Professorit hämillään Orpon ehdosta Palestiinan tunnustamiselle

"Pääministeri Petteri Orpon mukaan tarvitaan jokin muu taho kuin Hamas, jotta Palestiinan valtio voidaan tunnustaa."

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011263886.html

"Pääministeri Petteri Orpon (kok) ehto Palestiinan tunnustamiselle ontuu, selviää HS:n keräämistä asiantuntijakommenteista. Orpo sanoi maanantaina, ettei hallituksella ole mitään ”kiveen hakattuja ehtoja” sille, koska Palestiina voitaisiin tunnustaa.

”Mutta on selvää, että Palestiinassa tarvitaan joku taho, joka tunnustaa. Hamas, terroristijärjestö, se ei voi olla”, Orpo sanoi.

Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen pitää Orpon lausuntoa ”hiukan omituisena”.

”Tulee vähän sellainen vaikutelma, että ei ääneen haluta sanoa, mistä on kyse”, Teivainen sanoo.

”Tahosta, jonka kanssa Palestiinan tunnustetun valtion ja Suomen välisiä suhteita hoidettaisiin, ei ole kauheasti epäselvyyttä. Se on Ramallahissa sijaitseva palestiinalaishallinto.”

”Tästä on esimerkkejä Euroopan unionin maista ja Pohjoismaista”, Teivainen lisää.

Yli 140 YK:n jäsenmaata on tunnustanut Palestiinan, mikä on enemmän kuin vaikkapa Kosovon tunnustaneiden maiden määrä.

”Kriteerien osalta maailman valtioiden enemmistölle tai puolelle Pohjoismaista ei tunnu tuottavan ongelmaa, että tunnustetaan tai on tunnustettu [Palestiina]”, Teivainen huomauttaa.

Tunnustamisesta puhuttaessa Orpo korosti, että välitön tulitauko täytyy saada aikaan, ja siinä ”pallo on kaikkein eniten Israelilla”.

”Se julmuus on saatava kerta kaikkiaan loppumaan siellä”, Orpo jatkoi.

Tieteen akateemikko ja emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo valtion tunnustamisen olevan poliittinen teko, johon voi liittää monenlaisia ehtoja.

”Tässä suhteessa Orpo on oikeassa”, Koskenniemi kertoo sähköpostilla.

”On myös tärkeää huomata, että se [tunnustaminen] ei merkitse minkään hallituksen tai hallinnon tunnustamista. Suomi voi silti olla Hamasiin nähden yhtä kriittinen kuin aiemmin”, hän jatkaa.

Koskenniemi huomauttaa Suomen tunnustaneen Kosovon vuonna 2008. Tuolloin maassa oli suuria levottomuuksia, eikä Suomi tunnustanut serbejä vastaan taistellutta Kosovon vapautusarmeija KLA:ta.

”Siksi en ymmärrä, mitä Orpo tarkoittaa sillä, että ’tarvitaan joku taho joka tunnustaa’. Jotkin valtiot tunnustavat hallituksia. Suomi ei nimenomaan tee näin ja on usein ilmaissut tämän kantansa,” Koskenniemi kirjoittaa.

Samankaltaisesti tilannetta kuvaa Teivainen. Hän puhuu Suomessa toisteltavasta mantrasta ”emme tunnusta hallituksia vaan tunnustamme valtion”.

”On kiistelty siitä, että tunnustetaanko Hamas tämmöiseksi sopimuskelpoiseksi kumppaniksi, jos solmitaan uudenlainen suhde tunnustamalla Palestiinan valtio,” Teivainen kuvaa.

”Kai on ilmeistä, että jos Suomi tunnustaisi Palestiinan valtiona, hallinto, jonka kanssa oltaisiin tekemisissä on Ramallahissa päämajaa pitävä Palestiinan virallinen hallinto,” hän lisää.

”Ei Hamasilla ole tämän asian kanssa sinänsä juurikaan tekemistä.

Tilanne voi tietenkin muuttua. Valtion luonteeseen kun kuuluu yleensä mahdollisuus, että sen johto vaihtuu.

Teivainen huomauttaa Suomella olevan Ramallahin-yhteystoimisto, jolla on suhteet Palestiinan viralliseen hallintoon.

”Nehän ovat ne suhteet, mitä kautta suhdetta ylläpidetään, jos Palestiina tunnustettaisiin.”

Koskenniemi painottaa, ettei mailla ole velvollisuutta tunnustaa toisiaan. Oikeudellisia vaikutuksia tunnustamisella olisi esimerkiksi siihen, että tunnustetun valtion edustajia kohdeltaisiin nimenomaan valtion edustajina.

Yleisinä kriteereinä valtiolle on pidetty Koskenniemen mukaan maa-aluetta, kansaa ja hallitusvaltaa, joka kykenee toteuttamaan kansainväliset velvoitteet.

Kriteerit jättävät kuitenkin hyvin paljon harkintavaltaa. Samoin voimakas moraalinen paine voi Koskenniemen mukaan oikeuttaa niiden ohittamisen.

Näin oli esimerkiksi sortovallasta irtaantuneen Kosovon kohdalla.

Koska tunnustaminen on politiikkaa, ei sen tarvitse noudattaa näitä kriteereitä.

Palestiina on myös aina ollut erityistapaus, vaikkakin kansainvälisen oikeuden näkökulmasta valtio.

”Palestiinan tunnustamisesta on tullut ikään kuin ennalta arvattavien näkökulmien taistelutanner, jossa argumentit myötäilevät aika paljon ennakko-oletuksia. Keskustelu on aika epäanalyyttistä.”, Teivainen kuvailee.

Silti hän lisää kysymyksen olevan hankala ja muistuttaa Hamasin voittaneen viimeisimmät vaalit sekä ylläpitäneen vuosien ajan Gazan sisällä väkivaltamonopolia.

Fatah-puolue hallitsee Länsirantaa rajoitetulla itsehallinnolla, Gazan kaistaletta äärijärjestö Hamas Fatahin ja sen vuoden 2007 välirikon jälkeen.

Teivainen huomauttaa Suomen virallisessa linjassa toisteltavan, että Suomi tunnustaa Palestiinan sopivalla hetkellä. Koska tunnustettava taho eli palestiinalaishallinto on ”aika ilmeinen”, Teivainen arvioi syyn sille, ettei tunnustamista tehdä nyt piilevän muualla. Ilman riittävän suuren maajoukon yhtäaikaista tunnustamista Suomi voisi tulla hänen mukaansa alttiiksi Israelin kritiikille."

Jatkuu..........