Kirkollinen palkitseminen papiston, kanttorien ja maallikoiden kohdalla on kärsinyt inflaation ja saanut jopa huvittavia piirteitä.
Kuuluuko tällainen epäoikeudenmukainen subjektiivinen palkitseminen kirkkoon? Mielestäni se ei kuulu. Se on yksi varsin julma vallankäytön muoto.
Todellista viisautta ja vaikutusvaltaa kirkko osoittaisi luopumalla tästä käytännöstä. Kirkon on ajateltava uusiksi ihmisarvon, terveen maalaisjärjen ja omantunnon teologiset ja aatteelliset perusteet.
Syvempi merkitys ainutkertaiselle elämälle ei löydy alistumisesta, liiallisen ajattelun ja mielipiteiden tukahduttamisesta vaan ihmisyyden ytimessä olevasta toisten kunnioittamisesta ja rakastamisesta.
Jokaisen on elettävä kuoleman mittainen elämä eikä se tarvitse tuekseen kristillistä palkitsemisjärjestelmää, koska ihminen voi olla vastuullinen moraalinen harkitsija ja toimija sekä rakastettava persoona vain ollessaan vapaa kaikesta.
Kuuluuko tällainen epäoikeudenmukainen subjektiivinen palkitseminen kirkkoon? Mielestäni se ei kuulu. Se on yksi varsin julma vallankäytön muoto.
Todellista viisautta ja vaikutusvaltaa kirkko osoittaisi luopumalla tästä käytännöstä. Kirkon on ajateltava uusiksi ihmisarvon, terveen maalaisjärjen ja omantunnon teologiset ja aatteelliset perusteet.
Syvempi merkitys ainutkertaiselle elämälle ei löydy alistumisesta, liiallisen ajattelun ja mielipiteiden tukahduttamisesta vaan ihmisyyden ytimessä olevasta toisten kunnioittamisesta ja rakastamisesta.
Jokaisen on elettävä kuoleman mittainen elämä eikä se tarvitse tuekseen kristillistä palkitsemisjärjestelmää, koska ihminen voi olla vastuullinen moraalinen harkitsija ja toimija sekä rakastettava persoona vain ollessaan vapaa kaikesta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lahjojen antaminen on merkki juurikin toisten kunnioittamisesta ja rakastamisesta. Kirjoittaja on manikealainen joka ei ymmärrä että ei-aineeton ei ole pahaa.
Kun yhdeltä Suomen merkittävimmältä filosofilta kautta aikojen Georg Henrik von Wrightiltä kysyttiin, mitä jää hänen elämästään ja saavutuksistaan jäljelle hänen kuolemansa jälkeen tai siitä hetkestä, kun hän on kaiken oppimansa unohtanut, hän vastasi: "Vain rakkaus jää".
Rakkaus on suurin lahjamme. Mitään muuta ei tarvita, ei kulta- tai jalokiviristiä, ei PKR:n mitalia, ei epigonation käyttöoikeutta, ei kierreoraria, ei ylidiakonin tai rovastin arvonimeä eikä edes siunauskirjaa.
Minulla on jakamaton ihmisarvo ilman mitään lahjoja tai palkitsemisia, koska olen ihminen. Hyvä kristillisyys kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti sekä antaa kaikille mahdollisuuden elää hyvää ja arvokasta elämää.
Ihminen ja ihmisyys eivät jalostu palkitsemisista tai lahjoista vaan haasteista, aktiivisuudesta ja yrittämisestä sekä täysimääräisen vastuun ottamisesta oman elämänsä suhteen.
Monet papitkaa ei ole uudestisyntyneet ja siksi henkisesti kuolleet. Tässä hyvä krjoitus, mitä se tarkoittaa. https://www.jumala-kanssamme.se/439636059/439638183
Miesten systeemit kaikkialla maailmassa, niin kirkoissa kuin maallisessa yhteiskunnassa, näyttävät vaativat tuollaista toisten niskan päälle pääsemisessä kilpailua.
Heh heh, armeijalla aikoinaan töissä ollut sukulaiseni dementoitui ja nyt höppänänä Puolustusvoimien lippujuhlapäivänä laittoi saamansa rossit rintaan ja sotakypärän (sai sen eläkkeelle jäädessään) päähänsä ja lähti pikkukaupungin kaduille ja torille rollaattorinsa kanssa tepastelemaan. Yritettiin kyllä estellä kun arveltiin, että joku vielä ilmoittaa hänestä jonnekin. Eipä ilmoittanut. Nyt on onneksi niin huono liikkumaan ettei jaksa enää kunniamerkkeineen ja kypäröineen mihinkään lähteä...