Ihmiskunta on aikojen alusta harrastanut erilaisia uskomuksia. Niihin on liittynyt erilaisia rituaaleja, palvontaa.
Erilaisten uskomuksien ja uskontojen välillä on ollut riitoja joita on ratkottu jopa väkivalloin.
Kaikki uskontoon ja uskomuksiin liittyvät kirjoitukset, niihin liittyvät perimätiedot on jonkin ihmisryhmän jopa ihmisen, omien tavoitteiden edistämistä. Niihin on liittynyt valta, varallisuus, etuoikeus.
Jos otetaan esimerkiksi kristinusko, josta minulla on paremmat tiedot.
Raamatun teksteissä on lukuisia ristiriitaisuuksia.
Kirjoitetaan anteeksiannosta, hyvyydestä tms. mutta, kun niitä lukee enemmän tulee lähinnä tyrmistynyt olo.
Miksi?
Niissä kertomuksissa on jokin mystinen taho, joka käskyttää ihmisiä toimimaan omien halujensa mukaan, sekä palvomaan. Jos et tee näin, saat rangaistuksen, palat helvetin tulessa, joudut kadotukseen tai muuta epämieluisaa.
Kuulostaa lähinnä joltain tyrannilta. Missä on se anteeksianto, laupeus?
Raamatun mukaan yksi ihmisryhmä karkotettiin aavikolle vuosikymmeniksi etsimään luvattua maata. Eihän tuohon matkaan olisi kulunut kuin muutama kuukausi. Kuulostaa lähinnä jonkin narsistin tekosilta, vain sen takia että kansa palasi välillä vanhaan "väärään" uskontoon.
Yllämainitun tarkoitus lienee osoittaa ettei pidä kyseenalaistaa auktoriteetteja.
Miksi ihminen ei luovu uskonnoista?
Ihmisellä on tarve turvautua johonkin ylimaalliseen, varsinkin jos on kyse epämiellyttävästä tilanteesta eikä muuta ulospääsyä tilanteesta ole. On aika harvassa se ihminen joka ei äärimmäisessä hädässä toivo että jokin ylimaallinen hyvyys on olemassa. Ihminen tarvinnee jotain tahoa johon tukeutua elämän tilanteissa.
Ei uskonnoista ole sellaisenaan mitään haittaa.
Ne tuo niiden harjoittajalle mahdollisuuden tuntea ettei ole yksin. Tämä taas antaa mielenrauhaa ja mahdollisesti vähentää ahdistusta.
Toisaalta, haittaa tulee siitä että uskontoja, uskomuksia voidaan käyttää väärin. Voidaan perustella ihmisryhmien syrjintä, tuhoaminen tms. Tehdään väärään uskontoon kuuluvasta "vähempiarvoinen".
Miksei voisi maailmassa olla yksi uskonto?
Johtunee siitä, että tietyillä tahoilla on tarve luoda omaa etuansa ajava ryhmä?
Jos kaikkien uskontojen käytännöt ja motiivit olisivat perusajatukseltaan samanlaisia, eikä toisten syrjimistä, omien etujen ajamista toisten kustannuksella hyväksyttäisi sekä yhtäläisen ihmisarvon hyväksyminen kaikille.
Ei tarvittaisi kuin yksi uskonto.
Monissa uskonnoissa on yllä mainitun mukaiset tekstit ja sanomat, mutta käytäntö on toinen.
Erilaisten uskomuksien ja uskontojen välillä on ollut riitoja joita on ratkottu jopa väkivalloin.
Kaikki uskontoon ja uskomuksiin liittyvät kirjoitukset, niihin liittyvät perimätiedot on jonkin ihmisryhmän jopa ihmisen, omien tavoitteiden edistämistä. Niihin on liittynyt valta, varallisuus, etuoikeus.
Jos otetaan esimerkiksi kristinusko, josta minulla on paremmat tiedot.
Raamatun teksteissä on lukuisia ristiriitaisuuksia.
Kirjoitetaan anteeksiannosta, hyvyydestä tms. mutta, kun niitä lukee enemmän tulee lähinnä tyrmistynyt olo.
Miksi?
Niissä kertomuksissa on jokin mystinen taho, joka käskyttää ihmisiä toimimaan omien halujensa mukaan, sekä palvomaan. Jos et tee näin, saat rangaistuksen, palat helvetin tulessa, joudut kadotukseen tai muuta epämieluisaa.
Kuulostaa lähinnä joltain tyrannilta. Missä on se anteeksianto, laupeus?
Raamatun mukaan yksi ihmisryhmä karkotettiin aavikolle vuosikymmeniksi etsimään luvattua maata. Eihän tuohon matkaan olisi kulunut kuin muutama kuukausi. Kuulostaa lähinnä jonkin narsistin tekosilta, vain sen takia että kansa palasi välillä vanhaan "väärään" uskontoon.
Yllämainitun tarkoitus lienee osoittaa ettei pidä kyseenalaistaa auktoriteetteja.
Miksi ihminen ei luovu uskonnoista?
Ihmisellä on tarve turvautua johonkin ylimaalliseen, varsinkin jos on kyse epämiellyttävästä tilanteesta eikä muuta ulospääsyä tilanteesta ole. On aika harvassa se ihminen joka ei äärimmäisessä hädässä toivo että jokin ylimaallinen hyvyys on olemassa. Ihminen tarvinnee jotain tahoa johon tukeutua elämän tilanteissa.
Ei uskonnoista ole sellaisenaan mitään haittaa.
Ne tuo niiden harjoittajalle mahdollisuuden tuntea ettei ole yksin. Tämä taas antaa mielenrauhaa ja mahdollisesti vähentää ahdistusta.
Toisaalta, haittaa tulee siitä että uskontoja, uskomuksia voidaan käyttää väärin. Voidaan perustella ihmisryhmien syrjintä, tuhoaminen tms. Tehdään väärään uskontoon kuuluvasta "vähempiarvoinen".
Miksei voisi maailmassa olla yksi uskonto?
Johtunee siitä, että tietyillä tahoilla on tarve luoda omaa etuansa ajava ryhmä?
Jos kaikkien uskontojen käytännöt ja motiivit olisivat perusajatukseltaan samanlaisia, eikä toisten syrjimistä, omien etujen ajamista toisten kustannuksella hyväksyttäisi sekä yhtäläisen ihmisarvon hyväksyminen kaikille.
Ei tarvittaisi kuin yksi uskonto.
Monissa uskonnoissa on yllä mainitun mukaiset tekstit ja sanomat, mutta käytäntö on toinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Koraani selventää asiaa. On vain yksi alkuperäinen uskonto. Jumala pyysi enkeleitä kumartamaan Aadamia. Sillä tälle oli annettu valtava tehtävä koko maailman hallitsemisesta.
Ja hän tarvitsi apua.
Mutta Saatana kieltäytyi ja sai mukaansa muitakin enkeleitä. Jumala sanoi saatanalle saat perustaa uskontoja maan päälle joissa kumarretaan sinua. Saat käyttää mitä tahansa keinoja palvojien hankintaan, mutta ihmisiin sinulla ei ole mitään valtaa.
Ihmiset ovatkin yleisesti ottaen väheksyttyjä, pilkattuja ja ahdistettuja. Raamattukin jatkaa tuolla väheksymisen linjalla.
Ilman enkelten apua ihminen toki onkin tietämätön, pieni ja vähäpätöinen.
Uskonnot ovat yritys jäsentää ja ymmärtää maailmankaikkeutta ja ennen muuta uskoa sen tarkoituksellisuuteen ja omaan henkilökohtaiseen merkitykseensä osana suurta kokonaisuutta ja järjestää milloin mitäkin yhteiskuntaa näiden käsitysten mukaisesti. Hieman vanhakantaista tosiaankin.
Ihmisyyteen tuntuu muutenkin kuuluvan merkityksellisesti se, että ensin rakennetaan jotain hienoa ja kaunista ja sitten paskotaan koko juttu. Monissa asioissa, myös uskonnoissa.
Tietysti on vain yksi, absoluuttinen Totuus kaiken takana. Siihen voi jokainen uskoa🤣
Uskon varassa ylläpidettiin ennen rikkauksia, aarteita, luontoa, kunniaa, moraalia, hyveitä ja järjestystä.
Mutta 1750-2000 alkoi pitkä ahdingo jonka tunnusmerkki oli ryöstäminen kaikilta kaiken. Elämme Nykyisin maailmassa joka on vaarallinen ja uskoton, koska sen rikkaus ja hyvinvointi rakentui uskon asemesta ryöstöjen röyhkeiden varaan.
Monet pitävät ryöstelyyn perustuvaa maailmankautta parhaana ja kehittyneimpänä aikana elää. Mutta siitä on kertynyt valtavasti syntivelkaa joka lankeaa maksettavaksi.
Ja pieni sähköön ja ryöstöön perustuva paratiisi on vaarassa romahtaa kuin mustaan aukkoon.
Jatkuuko ryöstöt talouden selkärankana vai saadaanko järjestys jotenkin muuten aikaan. Niin että usko ja kunniallisuus palautuu.