Suomen kouluissa on jaettu 8-10 arvosanoja, vaikkei oppilas ole osannut lukea tai laskea.

Rantahurrisiipeilijät ja vasemmistohörhöt tuhonneet kaiken.

Ja sitten vielä muka sitä hemmetintulen DEI Dei Dei, deikoulutusta lisää vielä pitäis ympätä! Ei hitossa!

"Kouluarvosanat ovat kokeneet inflaation: enemmistö saa 8, 9 tai 10, vaikka osaaminen on ihan muuta
Oppilaat ovat saaneet opettajaltaan matematiikassa arvosanan 8 lähes samalla osaamistasolla, jolla 20 vuotta aiemmin sai arvosanan 6.

- Keskitason oppilaita meillä on huomattavan vähän. On joko niitä, jotka pärjäävät todella hyvin tai niitä, jotka ei pärjää.
Näin kertoo Vantaan Myyrmäen koulun aineenopettaja Kai Ruokojärvi omista havainnoistaan.
Hän on toiminut 5 vuotta historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajana kolmessa eri yläkoulussa, ja sama ilmiö on toistunut kaikissa niistä. Ruokojärven mukaan hänen kollegansa ovat tehneet samanlaisia havaintoja.

Mihin keskikasti tuntuu hävinneen?

- Nähdäkseni ovat siirtyneet arvosana-asteikon alapäähän. Arvosanat meinaavat jäädä vitoseen, ja nekin vaativat aika löyhää arviointia ja helppoja kokeita, että heikoimmat saadaan läpi, Ruokojärvi sanoo.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi teki saman havainnon 9. luokan matematiikan arvioinnissa v. 2021, kertoo Karvin arviointiasiantuntija Annette Ukkola.

- Osaaminen ei ollut normaalijakaumallista, kuten aiempina vuosina, vaan oli jakautunut kolmeen populaatioon. Keskitasoisia oppilaita oli vähemmän kuin aiemmin, ja selvästi erottui edistyneet ja keskitasoa heikommat oppilaat.

Vielä on epävarmaa, meneekö tulos koronapandemian piikkiin ja jää kenties yksittäiseksi havainnoksi, vai onko ilmiö pysyvä. Tämän vuoden keväällä julkaistussa 6. luokan oppimistulosten pitkittäisarvioinnin alustavissa tuloksissa tehtiin samankaltainen havainto.

- Ensimmäisissä tuloksissa näytti siltä, että matematiikassa keskitasoisia oppilaita olisi vähemmän, ja osaaminen olisi painottunut vähän keskitason alapuolella ja keskitason yläpuolella oleviin. Mutta tämä vaatii vielä tarkempia analyyseja, Ukkola sanoo.
6. luokan arvioinnissa havaittiin oppilaiden osaamisen ja opettajien antamien arvosanojen ero.

Alle viidesosa oppilaista saavutti äidinkielessä opetussuunnitelman kriteerien mukaisen hyvän osaamisen eli vähintään arvosanan 8. Silti 81 % tytöistä ja 58 % pojista sai opettajaltaan todistukseen arvosanan 8, 9 tai 10.

- Hyvään osaamistasoon yltäviä oppilaita on vähemmän, mutta arvosanoissa kaseja ja parempiakin numeroita kuitenkin on ihan reilusti.

Sama ilmiö nähtiin myös 9. luokan matematiikan arvioinnissa vuonna 2021. Tuolloin verrattiin oppilaiden osaamisen kehittymistä ja opettajien antamia arvosanoja pidemmällä aikavälillä. Arvosanan 8 sai matematiikassa lähes samalla osaamistasolla, jolla vuonna 2000 sai arvosanan 6.

- Kun osaamistasoa verrattiin eri vuosina, kaikissa arvosanaluokissa osaaminen oli laskenut. Kympin oppilaskin osaa nyt vähemmän kuin aiempina vuosina, Ukkola sanoo.

Vaatimustaso on laskenut

Osaltaan kyse voi olla siitä, että uudet 6. luokan osaamisen kriteerit ovat olleet käytössä vain vähän aikaa, eivätkä kaikki opettajat ole ehtineet perehtyä niihin. Ukkolan mukaan opettajat ovat myös laskeneet vaatimustasoaan ja pyöristäneet arvosanoja ylöspäin.

- Aiemmassa arvioinnissamme yli kolmannes opettajista on kertonut madaltaneensa tavoitteita usein ja 38 % joskus. He eivät vaadi yhtä paljon kuin aiemmin. Ongelma on, että ei verrata arvosanoja ja kriteerejä toisiinsa vaan ajatellaan, että kaikkia arvosanoja pitää tulla, tai käytetään kokeiden arvosanataulukoita ilman kriteerejä.

Aineenopettaja Kai Ruokojärvi tunnistaa opettajien taipumuksen pyöristää arvosanoja ylöspäin.

- Arviointi on tämän työn vaikein osa. Yritän itse järjestää useampia kokeita ja teettää erilaisia tehtäviä. Onko oikea numero 6, 7 vai 8, voi olla välillä vaikea sanoa. Voisi uskoa, että taipumusta ylöspäin pyöristämiseen voi olla, mutta itse olen yrittänyt pitää kiinni kriteereistä ja samaan olen nähnyt muidenkin opettajien pyrkivän.

Arviointiasiantuntija Annette Ukkola on ilmiöstä huolissaan.
- Jos oppilaalle tulee viesti, että tämä riittää, niin se ei motivoi ponnistelemaan enempää. Se näkyy kansallisestikin. Jos kasin saa liian helposti, voi olla, että aika paljon jää oppimatta.

Opetustyö vaikeutuu

Oppilaiden osaamisen eriytyminen vaikuttaa paljon myös opettajan työhön, Kai Ruokojärvi kertoo.

- Se on tasapainoilua. Ne, jotka ovat hyviä, saavat hetkessä tehtyä tehtävät, joiden tekemiseen joillain menee koko tunti. On iso työ, että saa molempia opetettua.

Ruokojärven mukaan kaikki lähtee kotoa. Oppilaista näkee, kenelle on kotona luettu ja kenen kanssa on pelattu esim. sanapelejä. Ruokojärvi näkee myös sen, kenen kotona katsotaan uutisia ja keskustellaan maailman menosta.
Lisää tukea tarvittaisiin myös kouluihin: enemmän erityisopettajia ja ohjaajia, joilla olisi aikaa auttaa yksittäisiä oppilaita.

- Olen huolissani. Jos peruskoulusta selviäminen on hyvin vaikeaa, voi työelämään meno olla hyvin vaikeaa."

Sitä saa mitä tilaa. Miksi hallitus tilasi?

Kiitos Sipilän hallituksen.

joo ja jos joku osaamaton nolla jätetään luokalle niin omaiset uhkaa syytteellä

Matuille mielistelty, suomen kansaa huijattu.

Ei kait nyt Afrikan savannilta mitään osaajia löydy, niillä on lammaspaimenen geenit. Eivät osanneet edes kaivoa tehdä omin avuin.

Mitenköhän tästä numerohumusta palataan ns. normaaliin? No, ehkäpä työnantajat joutuvat vielä tiukempaan valikointiin. Tai sitten nämä kympin oppilaat palaavat sinne mistä tulivatkin.

Osaamisen taso on tippunut ihan kaikilla.

Kirjoja on helpotettu rajusti jo pitempään. Esimerkiksi reaaliaineissa oppikirjoissa on alakoulussa tekstiä nykyisin vähemmän kuin niissä kirjoissa, joita vielä parikymmentä vuotta sitten opiskelivat yksilöllistetyt - eli oppilaat, joilla oli ongelmia ja siksi he opiskelivat supistettua oppisisältöä.

En tiedä, miten suuri syy löytyy maahanmuuttajista. Joku tästä vastuun kantaa. On outoa, että lapsilta odotetaan yhä vähemmän lukemista ja kun he eivät sitten edes koulukirjoja lue, lukutaidon heikkenemistä ihmetellään.

PervoPersujen lukutaidottomat pervopenikat saavat sääli arvosanoja kouluissa!!!

Opettajat alkoi pelätä henkensä ja turvallisuutensa puolesta, kiitos ministerien.
Matuinvaasiosta kai tämä kaikki alkoi?

Tämän päivän akateemisen osaamistaso on sama kuin ammattitutkinnon hankkineen 70 -luvulla.

Mutta persu pettää aina. Ihan aina.

Kyllähän osaamisen taso on alentunut kaikessa koulutuksessa ja arvosanat ovat epärealistisia. Esimerkiksi Ressun lukioon Helsingissä pääsyraja oli vuonna 2024 keskiarvo 9,75. Väitän, että ei vastaa todellisuutta.

Meidän talon pihakorttelissa Vantaalla pyörii viereisten vuokrakerrostalojen mamukakaroita isoja laumoja. Kaamea meteli ja heittelevät fillarinsa, potkulautansa ja muut rojunsa minne sattuu ihan keskelle ajoväyliäkin. Meno on muuttunut parissa vuodessa sellaiseksi että tuntee asuvansa mamughetossa, aivan kuin joku Tukholman Rinkeby. Valkoihoiset ukroja ja virolaisia lukuunottamatta ovat muuttaneet pois. Kohta on itsekin muutettava. Myös neekerisakkia pyörii, huput päässä menevät talon pihaan kaartavan musta maasturimersun luo ja kuski antaa aina jonkun muovipussin niille. Liekkö huumeita.

Äärivasuri opettajat pilas koulummekin täysin. Haitat pilaa kaiken...

mamut jotka ei osaa laskea tai lukea saavat hyvän arvosanan koska muuten rasismi

Pisa tulokset nousee Virossa ja laskee Suomessa.

Virossa ei haittamaahanmuuttoa, suomessa on. Tämä on syy, sanoo kuka tahansa "asiantuntija suvakki" ihan mitä tahanssa

Kouluihin voidaan palkata opettajia ja irtisanoa niitä PASKA opettajia jotka ei suoriudu tehtävästään.
Ei tuossa muuta mahdollisuutta ole.

Liian kallista palkata opettajia ja sitten joitain aikuisia ihmisiä erikseen jotka kykenee edes noita vitun lapsia kurissa pitämää.
Todella säälittäviä paskoja nuo korkeasti koulutetut opettajat jotka ei edes lapsia saa kuriin.

Somalit ja muut heikkolahjaiset, sosäsiittoiset matut voivat tehdä suuria virheitä töissä ja laiminlyöntejä. Se on jo nähtävillä.

Woke ja DEI henkisyys tuhoaa myös kouluja, siksi ne on karsittava

Ongelmana on muuttoaalto alhaisen älykkyyden maista. Kun luokassa puolet on tyhmiä kuin saapas niin etevätkään eivät opi kykyjensä mukaan.

Lukutaidosta ja laskutaidosta on tullut hanttiaineita, koska hanttiaineita tyhjänpäiväisine nippelitietoineen on liian kanssa viemässä aikaa tärkeiltä aineilta. Elintärkeät kädentaidot puuttuvat tyystin kaupungeissa asuvilta. Jatkossa pitäisi keskittyä perustaitojen oppimiseen ja unohtaa tolkuttomat opetussuunnitelmat. Tietäjäksi ehtii jalostua hyvin aikuisenakin, kun perusta on kunnossa.