Suomi voisi juhlia torjuntavoittojen päivää

Se on silkka Tiltun mielipide! Jos kesällä 1944 olisi tullut rintamaan läpimurto ja maa vallattu niin länsi ei olisi millään enää kyennyt ajamaan neukkuja pois!

Viipurin valtauksen jälkeen Suomi ilmoitti Neuvostoliitolle 22.6.1944, että se oli valmis neuvottelemaan rauhasta. Neuvostoliiton hallituksen vastaus tuli seuraavana päivänä, ja siinä edellytettiin Suomelta asiakirjaa, jossa Suomi pyytää Neuvostoliitolta rauhaa ja on valmis ehdottomaan antautumiseen (kapitulaatioon) [13, sivu 345]. Moskovan viestin sanamuotoon kannattaa kiinnittää huomiota. Moskova ei vaatinut Suomea antautumaan ilman ehtoja, sillä länsiliittoutuneet olisivat saattaneet puuttua tilanteeseen koska antautumisvaatimus oli ristiriidassa sen periaatteen kanssa, mikä sovittiin Teheranin konferenssissa joulukuussa 1943. Sen sijaan Moskovasta esitettiin, että Suomi vapaaehtoisesti ilmoittaa olevansa valmis ehdottomaan antautumiseen. Tässä tilanteessa länsivallat eivät olisi mitenkään olisi voineet vaikuttaa Suomen kohtaloon.

https://suomi-1944.weebly.com/ehdottoman-antautumisen-vaatimus-suomelle.html

Anonyymi kirjoitti:

Se on silkka Tiltun mielipide! Jos kesällä 1944 olisi tullut rintamaan läpimurto ja maa vallattu niin länsi ei olisi millään enää kyennyt ajamaan neukkuja pois!

Hehehe ja se on pelkästään pöhveIin aivopieru:-D

Anonyymi kirjoitti:

Viipurin valtauksen jälkeen Suomi ilmoitti Neuvostoliitolle 22.6.1944, että se oli valmis neuvottelemaan rauhasta. Neuvostoliiton hallituksen vastaus tuli seuraavana päivänä, ja siinä edellytettiin Suomelta asiakirjaa, jossa Suomi pyytää Neuvostoliitolta rauhaa ja on valmis ehdottomaan antautumiseen (kapitulaatioon) [13, sivu 345]. Moskovan viestin sanamuotoon kannattaa kiinnittää huomiota. Moskova ei vaatinut Suomea antautumaan ilman ehtoja, sillä länsiliittoutuneet olisivat saattaneet puuttua tilanteeseen koska antautumisvaatimus oli ristiriidassa sen periaatteen kanssa, mikä sovittiin Teheranin konferenssissa joulukuussa 1943. Sen sijaan Moskovasta esitettiin, että Suomi vapaaehtoisesti ilmoittaa olevansa valmis ehdottomaan antautumiseen. Tässä tilanteessa länsivallat eivät olisi mitenkään olisi voineet vaikuttaa Suomen kohtaloon.

https://suomi-1944.weebly.com/ehdottoman-antautumisen-vaatimus-suomelle.html

Lue lisää

Iosif Stalin kertoi 26. kesäkuuta Yhdysvaltain suurlähettiläälle Averell Harrimanille, että amerikkalaiset diplomaatit voisivat yrittää selventää suomalaisille, ettei hän aikonut ottaa maata haltuunsa:

THE AMBASSADORSECRETConversation. Moscow, June 26, 1944Present: The American Ambassador, Mr. Harriman Mr. Edward Page, Second Secretary of Embassy Marshal Stalin Mr. V. M. Molotov, People’s Commissar For Foreign Affairs Mr. Pavlov, Soviet interpreter
Subject: The Finnish Situation.
After Mr. Johnston had withdrawn from the room, I had an opportunity to bring up with MarshalStalin the question regarding Finland raised by the Secretary of State in a recent cable(Department’s No. 1550, June 24, 10 p.m.) and I asked him whether in his opinion there wasanything the President could do which might be helpful in facilitating the Finnish withdrawal fromthe war. The Marshal stated that he did not believe that any action on our part would be of anyvalue at the present time. He said that the controlling members of the Finnish Government wereFascists, were agents of Hitler, and were under the complete domination of the GermanGovernment. There were not interested in the welfare of the Finnish people but only in keepingthemselves in power.The Marshal continued that at the instigation of the Finns, Boheman had approached MadameKollontai in Stockholm and had stated that the Finnish Government desired to resume peacenegotiations and to send representative to Moscow. The Soviet Government had replied that if itreceived a written statement from the President of Finland or from the Minister for Foreign Affairsthat Finland was prepared to capitulate, the Soviet Government would receive the representativesand would open peace negotiations. This had happened a week ago and no reply had beenreceived from the Finnish Government.I said that we had heard from our Charge d’Affaires in Helsinki that there was a possibility of achange in government under Ramsay’s leadership. Stalin replied “these are only rumors” and aretypical of the policy of deception which the Finnish Government has been carrying on. Forexample, the Finns are continually deceiving the Swedes who, although honest, unknowinglymislead other people. Marshal Stalin did not appear to place any credence in the report thatRamsay was endeavoring to effect a change in the government; in any event he did not believethat Ramsay would be successful in ousting the “fascist group” which made up the majority of theFinnish Government.In reply to my further question, Marshal Stalin indicated that he did not feel that assurances eitherto the Finnish Government or over its head to the people of Finland that the Soviet Government didnot intend to swallow up Finland would be of any avail at the present time. At one time in theconversation Stalin stated that it was of course for the President and the United States Governmentto decide what course of action they wished to take regarding Finland. He added that he did noteven believe that a rupture in American-Finnish relations would cause the present FinnishGovernment to change its position in so far as a Finnish withdrawal from the war was concerned.In spite of the Marshal’s pessimism, I obtained the impression that he would not resent or object toour giving informal indications to the Finns of our understanding of Soviet policy toward Finnish independence and as reiterated by Marshal Stalin in our last conversation.EP:nn

Anonyymi kirjoitti:

Se on silkka Tiltun mielipide! Jos kesällä 1944 olisi tullut rintamaan läpimurto ja maa vallattu niin länsi ei olisi millään enää kyennyt ajamaan neukkuja pois!

Hehehe pöhveIin horinoissa toistuu aina sanat "jos" ja "olisi", mikä osoittaa tuon infantiilin elävän omassa mielikuvituskuplassaan:-D

Anonyymi kirjoitti:

Iosif Stalin kertoi 26. kesäkuuta Yhdysvaltain suurlähettiläälle Averell Harrimanille, että amerikkalaiset diplomaatit voisivat yrittää selventää suomalaisille, ettei hän aikonut ottaa maata haltuunsa:

THE AMBASSADORSECRETConversation. Moscow, June 26, 1944Present: The American Ambassador, Mr. Harriman Mr. Edward Page, Second Secretary of Embassy Marshal Stalin Mr. V. M. Molotov, People’s Commissar For Foreign Affairs Mr. Pavlov, Soviet interpreter
Subject: The Finnish Situation.
After Mr. Johnston had withdrawn from the room, I had an opportunity to bring up with MarshalStalin the question regarding Finland raised by the Secretary of State in a recent cable(Department’s No. 1550, June 24, 10 p.m.) and I asked him whether in his opinion there wasanything the President could do which might be helpful in facilitating the Finnish withdrawal fromthe war. The Marshal stated that he did not believe that any action on our part would be of anyvalue at the present time. He said that the controlling members of the Finnish Government wereFascists, were agents of Hitler, and were under the complete domination of the GermanGovernment. There were not interested in the welfare of the Finnish people but only in keepingthemselves in power.The Marshal continued that at the instigation of the Finns, Boheman had approached MadameKollontai in Stockholm and had stated that the Finnish Government desired to resume peacenegotiations and to send representative to Moscow. The Soviet Government had replied that if itreceived a written statement from the President of Finland or from the Minister for Foreign Affairsthat Finland was prepared to capitulate, the Soviet Government would receive the representativesand would open peace negotiations. This had happened a week ago and no reply had beenreceived from the Finnish Government.I said that we had heard from our Charge d’Affaires in Helsinki that there was a possibility of achange in government under Ramsay’s leadership. Stalin replied “these are only rumors” and aretypical of the policy of deception which the Finnish Government has been carrying on. Forexample, the Finns are continually deceiving the Swedes who, although honest, unknowinglymislead other people. Marshal Stalin did not appear to place any credence in the report thatRamsay was endeavoring to effect a change in the government; in any event he did not believethat Ramsay would be successful in ousting the “fascist group” which made up the majority of theFinnish Government.In reply to my further question, Marshal Stalin indicated that he did not feel that assurances eitherto the Finnish Government or over its head to the people of Finland that the Soviet Government didnot intend to swallow up Finland would be of any avail at the present time. At one time in theconversation Stalin stated that it was of course for the President and the United States Governmentto decide what course of action they wished to take regarding Finland. He added that he did noteven believe that a rupture in American-Finnish relations would cause the present FinnishGovernment to change its position in so far as a Finnish withdrawal from the war was concerned.In spite of the Marshal’s pessimism, I obtained the impression that he would not resent or object toour giving informal indications to the Finns of our understanding of Soviet policy toward Finnish independence and as reiterated by Marshal Stalin in our last conversation.EP:nn

Lue lisää

Stalin halusikin suomalaisten ilmoittavan, että antautuvat vapaaehtoisesti ehdoitta. Suomi ei siihen suostunut.

Anonyymi kirjoitti:

Hehehe pöhveIin horinoissa toistuu aina sanat "jos" ja "olisi", mikä osoittaa tuon infantiilin elävän omassa mielikuvituskuplassaan:-D

Itse olet "pöhveli". Tottakai NL olisi vallannut koko maan jos rintama olisi pettänyt.

Anonyymi kirjoitti:

Itse olet "pöhveli". Tottakai NL olisi vallannut koko maan jos rintama olisi pettänyt.

Hahaha niinkuin on jo moneen kertaan todettu, pöhveIi jatkaa aina sinnikkikäästi horinointiaan, kuten oppi-isänsä Goebbels on häntä opastanut, mutta mitään todisteita ei tuo jankutuksen maailmanmestari ei koskaan ole pystynyt esittämään, eikä tule pystymäänkään:-D

Anonyymi kirjoitti:

Stalin halusikin suomalaisten ilmoittavan, että antautuvat vapaaehtoisesti ehdoitta. Suomi ei siihen suostunut.

Kyllä se oli täysin sanelurauha:

Jatkosodan viimeiset uhrit
Jatkosodan päättäneet rauhanneuvottelut olivat niin kova paikka, että neljästä Suomen pääneuvottelijasta kolme sairastui vakavasti.

Hackzellin saaman kohtauksen yhteyttä paineiseen työtehtävään on arvuuteltu. Hänen terveytensä tiedettiin heikoksi: tyttären mukaan isän verenpaine oli ”hyvin korkea”.

– Osittain se on varmaan seurausta siitä. Koko valtuuskunta oli kovan paineen alaisuudessa, Lindberg arvioi.

Hackzell löydettiin hotellihuoneestaan puhe- ja liikuntakyvyttömänä. Tieto välitettiin venäläisille ja pyydettiin apua. Lääkäri saapui puolen tunnin sisällä ja totesi Hackzellin tilan vakavaksi. Suomen rauhanvaltuuskunnan puheenjohtaja oli saanut aivohalvauksen, josta hän ei enää toipuisi.

Hackzell ei ollut ainoa, joka sairastui Moskovan-matkan seurauksena. Erik Heinrichs löydettiin pian kotiinpaluunsa jälkeen tuijottamassa lasittunein katsein eteensä. Lievässä psykoosissa ollut kenraali nukutettiin kolmeksi vuorokaudeksi, jotta voimat palautuisivat.

Myös Rudolf Walden sairastui vakavasti pian neuvottelujen jälkeen ja kuoli muutamaa vuotta myöhemmin.

Suomalaisten eteen tuotiin 23 kohdan sopimusehdotus Molotovin saatesanoin: Odotamme, että hyväksytte sen sellaisenaan.

Teksti noudatteli pääpiirteissään jo aiemmin keväällä Suomelle esitettyjä rauhanehtoja:

Itäraja vedettäisiin talvisodan päättäneen sopimuksen mukaisesti, kuitenkin niin, että Petsamo siirtyisi Neuvostoliitolle.
Saksalaisten aseistariisunta ja karkotus oli aloitettava välittömästi.
Suomen oma armeija oli kotiutettava kahdessa ja puolessa kuukaudessa.
Sotakorvauksia lankeaisi maksettavaksi 300 miljoonaa dollaria.
Ehtojen toteutumista valvoisi liittoutuneiden valvontakomissio.
Kaikki edellä mainittu oli ennakoitavissa. Sopimuksen 8. artikla sen sijaan tuli puun takaa. Neuvostoliitto vaati Porkkalanniemeä vuokralle 50 vuodeksi.

”Herra Jeesus! Vielä tämä vaatimus!”

Mannerheimin reaktio kuvaa tuntemuksia, joita Porkkala herätti suomalaisissa. Alue sijaitsee tykinkantaman päässä Senaatintorista, joten Suomen itsenäisyys olisi varsin kyseenalainen, jos Porkkala olisi vieraan vallan hallussa.

https://yle.fi/a/74-20109407

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se oli täysin sanelurauha:

Jatkosodan viimeiset uhrit
Jatkosodan päättäneet rauhanneuvottelut olivat niin kova paikka, että neljästä Suomen pääneuvottelijasta kolme sairastui vakavasti.

Hackzellin saaman kohtauksen yhteyttä paineiseen työtehtävään on arvuuteltu. Hänen terveytensä tiedettiin heikoksi: tyttären mukaan isän verenpaine oli ”hyvin korkea”.

– Osittain se on varmaan seurausta siitä. Koko valtuuskunta oli kovan paineen alaisuudessa, Lindberg arvioi.

Hackzell löydettiin hotellihuoneestaan puhe- ja liikuntakyvyttömänä. Tieto välitettiin venäläisille ja pyydettiin apua. Lääkäri saapui puolen tunnin sisällä ja totesi Hackzellin tilan vakavaksi. Suomen rauhanvaltuuskunnan puheenjohtaja oli saanut aivohalvauksen, josta hän ei enää toipuisi.

Hackzell ei ollut ainoa, joka sairastui Moskovan-matkan seurauksena. Erik Heinrichs löydettiin pian kotiinpaluunsa jälkeen tuijottamassa lasittunein katsein eteensä. Lievässä psykoosissa ollut kenraali nukutettiin kolmeksi vuorokaudeksi, jotta voimat palautuisivat.

Myös Rudolf Walden sairastui vakavasti pian neuvottelujen jälkeen ja kuoli muutamaa vuotta myöhemmin.

Suomalaisten eteen tuotiin 23 kohdan sopimusehdotus Molotovin saatesanoin: Odotamme, että hyväksytte sen sellaisenaan.

Teksti noudatteli pääpiirteissään jo aiemmin keväällä Suomelle esitettyjä rauhanehtoja:

Itäraja vedettäisiin talvisodan päättäneen sopimuksen mukaisesti, kuitenkin niin, että Petsamo siirtyisi Neuvostoliitolle.
Saksalaisten aseistariisunta ja karkotus oli aloitettava välittömästi.
Suomen oma armeija oli kotiutettava kahdessa ja puolessa kuukaudessa.
Sotakorvauksia lankeaisi maksettavaksi 300 miljoonaa dollaria.
Ehtojen toteutumista valvoisi liittoutuneiden valvontakomissio.
Kaikki edellä mainittu oli ennakoitavissa. Sopimuksen 8. artikla sen sijaan tuli puun takaa. Neuvostoliitto vaati Porkkalanniemeä vuokralle 50 vuodeksi.

”Herra Jeesus! Vielä tämä vaatimus!”

Mannerheimin reaktio kuvaa tuntemuksia, joita Porkkala herätti suomalaisissa. Alue sijaitsee tykinkantaman päässä Senaatintorista, joten Suomen itsenäisyys olisi varsin kyseenalainen, jos Porkkala olisi vieraan vallan hallussa.

https://yle.fi/a/74-20109407

Lue lisää

Ehdotonta antautumista ei enää vaadittu Ihantalan torjuntavoiton jälkeen. Se olisi merkinnyt miehitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se oli täysin sanelurauha:

Jatkosodan viimeiset uhrit
Jatkosodan päättäneet rauhanneuvottelut olivat niin kova paikka, että neljästä Suomen pääneuvottelijasta kolme sairastui vakavasti.

Hackzellin saaman kohtauksen yhteyttä paineiseen työtehtävään on arvuuteltu. Hänen terveytensä tiedettiin heikoksi: tyttären mukaan isän verenpaine oli ”hyvin korkea”.

– Osittain se on varmaan seurausta siitä. Koko valtuuskunta oli kovan paineen alaisuudessa, Lindberg arvioi.

Hackzell löydettiin hotellihuoneestaan puhe- ja liikuntakyvyttömänä. Tieto välitettiin venäläisille ja pyydettiin apua. Lääkäri saapui puolen tunnin sisällä ja totesi Hackzellin tilan vakavaksi. Suomen rauhanvaltuuskunnan puheenjohtaja oli saanut aivohalvauksen, josta hän ei enää toipuisi.

Hackzell ei ollut ainoa, joka sairastui Moskovan-matkan seurauksena. Erik Heinrichs löydettiin pian kotiinpaluunsa jälkeen tuijottamassa lasittunein katsein eteensä. Lievässä psykoosissa ollut kenraali nukutettiin kolmeksi vuorokaudeksi, jotta voimat palautuisivat.

Myös Rudolf Walden sairastui vakavasti pian neuvottelujen jälkeen ja kuoli muutamaa vuotta myöhemmin.

Suomalaisten eteen tuotiin 23 kohdan sopimusehdotus Molotovin saatesanoin: Odotamme, että hyväksytte sen sellaisenaan.

Teksti noudatteli pääpiirteissään jo aiemmin keväällä Suomelle esitettyjä rauhanehtoja:

Itäraja vedettäisiin talvisodan päättäneen sopimuksen mukaisesti, kuitenkin niin, että Petsamo siirtyisi Neuvostoliitolle.
Saksalaisten aseistariisunta ja karkotus oli aloitettava välittömästi.
Suomen oma armeija oli kotiutettava kahdessa ja puolessa kuukaudessa.
Sotakorvauksia lankeaisi maksettavaksi 300 miljoonaa dollaria.
Ehtojen toteutumista valvoisi liittoutuneiden valvontakomissio.
Kaikki edellä mainittu oli ennakoitavissa. Sopimuksen 8. artikla sen sijaan tuli puun takaa. Neuvostoliitto vaati Porkkalanniemeä vuokralle 50 vuodeksi.

”Herra Jeesus! Vielä tämä vaatimus!”

Mannerheimin reaktio kuvaa tuntemuksia, joita Porkkala herätti suomalaisissa. Alue sijaitsee tykinkantaman päässä Senaatintorista, joten Suomen itsenäisyys olisi varsin kyseenalainen, jos Porkkala olisi vieraan vallan hallussa.

https://yle.fi/a/74-20109407

Lue lisää

Neuvostoliittolainen kenraali S.P.Platonov kirjoittaa Karjalan Kannaksen taisteluista kesällä 1944 seuraavasti kirjassaan Taistelut Suomen rintamalla 1941-1944 sivulla 178: "Yli kolme viikkoa kestäneiden hyökkäyksellisten sotatoimien aikana ,kesäkuun 21 päivästä 1944 heinäkuuun puoliväliin saakka,Leningradin rintaman oikean sivustan joukot eivät kyenneet täyttämään niitä tehtäviä jotka ylijohto niille käskyllään kesäkuun 21 päivänä antoi. Rintaman joukot eivät onnistuneet etenemään valtakunnan ja Suomen rajalle ja täysin puhdistamaan Karjalan Kannasta vihollisista. Siirtämällä alueelle riittävästi lisävoimia Suomen sodanjohto pysäytti neuvostojoukkojen hyökkäyksen Karjalan Kannakselta syvälle Suomeen"

Anonyymi kirjoitti:

Ehdotonta antautumista ei enää vaadittu Ihantalan torjuntavoiton jälkeen. Se olisi merkinnyt miehitystä.

Hehehe ethän sinä infantiili osaa muuta kuin jankuttaa, kertaakaan et ole mitään todisteita pystynyt esittämään, etkä tule pystymäänkään:-D

Hahaha pöhveIi se vaan jatkaa horisemistaan, ja mitään todisteita ei ole koskaan pystytnyt esittämään, eikä tule pystymään!