Ikäihmisen masennus

Jos tilanne jatkuu pitkään, niin suosittelen käyntiä lääkärissä
Hänellä voi olla apua.

Hyvä asenne sinulla! Laita levittäen hyvää oloasi kaikkialla missä liikutkin.

Voi huokaus. Olisinpa minäkin saanut tuollaisen psyykkisen rakenteen. Olen saman ikäinen ja kärsin samantapaisesti kuin aloittaja. Miten ihmiset ovatkin niin erilaisia, ihan jo syntymästään. Varmaan elinolosuhteetkin sitten laittavat omat mausteensa. Oletkohan sinä 2025-05-12 19:52:08 elänyt rakkaudentäyteisen ja turvantunteisen lapsuuden?

Niin ainulla on niin asiat, hyvä näin
Mutta nåmasennus ei ole mitään murehtimista vaan se iskee myös niihin joilla murheita ei ole pahemmasti,
tieteessä se katsotaan serontiinin epätasapainoon siis alhainen serotonin arvo, myös sopaminiinin arvot pielessä. Serotoni on aine mitä tavallisesti keho valmistaa itse, mutta joskus vaan on niin ettei se tee sitä tarpeeksi
Joten kannattaa käydä lääkärissä .
Äitini olessa 82 vuotias tuli hänellekkin masennut ja kun sai lääkäriltä serontiinia niin muutamassa viikossa tuli taas iloiseksi joka näki mahdollisuuksia.
Esim vatsa sairaudetkin voivat häiritä kehon serotoniinin vaikutusta jos on paljon ripulia tai vastakohtaisesti vatsa kovalla
Siis helppo sanoa ettei tartte murehtia, koska masennus aiheuttaa juuri sen murehtimiseen.
Ei siinä auta jos sinä matkustelee ja teet kaikkea , se ei lohduta häntä mitenkään.
Ahdistusta ei ihminen itse voi ohjailla sillä se on autonoominen hermosto jota ei itse voi ohjailla.
Ihmiset jotka eivät tiedä edes mitä masennus on olkaa taka alalla neuvojenne kanssa, koska luulette että masennus on jotain alakuloisuutta m niin sitä se ole . Masennusta ei itse voi ohjailla vaan siihen tarvitaan apua . Uni ongelmat ovat tyypillisiä juuri masennuksessa. , sekin jo helpottaa kun saa joka yö nukkua . Muista että äitini sai unettomuuteen myös lääkkeet siis ei mitää unilääkkeitä vaan masennukseen sopivat lääkkeet. Masennus menee aina ohitse. , ja sen jälkeen ei voi edes ymmärtää miten huonossa kunnossa on ollut , joten aloittajalle , Mene lääkäriin ja kerro seillä huolesi. Saat sopivaan lääkettä ja muutaman viikon päästä voit taas hyvin .

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä asenne sinulla! Laita levittäen hyvää oloasi kaikkialla missä liikutkin.

Hyvää oloasi ???
Se ei oiken ole mitä masentuneen tulisi edes lukea , koska mieli maassa tuntuu että miksi on oltava sairas vaikka toiset matkustelee. Muutan on ihan kiva kuulle että jollain on. Elämä johon on tyytyväinen .ei vastaanotollakaan kerrota asioista että joku matkustelee ja tekee vaikka mitä , se ahdistaa vaan enemmän masentunutta , koska tuntee itsensä huonoksi koska hänellä on ihan vaan voimavarat loppu .
Joten kaikilla on erilainen elämä. , ja se jolla on paha olla tarvitsee henkistä tukea , ei matakselostuksia

Anonyymi kirjoitti:

Voi huokaus. Olisinpa minäkin saanut tuollaisen psyykkisen rakenteen. Olen saman ikäinen ja kärsin samantapaisesti kuin aloittaja. Miten ihmiset ovatkin niin erilaisia, ihan jo syntymästään. Varmaan elinolosuhteetkin sitten laittavat omat mausteensa. Oletkohan sinä 2025-05-12 19:52:08 elänyt rakkaudentäyteisen ja turvantunteisen lapsuuden?

Lue lisää

Olen elänyt maalaislapsuuden. Tietyllä tavalla turvallisen, samassa paikassa. Sukua ympärillä, mutta rakkaudentäyteisyydestä ei voi puhua. Vanhempien välit vaikeat. Lapset saivat olla aika lailla omillaan.
Muutin nuorena kaupunkiin opiskelemaan ja töihin. Oma oppimisensa oli siinäkin, että yksin maalaisena oppi kaupungin tavoille. Elämä ei aikuisenakaan aina kohdellut hyvin. Kaksi avioliittoa. Omalla sinnikkyydellä loppujen lopuksi elämä vuosien mittaan parani paremistaan. Eläkkeelle jäin 63-vuotiaana. Uutta sisältöä elämään toi erilaiset vapaaehtoistyöt. Enää en osallistu vapaaehtoistöihin. Nykyiseen tilanteeseeni olen erittäin tyytyväinen. Jospa tämä jatkuisi...

Anonyymi kirjoitti:

Olen elänyt maalaislapsuuden. Tietyllä tavalla turvallisen, samassa paikassa. Sukua ympärillä, mutta rakkaudentäyteisyydestä ei voi puhua. Vanhempien välit vaikeat. Lapset saivat olla aika lailla omillaan.
Muutin nuorena kaupunkiin opiskelemaan ja töihin. Oma oppimisensa oli siinäkin, että yksin maalaisena oppi kaupungin tavoille. Elämä ei aikuisenakaan aina kohdellut hyvin. Kaksi avioliittoa. Omalla sinnikkyydellä loppujen lopuksi elämä vuosien mittaan parani paremistaan. Eläkkeelle jäin 63-vuotiaana. Uutta sisältöä elämään toi erilaiset vapaaehtoistyöt. Enää en osallistu vapaaehtoistöihin. Nykyiseen tilanteeseeni olen erittäin tyytyväinen. Jospa tämä jatkuisi...

Lue lisää

Ok, hyvä lukea noista sinun elämän vaiheista. Olet myös ollut yritteliäs, jaksanut sikäli riittävästi. On hyvä myös huomata sanoa se, että nyt on hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ainulla on niin asiat, hyvä näin
Mutta nåmasennus ei ole mitään murehtimista vaan se iskee myös niihin joilla murheita ei ole pahemmasti,
tieteessä se katsotaan serontiinin epätasapainoon siis alhainen serotonin arvo, myös sopaminiinin arvot pielessä. Serotoni on aine mitä tavallisesti keho valmistaa itse, mutta joskus vaan on niin ettei se tee sitä tarpeeksi
Joten kannattaa käydä lääkärissä .
Äitini olessa 82 vuotias tuli hänellekkin masennut ja kun sai lääkäriltä serontiinia niin muutamassa viikossa tuli taas iloiseksi joka näki mahdollisuuksia.
Esim vatsa sairaudetkin voivat häiritä kehon serotoniinin vaikutusta jos on paljon ripulia tai vastakohtaisesti vatsa kovalla
Siis helppo sanoa ettei tartte murehtia, koska masennus aiheuttaa juuri sen murehtimiseen.
Ei siinä auta jos sinä matkustelee ja teet kaikkea , se ei lohduta häntä mitenkään.
Ahdistusta ei ihminen itse voi ohjailla sillä se on autonoominen hermosto jota ei itse voi ohjailla.
Ihmiset jotka eivät tiedä edes mitä masennus on olkaa taka alalla neuvojenne kanssa, koska luulette että masennus on jotain alakuloisuutta m niin sitä se ole . Masennusta ei itse voi ohjailla vaan siihen tarvitaan apua . Uni ongelmat ovat tyypillisiä juuri masennuksessa. , sekin jo helpottaa kun saa joka yö nukkua . Muista että äitini sai unettomuuteen myös lääkkeet siis ei mitää unilääkkeitä vaan masennukseen sopivat lääkkeet. Masennus menee aina ohitse. , ja sen jälkeen ei voi edes ymmärtää miten huonossa kunnossa on ollut , joten aloittajalle , Mene lääkäriin ja kerro seillä huolesi. Saat sopivaan lääkettä ja muutaman viikon päästä voit taas hyvin .

Lue lisää

"...se iskee myös niihin joilla murheita ei ole pahemmasti,
tieteessä se katsotaan serontiinin epätasapainoon siis alhainen serotonin arvo..."

Kyllä mutta yleensä ainan masennuksen taustalla on tietty tai useampi negatiivinen tapahtuma elämässä, jopa traumaattinen sellainen. Se on enemmän lääketeollisuuden propagandaa, että kyse olisi neurovälittäaineiden, kuten serotoniinin ja dopamiinin puutoksesta ym mitä pitäisi lääkkeillä hoitaa. Tuollaisessa tilanteessa, oikeastaan aina kun epäillään depistä, pitää pohtia muista muita kuin psyykkisiä syitä: kilpirauhasen vajaatoiminta, raudanpuute, b-vitamiinien puute, ruoka&juoma jne.

Tuolla eräällä on kyllä paitsi hienoa asenne ja psyyke niin myös ikäisekseen aika hyvä ja toimintakyvyn kannalta riittävän hyvterveys ja talous sitten, kun noin ajattelee, menee, tekee. Itse olen paljon paljon nuorempi ja asiat jokia suhteessa huonosti ja elämä ankeeta ja syrjäytynyttä, joillain huonommin. Melkein kateelliseksi tulee kun paikallisessa palvelutaksissa näkee ja kuuntelee monia +/- kasikymppisiä mammoja ja pappoja

Monisairas

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä asenne sinulla! Laita levittäen hyvää oloasi kaikkialla missä liikutkin.

Juurikin näin. Aloittajan depistä muistuttava oireilu voi johtua siitä, että hän murehtii päivästä toiseen mitä kaikkea pahaa tulee tapahtumaan minkä sinänsä ymmärrän hyvin. Kieltämättä näin hyvin todennäkösesti tulee käymään, mutta jos tuohon ikään saakka on saanut elää hyvän elämän, pitäisi jo olla tosi kiitollinen siitä ja olla liiaksi murehtimatta tulevaa. Kuka sitä nyt haluaisi vaan möllöttää, varsinkaan vihanneksena, mutta näihin tilanteisiin on ratkaisu, nimittäin hoitotahto tai sitten jos rahaa niin voi lentää vaikka Sveitsiin loppuelämäksi missä saa sitten pyytämällä suunnilleen viimeisen piikin.

Voi olla poikkeuksellisen hyvät geenit ja kenties myös hyvä lapsuus mutta ei se hyvä elämä ja vanhuus silti yksin noista kiinni ole. Ihmisen psyyke ei ole pelkkää tuuria vaan siihenkin voi itse vaikuttaa ja varsinkin perusterveellä se käy tehokkaammin, Jos oikein paapotaan ja hyysätään voi tulla vaikka itkupilli ja muille vtuilija. Mul on lähisuvussa eräs tällanen, on sillä jotain ongelmaa, mutta silti.

Monisairas

Anonyymi kirjoitti:

Juurikin näin. Aloittajan depistä muistuttava oireilu voi johtua siitä, että hän murehtii päivästä toiseen mitä kaikkea pahaa tulee tapahtumaan minkä sinänsä ymmärrän hyvin. Kieltämättä näin hyvin todennäkösesti tulee käymään, mutta jos tuohon ikään saakka on saanut elää hyvän elämän, pitäisi jo olla tosi kiitollinen siitä ja olla liiaksi murehtimatta tulevaa. Kuka sitä nyt haluaisi vaan möllöttää, varsinkaan vihanneksena, mutta näihin tilanteisiin on ratkaisu, nimittäin hoitotahto tai sitten jos rahaa niin voi lentää vaikka Sveitsiin loppuelämäksi missä saa sitten pyytämällä suunnilleen viimeisen piikin.

Voi olla poikkeuksellisen hyvät geenit ja kenties myös hyvä lapsuus mutta ei se hyvä elämä ja vanhuus silti yksin noista kiinni ole. Ihmisen psyyke ei ole pelkkää tuuria vaan siihenkin voi itse vaikuttaa ja varsinkin perusterveellä se käy tehokkaammin, Jos oikein paapotaan ja hyysätään voi tulla vaikka itkupilli ja muille vtuilija. Mul on lähisuvussa eräs tällanen, on sillä jotain ongelmaa, mutta silti.

Monisairas

Lue lisää

jatkan vielä vähän...
Anonyymi 2025-05-13 15:08:59 kuvailee samoin kuin itse myös ajattelen ts. ihmisen psyykettä muokkaa mm. geenit, terveys, elämäntapahtumat, hyvä/huono tai rikas/köyhä lapsuus mutta siihen vaikuttaa moni muukin seikka, sellainen johon voi itsekin vaikutttaa

Monisairas

Aivan niin. Elämä on aika erilaista riippuen siitäkin, onko rinnalla hyvä puoliso vai onko ihan yksin kaikkien asioittensa kanssa.

Toisilla, kuten aloittajalla, ei ole hyvä olla, vaikka läsnä on hyvä ja auttavainen puoliso. Sinä taas olet yksin ja ihan aiheellisesti voit kokea turvattomuutta tässä digimaailmassa, mutta et suuremmin valita.

Minäkin olen yksin ja yli 70 vuotta. Kaikki muuttuu koko ajan. Se luo epävarmuutta monen käytännön asian hoidossa. Miten saisi varattua ajan lääkärille ja miten sinne pääsisi monella bussilla? Miten saisi irtisanottua kalliin sanomalehden tilauksen? Haluaisin teatteriin, miten ja mistä saan ostettua lipun näytökseen, milloin niitä edes on, miten pääsen sinne ja takaisin kotiin? Kesällä haluaisin käydä Helsingissä, miten sinne pääsee, miten saan hotellihuoneen jne... Ulkomaanmatkoista ei voi haaveillakaan!