina vuosina vain pari vuotta ja silloin velkaa ei juuri otettu. Nyt sitten tilanne on vauhdilla korjaantumassa, koska Purra ottaa velkaa kaikkien aikojen ennätystahdilla.
Jos velkaantuminen suhteutetaan kunkin puolueen hallitusvuosien määrään, tilanne muuttuu ainakin persujen ja Vasemmistoliiton kannalta huonommaksi. Niiden hallitusvuodet ovat sen verran vähäiset. Sellaisessa vertailussa nämä kaksi puoluetta voivat nousta ihan kärkeen. Hallitusvuosia saattaa olla eniten Kokoomuksella ja RKP:llä, joten vuosiin suhteutettuna niiden asema vertailussa parenee huomattavasti. Kaiken kaikkiaan voi olla aika tasaista, kun hallitusvastuuvuosien määrä otetaan huomioon. Todennäköisesti demarit olisi silloin vähiten velkaa ottanut puolue per hallitusvuosi ja ehkä Vasemmistoliitto eniten ottanut.
Velkaa otetaan aina kriisien yhteydessä. On ihan sama mikä puolue on silloin hallitusvastuussa, velkaa se ottaa joka tapauksessa. 1990-luvun lamavuodet itse asiassa miedontavat Ahon hallituksen velkaantumislukuja. Silloin olisi otettu vielä enemmän velkaa, mutta ei saatu. Se oli ainoa kerta, kun Suomen valtion maksukykyä epäiltiin, mikä oli este velan saamiselle. Finanssikriisi ja Nokian romahdus lisäsivät yhdessä valtion velkaantumistarvetta, ei siis halua vaan nimenomaan tarvetta. Seuraava kriisi oli sitten koronakriisi, sen jälkeen Venäjän aloittama hyökkäyssota ja siihen liittynyt energiakriisi. Orpon hallituskaudella ei ole tullut uusia vastaavia kriisejä, mutta Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa edelleen. Tosin uhkana on koko ajan Trumpin aiheuttama suuri talouslama. Ja onhan siinä välissäkin ollut aiemmin EUn pankkikriisejä ja Kreikan tapaisten maiden kriisejä, jolloin vastuita on otettu, mutta niiden maksuaika on ollut sen verran pitkä, ettei se ole heijastunut erityisemmin valtion velanottoon. Osin vastuut näyttävät jäävän myös toteutumatta.Nyt on perskokkarehallitus, jossa kokoomus, persut, RKP ja kristilliset ja se ottaa enemmän velkaa, kuin mikään muu hallitus aiemmin.
- Anonyymi
Äänestää rätkäytetään keskustaa, niin saadaan parasta mitä löytyy.
- Anonyymi
Pena pejskeles meijät teltta on vajastettu. tähjet mäkkyy..
Halosen valtakunnassa : Pena pejskele, kun et ejes näkkäjiä pysty pehejseen kullmeelsi kiljoittelemaan, niinkuin se melkein pesitentin ajmas.- Anonyymi
"Yleiskuva
Ei ole vaikeaa havaita, mihin suuntaan voimasuhteet muuttuivat eduskuntavaalien 2023 tuloksena. Yleissuunta siirtymälle oli oikealle: Kaikki paikkoja menettäneet puolueet menettivät ne siirtymänä oikealle. Siirtymä on 20 paikkaa, mikä on todella huomattava muutos."
Totta, että liberalismi on koko 2000-luvun aikana lisääntynyt, mutta samaan aikaan on myös politiikan yleissuuntaus siirtynyt enemmän oikealle kuin vasemmalle. Nykyisin ei ole itsestään selvää, mikä on oikeistolaista ja mikä vasemmistolaista politiikkaa. Mielipidetiedustelut kertovat vain pienen kansan osan hetkellisen mielipiteen. Vaalit lähempänä totuutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Yleiskuva
Ei ole vaikeaa havaita, mihin suuntaan voimasuhteet muuttuivat eduskuntavaalien 2023 tuloksena. Yleissuunta siirtymälle oli oikealle: Kaikki paikkoja menettäneet puolueet menettivät ne siirtymänä oikealle. Siirtymä on 20 paikkaa, mikä on todella huomattava muutos."
Totta, että liberalismi on koko 2000-luvun aikana lisääntynyt, mutta samaan aikaan on myös politiikan yleissuuntaus siirtynyt enemmän oikealle kuin vasemmalle. Nykyisin ei ole itsestään selvää, mikä on oikeistolaista ja mikä vasemmistolaista politiikkaa. Mielipidetiedustelut kertovat vain pienen kansan osan hetkellisen mielipiteen. Vaalit lähempänä totuutta.2000 / 3 000 000 suhde.
Mielipidetiedustelut kertovat vain pienen kansan osan hetkellisen mielipiteen. Vaalit lähempänä totuutta.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu4533876Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3181662- 1161486
En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n891454Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991388Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n591346- 501266
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi931204- 441059
Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa331047