Ateismi päiväkoteihin?

Monet filosofit ja ajattelijat korostavat, että ateismi on aktiivinen näkemys, joka perustuu tietoon ja harkintaan, eikä vain uskon puutteeseen. Tämä tarkoittaisi, että pelkkä jumalauskon puuttuminen ei välttämättä tee jostakin olennosta ateistista, vaan ateismi edellyttää jonkinlaista tietoista käsitystä asiasta.

Anonyymi kirjoitti:

Monet filosofit ja ajattelijat korostavat, että ateismi on aktiivinen näkemys, joka perustuu tietoon ja harkintaan, eikä vain uskon puutteeseen. Tämä tarkoittaisi, että pelkkä jumalauskon puuttuminen ei välttämättä tee jostakin olennosta ateistista, vaan ateismi edellyttää jonkinlaista tietoista käsitystä asiasta.

Lue lisää

Juuri näin ja se tietoinen näkemys on vain älykkäillä ihmisillä.

Anonyymi kirjoitti:

Monet filosofit ja ajattelijat korostavat, että ateismi on aktiivinen näkemys, joka perustuu tietoon ja harkintaan, eikä vain uskon puutteeseen. Tämä tarkoittaisi, että pelkkä jumalauskon puuttuminen ei välttämättä tee jostakin olennosta ateistista, vaan ateismi edellyttää jonkinlaista tietoista käsitystä asiasta.

Lue lisää

Sinun on syytä kerrata ateismin määritelmä.

"Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi

Jos minä väittäisin, että nämä puppusanageneraattorin termit tarkoittavat jotain olemassaolevaa entiteettiä niin sinulta puuttuisi usko niiden olemassaoloon koska et edes tiennyt näistä termeistä ja väitteistä aiemmin. Ihan samaa ateismikin on. Siihen riittää, ettei ole kuullutkaan eikä muodostanut edes käsitystä niiden olemattomuudesta.

https://www.soybomb.com/tricks/words/

Anonyymi kirjoitti:

Monet filosofit ja ajattelijat korostavat, että ateismi on aktiivinen näkemys, joka perustuu tietoon ja harkintaan, eikä vain uskon puutteeseen. Tämä tarkoittaisi, että pelkkä jumalauskon puuttuminen ei välttämättä tee jostakin olennosta ateistista, vaan ateismi edellyttää jonkinlaista tietoista käsitystä asiasta.

Lue lisää

Ateismin historiaan ja filosofiaan ovat vaikuttaneet monet merkittävät ajattelijat. Tässä muutamia tunnettuja filosofeja ja ajattelijoita, jotka ovat käsitelleet ateismia ja uskonnottomuutta:

Demokritos – Antiikin Kreikan filosofi, joka kehitti atomismin ja korosti luonnollisia selityksiä maailmalle.

Epikuros – Kreikkalainen filosofi, joka opetti, että jumalat eivät vaikuta ihmisten elämään ja että onnellisuus löytyy luonnollisista nautinnoista.

Denis Diderot – Valistusajan ranskalainen filosofi, joka kritisoi uskontoa ja puolusti järkiperäistä ajattelua.

Paul Thiry d’Holbach – Ranskalainen materialisti ja ateisti, joka kirjoitti teoksen Systéme de la Nature, jossa hän esitti ateistisia näkemyksiä.

Ludwig Feuerbach – Saksalainen filosofi, joka väitti, että jumalausko on ihmisten omien toiveiden ja tarpeiden heijastuma.

Karl Marx – Filosofi ja yhteiskuntateoreetikko, joka näki uskonnon "kansan oopiumina" ja korosti materialistista historiankäsitystä.

Friedrich Nietzsche – Saksalainen filosofi, joka julisti "Jumala on kuollut" ja pohti moraalin ja uskonnon vaikutuksia yhteiskuntaan.

Bertrand Russell – Brittiläinen filosofi ja matemaatikko, joka kirjoitti teoksen Miksi en ole kristitty ja puolusti sekularismia.

Richard Dawkins – Biologi ja tieteen popularisoija, joka on tunnettu teoksestaan Jumalharha, jossa hän kritisoi uskontoa ja puolustaa ateismia.

Sam Harris – Nykyajan filosofi ja neurotieteilijä, joka on kirjoittanut ateismista ja uskonnon vaikutuksista yhteiskuntaan.

Usko voi vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen monin tavoin, riippuen perheen uskonnollisesta taustasta ja kasvatustavoista. Uskonnollinen kasvatus voi tarjota lapselle moraalisia ja eettisiä ohjeita, yhteisöllisyyttä sekä turvallisuuden tunnetta. Toisaalta liiallinen uskonnollinen kontrolli voi myös rajoittaa lapsen ajattelun kehittymistä ja itsenäistä päätöksentekoa.

Tutkimukset osoittavat, että lapsen kehitykseen vaikuttavat monet tekijät, kuten geneettiset ja ympäristötekijät. Turvallinen ja ennustettava huoltajasuhde sekä stimuloiva oppimisympäristö ovat keskeisiä lapsen hyvinvoinnille1. Uskonnollinen kasvatus voi olla osa tätä ympäristöä, jos se tukee lapsen emotionaalista ja sosiaalista kehitystä.

Kristillisessä kasvatuksessa korostetaan usein uskon merkitystä lapsen elämässä ja sen vaikutusta moraaliseen kehitykseen. Toisaalta lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että hänellä on mahdollisuus muodostaa omia käsityksiään ja saada monipuolista tietoa eri näkökulmista.

Anonyymi kirjoitti:

Ateismin historiaan ja filosofiaan ovat vaikuttaneet monet merkittävät ajattelijat. Tässä muutamia tunnettuja filosofeja ja ajattelijoita, jotka ovat käsitelleet ateismia ja uskonnottomuutta:

Demokritos – Antiikin Kreikan filosofi, joka kehitti atomismin ja korosti luonnollisia selityksiä maailmalle.

Epikuros – Kreikkalainen filosofi, joka opetti, että jumalat eivät vaikuta ihmisten elämään ja että onnellisuus löytyy luonnollisista nautinnoista.

Denis Diderot – Valistusajan ranskalainen filosofi, joka kritisoi uskontoa ja puolusti järkiperäistä ajattelua.

Paul Thiry d’Holbach – Ranskalainen materialisti ja ateisti, joka kirjoitti teoksen Systéme de la Nature, jossa hän esitti ateistisia näkemyksiä.

Ludwig Feuerbach – Saksalainen filosofi, joka väitti, että jumalausko on ihmisten omien toiveiden ja tarpeiden heijastuma.

Karl Marx – Filosofi ja yhteiskuntateoreetikko, joka näki uskonnon "kansan oopiumina" ja korosti materialistista historiankäsitystä.

Friedrich Nietzsche – Saksalainen filosofi, joka julisti "Jumala on kuollut" ja pohti moraalin ja uskonnon vaikutuksia yhteiskuntaan.

Bertrand Russell – Brittiläinen filosofi ja matemaatikko, joka kirjoitti teoksen Miksi en ole kristitty ja puolusti sekularismia.

Richard Dawkins – Biologi ja tieteen popularisoija, joka on tunnettu teoksestaan Jumalharha, jossa hän kritisoi uskontoa ja puolustaa ateismia.

Sam Harris – Nykyajan filosofi ja neurotieteilijä, joka on kirjoittanut ateismista ja uskonnon vaikutuksista yhteiskuntaan.

Lue lisää

"Ateismin historiaan ja filosofiaan ovat vaikuttaneet monet merkittävät ajattelijat."

Ateismilla ei ole historiaa eikä filosofiaa kuten ei ole myöskään esimerkiksi akeijuismilla. Ateismi ja akeijuismi ovat pelkkiä termejä, jotka määrittyvät teismin ja keijuismin kautta. Jos ateismille tai akeijuismille haluaa jotain historiaa niin se on teismin ja keijuismin historiaa. Niinhän nuo esittelemäsi filosofit juuri tekevät. He ovat pohtineet rationaalisesti sitä, miksi ei kannata uskoa jumaliin.

Extremist_atheist kirjoitti:

"Ateismin historiaan ja filosofiaan ovat vaikuttaneet monet merkittävät ajattelijat."

Ateismilla ei ole historiaa eikä filosofiaa kuten ei ole myöskään esimerkiksi akeijuismilla. Ateismi ja akeijuismi ovat pelkkiä termejä, jotka määrittyvät teismin ja keijuismin kautta. Jos ateismille tai akeijuismille haluaa jotain historiaa niin se on teismin ja keijuismin historiaa. Niinhän nuo esittelemäsi filosofit juuri tekevät. He ovat pohtineet rationaalisesti sitä, miksi ei kannata uskoa jumaliin.

Lue lisää

Ateismin historia ulottuu tuhansien vuosien taakse ja sillä on vahva filosofinen pohja. Esimerkiksi muinaisessa Intiassa carvaka-koulukunta edusti materialistista maailmankuvaa ja kritisoi hindulaisuutta. Antiikin Kreikassa ja Roomassa monet ajattelijat, kuten Diagoras ja Theodoros Kyreneläinen, kyseenalaistivat jumalien olemassaolon.

Filosofisesti ateismi liittyy muun muassa materialismiin, naturalismiin ja humanismiin, ja monet ajattelijat, kuten Bertrand Russell ja Richard Dawkins, ovat käsitelleet sen perusteita. Ateismi ei ole pelkästään jumalien olemassaolon kieltämistä, vaan se voi olla osa laajempaa filosofista järjestelmää, joka käsittelee todellisuuden luonnetta, tiedon hankkimista ja moraalisia arvoja.

Haluatko tietää lisää jostakin tietystä aikakaudesta tai ajattelijasta? 😊

Anonyymi kirjoitti:

Ateismin historia ulottuu tuhansien vuosien taakse ja sillä on vahva filosofinen pohja. Esimerkiksi muinaisessa Intiassa carvaka-koulukunta edusti materialistista maailmankuvaa ja kritisoi hindulaisuutta. Antiikin Kreikassa ja Roomassa monet ajattelijat, kuten Diagoras ja Theodoros Kyreneläinen, kyseenalaistivat jumalien olemassaolon.

Filosofisesti ateismi liittyy muun muassa materialismiin, naturalismiin ja humanismiin, ja monet ajattelijat, kuten Bertrand Russell ja Richard Dawkins, ovat käsitelleet sen perusteita. Ateismi ei ole pelkästään jumalien olemassaolon kieltämistä, vaan se voi olla osa laajempaa filosofista järjestelmää, joka käsittelee todellisuuden luonnetta, tiedon hankkimista ja moraalisia arvoja.

Haluatko tietää lisää jostakin tietystä aikakaudesta tai ajattelijasta? 😊

Lue lisää

"...materialistista maailmankuvaa..."

Ateismi ei ole materialismia eikä maailmankuva.

Anonyymi kirjoitti:

Monet filosofit ja ajattelijat korostavat, että ateismi on aktiivinen näkemys, joka perustuu tietoon ja harkintaan, eikä vain uskon puutteeseen. Tämä tarkoittaisi, että pelkkä jumalauskon puuttuminen ei välttämättä tee jostakin olennosta ateistista, vaan ateismi edellyttää jonkinlaista tietoista käsitystä asiasta.

Lue lisää

Se on aivan sama mitä filosofiassa sekoillaan. Kuten teologia, niin se on hyödytöntä.

Extremist_atheist kirjoitti:

"...materialistista maailmankuvaa..."

Ateismi ei ole materialismia eikä maailmankuva.

Ateismi itsessään tarkoittaa jumaluskon puuttumista, mutta se ei automaattisesti määritä laajempaa maailmankuvaa. Maailmankuvaan kuuluu usein myös käsityksiä moraalista, todellisuuden luonteesta ja ihmisen asemasta maailmassa, ja ateismi voi olla osa tätä kokonaisuutta ilman että se yksinään muodostaa maailmankuvaa2.

Monet ateistit yhdistävät ateismin esimerkiksi naturalismiin, materialismiin tai sekularismiin, jotka tarjoavat laajempia filosofisia ja yhteiskunnallisia näkökulmia. Toisaalta ateismi voi olla vain yksi osa henkilön maailmankatsomusta ilman, että se määrittää kaikkea ajattelua.

Extremist_atheist kirjoitti:

"...materialistista maailmankuvaa..."

Ateismi ei ole materialismia eikä maailmankuva.

Ateismi ja teismi ovat vastakkaisia käsityksiä jumalan olemassaolosta. Teismi tarkoittaa uskoa yhteen tai useampaan jumalaan, kun taas ateismi tarkoittaa jumaluskon puuttumista. Ateismi ei kuitenkaan automaattisesti määritä laajempaa maailmankuvaa, vaan se voi liittyä esimerkiksi naturalismiin, sekularismiin tai humanismiin.

Teismi puolestaan voi olla osa erilaisia uskonnollisia maailmankuvia, kuten monoteismia (usko yhteen jumalaan, esim. kristinusko, islam) tai polyteismia (usko useisiin jumaliin, esim. hindulaisuus).

Agnostismi sijoittuu näiden kahden väliin: agnostikko ei väitä tietävänsä, onko jumalia olemassa vai ei.

Mitä mieltä olet? Näetkö ateismin ja teismin vastakkainasettelun selkeänä, vai onko mielestäsi maailmankuvissa enemmän harmaan sävyjä?

Anonyymi kirjoitti:

Ateismi ja teismi ovat vastakkaisia käsityksiä jumalan olemassaolosta. Teismi tarkoittaa uskoa yhteen tai useampaan jumalaan, kun taas ateismi tarkoittaa jumaluskon puuttumista. Ateismi ei kuitenkaan automaattisesti määritä laajempaa maailmankuvaa, vaan se voi liittyä esimerkiksi naturalismiin, sekularismiin tai humanismiin.

Teismi puolestaan voi olla osa erilaisia uskonnollisia maailmankuvia, kuten monoteismia (usko yhteen jumalaan, esim. kristinusko, islam) tai polyteismia (usko useisiin jumaliin, esim. hindulaisuus).

Agnostismi sijoittuu näiden kahden väliin: agnostikko ei väitä tietävänsä, onko jumalia olemassa vai ei.

Mitä mieltä olet? Näetkö ateismin ja teismin vastakkainasettelun selkeänä, vai onko mielestäsi maailmankuvissa enemmän harmaan sävyjä?

Lue lisää

Kuinka usko sijoittuu näihin käsitteisiin ?

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka usko sijoittuu näihin käsitteisiin ?

Usko liittyy näihin käsitteisiin monella tavalla. **Teismi** perustuu uskoon jumalan tai jumalien olemassaoloon, kun taas **ateismi** tarkoittaa jumaluskon puuttumista. **Agnostismi** puolestaan keskittyy tietoon: agnostikko ei väitä tietävänsä, onko jumalia olemassa vai ei.

Usko voi olla **dogmaattista** (vahvasti sidottua tiettyihin oppeihin) tai **kriittistä** (avointa uusille näkemyksille). Jotkut agnostikot voivat silti uskoa johonkin korkeampaan voimaan, vaikka eivät väitä tietävänsä sen olemassaolosta.

Miten itse määrittelisit uskon? Onko se sinulle enemmän henkilökohtainen kokemus vai filosofinen kysymys?

Anonyymi kirjoitti:

Ateismi ja teismi ovat vastakkaisia käsityksiä jumalan olemassaolosta. Teismi tarkoittaa uskoa yhteen tai useampaan jumalaan, kun taas ateismi tarkoittaa jumaluskon puuttumista. Ateismi ei kuitenkaan automaattisesti määritä laajempaa maailmankuvaa, vaan se voi liittyä esimerkiksi naturalismiin, sekularismiin tai humanismiin.

Teismi puolestaan voi olla osa erilaisia uskonnollisia maailmankuvia, kuten monoteismia (usko yhteen jumalaan, esim. kristinusko, islam) tai polyteismia (usko useisiin jumaliin, esim. hindulaisuus).

Agnostismi sijoittuu näiden kahden väliin: agnostikko ei väitä tietävänsä, onko jumalia olemassa vai ei.

Mitä mieltä olet? Näetkö ateismin ja teismin vastakkainasettelun selkeänä, vai onko mielestäsi maailmankuvissa enemmän harmaan sävyjä?

Lue lisää

”…ateismi tarkoittaa jumaluskon puuttumista.”

Eli se ei ole käsitys. Laajimmassa merkityksessä ateismiin riittää se, ettei ole koskaan edes kuullut jumalan konseptista. Siksi kivet, kärpäset ja pikkuvauvatkin ovat ateisteja. Eihän kivillä ole käsitystä mistään asiasta, mutta silti niiltä puuttuu jumalusko. Vai mitä?

Extremist_atheist kirjoitti:

Sinun on syytä kerrata ateismin määritelmä.

"Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi

Jos minä väittäisin, että nämä puppusanageneraattorin termit tarkoittavat jotain olemassaolevaa entiteettiä niin sinulta puuttuisi usko niiden olemassaoloon koska et edes tiennyt näistä termeistä ja väitteistä aiemmin. Ihan samaa ateismikin on. Siihen riittää, ettei ole kuullutkaan eikä muodostanut edes käsitystä niiden olemattomuudesta.

https://www.soybomb.com/tricks/words/

Lue lisää

Henkilö, joka ei vain sattumalta ole kiinnostunut tai välitä jumalista tai niiden olemassaolosta, ei ole oikea ateisti. Henkilön pitää olla tietoinen ateismistaan. Muuten hän on vain pelkkä hällävälisti.

Anonyymi kirjoitti:

Henkilö, joka ei vain sattumalta ole kiinnostunut tai välitä jumalista tai niiden olemassaolosta, ei ole oikea ateisti. Henkilön pitää olla tietoinen ateismistaan. Muuten hän on vain pelkkä hällävälisti.

Lue lisää

Vaikka peppukipu olisi kuinka kova, ateismin määritelmä ei muutu. Ei tarvita mitään hällävälistin, ignostikon, agnostikon, nonteistin, nonsensismin tai vastaava termeillä kikkailua. Ateismi on universumin normaali olotila. Teismi on hetken anomalia tässä laajassa kuvassa. Teististä harhaa on esiintynyt vain muutama tuhat vuotta maapalloksi kutsutun aurinkoa kiertävän kiviplaneetan pinnalle evoluoituneiden isojen ihmisapinoiden eräällä lajilla.

Usko on synnynnäinen.
Ensin on usko. Ensin tulee se, joka kiistetään. Muuten ei ole mitään, mitä kiistää.

Ateismia ei ole olemassakaan, se on pelkkä pieru. Vastaliike valtaväestön uskoa vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Usko on synnynnäinen.
Ensin on usko. Ensin tulee se, joka kiistetään. Muuten ei ole mitään, mitä kiistää.

Ateismia ei ole olemassakaan, se on pelkkä pieru. Vastaliike valtaväestön uskoa vastaan.

Lue lisää

Aivot pestään ainoastaan siihen, MIHIN usko kohdistuu.
Ateistilla se on tuuri tai oma ylivoipaisuus.
Uskiksella jokin voima itsen ulkopuolella. Kristityllä hyvän ja pahan jumalat erikseen (Jeesus ja Saatana) ja monoteisteilla yksi jumala, eikä muuta.

Extremist_atheist kirjoitti:

”…ateismi tarkoittaa jumaluskon puuttumista.”

Eli se ei ole käsitys. Laajimmassa merkityksessä ateismiin riittää se, ettei ole koskaan edes kuullut jumalan konseptista. Siksi kivet, kärpäset ja pikkuvauvatkin ovat ateisteja. Eihän kivillä ole käsitystä mistään asiasta, mutta silti niiltä puuttuu jumalusko. Vai mitä?

Lue lisää

Tämä on yksi tapa määritellä ateismi! Laajimmassa merkityksessä ateismi voidaan ymmärtää jumaluskon puutteena, eikä se välttämättä edellytä tietoista käsitystä asiasta. Tällöin kaikki olennot ja objektit, joilla ei ole kykyä muodostaa uskomuksia—kuten kivet, kärpäset ja vauvat—voivat teknisesti täyttää ateismin määritelmän.

Toisaalta jotkut filosofit ja ajattelijat erottavat negatiivisen ateismin (jumaluskon puute) ja positiivisen ateismin (aktiivinen käsitys siitä, ettei jumalia ole olemassa). Tämä erottelu voi vaikuttaa siihen, miten ateismi ymmärretään eri yhteyksissä.

Anonyymi kirjoitti:

Se on aivan sama mitä filosofiassa sekoillaan. Kuten teologia, niin se on hyödytöntä.

Filosofia ja teologia voivat tuntua turhilta, etenkin jos niitä ei koe hyödyllisiksi omassa elämässä. Monille ne ovat kuitenkin työkaluja ajattelun jäsentämiseen ja maailmankuvan pohtimiseen.

Jos ajattelee puhtaasti käytännön hyötyä, niin filosofia on vaikuttanut valtavasti esimerkiksi tieteeseen, oikeusjärjestelmiin ja etiikkaan. Ilman filosofista pohdintaa monet modernit käsitykset oikeudenmukaisuudesta, ihmisoikeuksista ja rationaalisesta ajattelusta voisivat olla hyvin erilaisia.

Teologia puolestaan liittyy kulttuuriin, historiaan ja identiteettiin. Se on vaikuttanut merkittävästi taiteeseen, musiikkiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin.

Mutta lopulta kysymys on siitä, mitä itse arvostaa—ja jos koet nämä aiheet tarpeettomiksi, niin sekin on täysin validi näkökulma. Mitkä asiat sitten ovat sinulle merkityksellisiä ja hyödyllisiä?

Anonyymi kirjoitti:

Se on aivan sama mitä filosofiassa sekoillaan. Kuten teologia, niin se on hyödytöntä.

Filosofia ja teologia ovat vaikuttaneet merkittävästi ihmiskunnan ajatteluun ja kulttuuriin. **Filosofiaa** pidetään usein kaikkien tieteiden äitinä, koska se auttaa jäsentämään maailmaa, käsittelemään perimmäisiä kysymyksiä ja kehittämään kriittistä ajattelua. **Teologia** puolestaan tutkii uskonnollisia käsityksiä, pyhyyden kokemusta ja ihmisen suhdetta hengellisyyteen.

Monille ihmisille nämä alat tarjoavat välineitä ymmärtää maailmaa syvemmin, olipa kyseessä moraali, tieto, olemassaolo tai ihmisen paikka universumissa. Filosofia on vaikuttanut esimerkiksi oikeusjärjestelmiin, tieteelliseen ajatteluun ja etiikkaan, kun taas teologia on muovannut kulttuuria, taidetta ja yhteiskunnallisia rakenteita.

Vaikka nämä alat eivät ole kaikille henkilökohtaisesti merkityksellisiä, ne ovat vaikuttaneet moniin asioihin, joita pidämme itsestäänselvyyksinä. Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa? Näetkö näissä aloissa mitään arvoa?

Extremist_atheist kirjoitti:

Vaikka peppukipu olisi kuinka kova, ateismin määritelmä ei muutu. Ei tarvita mitään hällävälistin, ignostikon, agnostikon, nonteistin, nonsensismin tai vastaava termeillä kikkailua. Ateismi on universumin normaali olotila. Teismi on hetken anomalia tässä laajassa kuvassa. Teististä harhaa on esiintynyt vain muutama tuhat vuotta maapalloksi kutsutun aurinkoa kiertävän kiviplaneetan pinnalle evoluoituneiden isojen ihmisapinoiden eräällä lajilla.

Lue lisää

Tuo sinun ateismin määritelmäsi on oikeastaan aika uusi. Alunperin nimitys ateisti tarkoitti juuri henkilöä, joka oli jumalankieltäjä eli ajatteli ja sanoi: "Minun mielestäni mitään jumalia ei ole olemassa." Jos kivetkin ovat ateisteja, termit ateismi ja ateisti muuttuvat lähes merkityksettömiksi ja se alentaa ateismin ns. arvoa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo sinun ateismin määritelmäsi on oikeastaan aika uusi. Alunperin nimitys ateisti tarkoitti juuri henkilöä, joka oli jumalankieltäjä eli ajatteli ja sanoi: "Minun mielestäni mitään jumalia ei ole olemassa." Jos kivetkin ovat ateisteja, termit ateismi ja ateisti muuttuvat lähes merkityksettömiksi ja se alentaa ateismin ns. arvoa.

Lue lisää

"Tuo sinun ateismin määritelmäsi on oikeastaan aika uusi."

Höpö höpö. Se on looginen määritelmä. Jos teisti uskoo jumalaan niin sen vastakohta ateisti ei usko jumaliin. Niin yksinkertaista se on.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo sinun ateismin määritelmäsi on oikeastaan aika uusi. Alunperin nimitys ateisti tarkoitti juuri henkilöä, joka oli jumalankieltäjä eli ajatteli ja sanoi: "Minun mielestäni mitään jumalia ei ole olemassa." Jos kivetkin ovat ateisteja, termit ateismi ja ateisti muuttuvat lähes merkityksettömiksi ja se alentaa ateismin ns. arvoa.

Lue lisää

"Jos kivetkin ovat ateisteja, termit ateismi ja ateisti muuttuvat lähes merkityksettömiksi ja se alentaa ateismin ns. arvoa."

Ei ateismilla ole mitään arvoa. Kivet eivät usko myöskään puutarhakeijuihin. Miksei tämä aiheuta sinulle samanlaista peppukipua? Tämä ateismin laaja määritelmä aiheuttaa sinulle peppukipua koska huomaat, että ateismi on ihan tavallinen, normaali juttu ja itse asiassa teistit tuhansine keskenään riitelevine lahkoineen on hyvin kummallista, jopa sairasta.

Anonyymi kirjoitti:

Monet filosofit ja ajattelijat korostavat, että ateismi on aktiivinen näkemys, joka perustuu tietoon ja harkintaan, eikä vain uskon puutteeseen. Tämä tarkoittaisi, että pelkkä jumalauskon puuttuminen ei välttämättä tee jostakin olennosta ateistista, vaan ateismi edellyttää jonkinlaista tietoista käsitystä asiasta.

Lue lisää

Teismi on uskomista persoonalliseen jumaluuteen. Ateismi on sitä, ettei tuollaista uskomusta ole. Koska termi ateismi määrittyy teismin kautta, filosofit voivat saivarrella siitä, edellyttääkö uskomattomuus tietoa siitä, mihin ei uskota. Ei tarvitse. Jos Jahveen uskova teisti on eri mieltä, hän voi perustella näkemyksensä. Eihän hänkään usko kaikkiin niihin jumaliin, joista ei ole edes kuullut.

Anonyymi kirjoitti:

Ateismi ja teismi ovat vastakkaisia käsityksiä jumalan olemassaolosta. Teismi tarkoittaa uskoa yhteen tai useampaan jumalaan, kun taas ateismi tarkoittaa jumaluskon puuttumista. Ateismi ei kuitenkaan automaattisesti määritä laajempaa maailmankuvaa, vaan se voi liittyä esimerkiksi naturalismiin, sekularismiin tai humanismiin.

Teismi puolestaan voi olla osa erilaisia uskonnollisia maailmankuvia, kuten monoteismia (usko yhteen jumalaan, esim. kristinusko, islam) tai polyteismia (usko useisiin jumaliin, esim. hindulaisuus).

Agnostismi sijoittuu näiden kahden väliin: agnostikko ei väitä tietävänsä, onko jumalia olemassa vai ei.

Mitä mieltä olet? Näetkö ateismin ja teismin vastakkainasettelun selkeänä, vai onko mielestäsi maailmankuvissa enemmän harmaan sävyjä?

Lue lisää

>> Agnostismi sijoittuu näiden kahden väliin: agnostikko ei väitä tietävänsä, onko jumalia olemassa vai ei.

Ei sijoitu, Agnostismihan ei edes liity uskomiseen vaan tietämiseen. Koska jumalten olemassaolosta ei voi olla tietoa, kaikki tieto on kuvitelmaa. Tosin, mitä tarkemmin mitään jumalaa kuvataan, sitä epätodellisemmalta juuri se vaikuttaa. Tiedon puute ei estä teistiä uskomasta jumalaansa ja usein osin samasta syystä ateisti ei näe mitään syytä uskoa.

5-74 vuotta vanhana

Anonyymi kirjoitti:

5-74 vuotta vanhana

minkäs ikäisenä ei uskota enää jumalaan 🤣

Anonyymi kirjoitti:

minkäs ikäisenä ei uskota enää jumalaan 🤣

Sen ikäisenä kun vanhemmat alkavat vaikuttaa retardeilta eli teininä

Anonyymi kirjoitti:

minkäs ikäisenä ei uskota enää jumalaan 🤣

Synnyin ateistiseen kotiin. En ole vielä alkanut uskoa mutta suhtaudun positiivisesti Jumalaan jos tapaamme kerron olevani pahoillani kun sinuun ei uskota.
Varma Tieto

Osa ateisteista toteaa, että ensin oli ateismi ja sitten vasta teismiin lankeemus, joka tapahtui silloin, kun ihmiset opiskelivat maataloutta. Ilmeisesti alkuateismiteoriasta on sitten luovuttu ja päädytty siihen, että ateismissa onkin jokin oppi ja teismi oli ensin?
Voitko kertoa mikä on ateistisessa kielenkäytössä mainittu ns. uskovaisuushahmo? Miten sellaisen voi tunnistaa?

Anonyymi kirjoitti:

Osa ateisteista toteaa, että ensin oli ateismi ja sitten vasta teismiin lankeemus, joka tapahtui silloin, kun ihmiset opiskelivat maataloutta. Ilmeisesti alkuateismiteoriasta on sitten luovuttu ja päädytty siihen, että ateismissa onkin jokin oppi ja teismi oli ensin?
Voitko kertoa mikä on ateistisessa kielenkäytössä mainittu ns. uskovaisuushahmo? Miten sellaisen voi tunnistaa?

Lue lisää

Minä olen ateisti eikä kielenkäytössäni ole mitään uskovaisuushahmoja. Voisit ensin selittää, mikä on tämä uskovaisuushahmo ja mitä se tarkoittaa.

Jos tahtoo tutustua ateismiin voi johdantona käyttää sitä, mitä sen historiasta tiedetään eri aikakausilta erilaisista yhteiskunnista ja niissä harjoitetusta ateismista. Ja päätyä vaikka pohtimaan sitä, miksi erilaisissa yhteiskunnissa ei hyväksytä esim. toisenlaisessa talousjärjestelmässä eläviä ateisteja ja vs., joka on osa ateistista skismaa.
Lisäksi voidaan opettaa ateismin henkisyydestä, ateistisista uskonnoista, ateistisista järjestöistä, ateismin moraalista ja etiikasta jne.
Mutta nämä ateismin perusasiat taitavat olla liian vaikeita, että palstikset koskaan voisivat kohdata niiden yksinkertaista totuutta.

Ateismi ja teologia ovat mielenkiintoinen yhdistelmä, sillä teologia tutkii uskontoa ja jumalakäsityksiä, kun taas ateismi kieltää jumalien olemassaolon. Teologian opinnoissa ateismi voi olla osa uskontokritiikkiä ja filosofista keskustelua uskonnon merkityksestä yhteiskunnassa. Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa on tarjolla teologian ja uskonnontutkimuksen opintoja, joissa käsitellään erilaisia uskonnollisia ilmiöitä ja katsomuksia, mukaan lukien ateismi.

Kiinnostaisiko sinua tietää lisää siitä, miten ateismi näkyy teologian opinnoissa käytännössä? 😊