Vuonna 2024 Orpon oikeistohallituksen aikana Suomen valtionvelka kasvoi merkittävästi. Tilastojen mukaan vuoden 2023 lopussa valtionvelka oli 154,17 miljardia euroa, ja vuoden 2024 lopussa se oli noussut 169,41 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa, että vuoden aikana valtio otti uutta lainaa nettomääräisesti noin 15,24 miljardia euroa.
Lisäksi valtionvelan kasvuun liittyi poikkeuksellinen, noin 3,2 miljardin euron siirto, joka tehtiin niin sanotusti "kalenteriteknisesti". Kyseessä oli menojen siirto vuodelta 2024 vuoden 2023 puolelle: hyvinvointialueille maksettavat varat (noin 4 miljardia euroa) piti olla käytettävissä heti tammikuun alussa 2024, joten rahat nostettiin valtion kassaan jo vuoden 2023 puolella. Tämä siirsi osan vuoden 2024 menoja ja velanottoa muodollisesti vuodelle 2023, vaikka tosiasiallisesti kyse oli vuoden 2024 tarpeesta. Budjettipäällikkö Mika Niemelän mukaan kokonaisvelan määrä ei kasvanut, mutta velkaerä kirjattiin aiemmalle vuodelle.
Yhteensä vuoden 2024 alijäämä oli siis todellisuudessa noin 18,44 miljardia euroa (15,24 mrd + 3,2 mrd), vaikka osa tästä näkyy tilastoissa vuoden 2023 puolella. Tämä siirto on herättänyt keskustelua siitä, kaunisteltiinko tällä tavoin Orpon hallituksen ensimmäisen täyden toimintavuoden velanottoa.
Yhteenvetona:
Varsinainen vuoden 2024 velanotto: noin 15,24 miljardia euroa
"Kalenteritekninen" siirto vuoden 2023 puolelle: noin 3,2 miljardia euroa
Todellinen vuoden 2024 alijäämä: noin 18,44 miljardia euroa
Tämä kokonaisuus on poikkeuksellisen suuri, etenkin kun huomioidaan, että hallitus on samanaikaisesti tehnyt merkittäviä menoleikkauksia ja veronkorotuksia.
Lisäksi valtionvelan kasvuun liittyi poikkeuksellinen, noin 3,2 miljardin euron siirto, joka tehtiin niin sanotusti "kalenteriteknisesti". Kyseessä oli menojen siirto vuodelta 2024 vuoden 2023 puolelle: hyvinvointialueille maksettavat varat (noin 4 miljardia euroa) piti olla käytettävissä heti tammikuun alussa 2024, joten rahat nostettiin valtion kassaan jo vuoden 2023 puolella. Tämä siirsi osan vuoden 2024 menoja ja velanottoa muodollisesti vuodelle 2023, vaikka tosiasiallisesti kyse oli vuoden 2024 tarpeesta. Budjettipäällikkö Mika Niemelän mukaan kokonaisvelan määrä ei kasvanut, mutta velkaerä kirjattiin aiemmalle vuodelle.
Yhteensä vuoden 2024 alijäämä oli siis todellisuudessa noin 18,44 miljardia euroa (15,24 mrd + 3,2 mrd), vaikka osa tästä näkyy tilastoissa vuoden 2023 puolella. Tämä siirto on herättänyt keskustelua siitä, kaunisteltiinko tällä tavoin Orpon hallituksen ensimmäisen täyden toimintavuoden velanottoa.
Yhteenvetona:
Varsinainen vuoden 2024 velanotto: noin 15,24 miljardia euroa
"Kalenteritekninen" siirto vuoden 2023 puolelle: noin 3,2 miljardia euroa
Todellinen vuoden 2024 alijäämä: noin 18,44 miljardia euroa
Tämä kokonaisuus on poikkeuksellisen suuri, etenkin kun huomioidaan, että hallitus on samanaikaisesti tehnyt merkittäviä menoleikkauksia ja veronkorotuksia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nyt kantsii hallituksen lopettaa Marinin hallituksen mokista määkiminen,ja keskittyä omiin mokiin.Purra ei näe itsessään mitään vikaa,mikä hyvin outoa
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman mainitsi kuntavaalitentissä työllisyyden laskeneen 76 000 hengellä. Tämä luku on linjassa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja rekisteritietojen kanssa, kun verrataan Orpon hallituksen alun (kesä 2023) ja kevään 2025 työllisten määrää. Työllisyys on laskenut nopeasti, ja sekä oppositio että hallituspuolueet tunnustavat laskun suuruusluokan – hallituspuolueiden puheenjohtajat eivät kiistäneet Lindtmanin lukua, koska se vastaa tilastollista todellisuutta
Marinin kaudella oli sentään vakavat kriisit lisäämässä menoja, siis pandemia ja energiakriisi puolustusmenojen, Ukrainan sodan tukipakettien ja Ukrainan sotapakolaisten ohella. Opposotioporvarit hyväksyivät nämä menot 100%:sti, Orpon kokoomus vaati yritysten koronatukia vielä paljon lisää.
Jo on, jo on.