Välikysymys velkantumisesta 2023 ja 2025

Marinin hallituksessa (SDP, KESKUSTA, VIHREÄT, VASEMMISTO ja RKP) valtiovarainministerinä toimi Annika Saarikko, keskustapuolue.
Vuonna 2023 oppositiopuolueet tekivät välikysymyksen valtion velkaantumisesta, kuten aloittaja kertoo.

Saarikon vastaus välikysymykseen on pitkä ja se selittää hyvin miksi velkaa otettiin, toki koko eduskunnan hyväksymänä, myös opposition.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko vastasi välikysymykseen julkisen talouden velkaantumisesta 8.2.2023:

"Arvoisa puhemies,
Kuluneen vaalikauden aikana valtio on palannut ydintehtäviinsä. Valtiolla ei ole tärkeämpiä asioita, kuin ihmisten hengen ja terveyden suojeleminen sekä valtakunnan rajojen turvaaminen. Näiden ydintehtävien hoitaminen on ollut tällä vaalikaudella suuremmassa roolissa kuin kertaakaan sotien jälkeen.

Hallituksen puolesta kiitän koko eduskuntaa yksimielisyydestä kriisien hoidossa kuluneella vaalikaudella. Myös oppositio on tukenut koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamia miljardien lisämenoja ja sen aiheuttamaa väistämätöntä velkaantumista.

Keskustelu velasta on myös paikallaan. Suomalaiset ovat tutkitusti huolissaan julkisesta velasta. Jaan tässä kansalaisten huolen. Kun tapaan Euroopan muita valtiovarainministereitä, niin kaikkialla tätä käsitystä ei kuitenkaan tunnuta jakavan.

Arvoisa puhemies,

Julkisen sektorin velkaantuminen ei valitettavasti ole todellakaan uusi ilmiö. Finanssikriisistä alkanut velkaantuminen on jatkunut nyt jo 15 vuotta. Velkaantumisen suurin syy onkin hidas talouskasvu. Kun monet verrokkimaat elpyivät finanssikriisistä muutamassa vuodessa, on Suomen reaalinen bkt asukasta kohden edelleen 15 vuoden takaisella tasolla. Tänä aikana jokainen eduskuntapuolue, myös välikysymyksen esittäjä Kokoomus, on ollut hallituksessa kerryttämässä julkista velkaa. Kokoomuksen lisäksi myös muu oppositio istuu velkaa lisänneiden pöydässä.

Välikysymys velkaantumisesta olisi siis yhtä lailla voitu esittää kuudelle edellisellekin hallitukselle – toki sillä erotuksella, etteivät ne kohdanneet yhtäkään pandemiaan tai sotaan verrattavaa kriisiä."

Kokoomus teki v. 2023 välikysymyksen velkaantumisesta. Nyt Kokoomus päähallituspuolueena on ottamassa persujen, rkp:n ja kd:n kanssa velkaa enemmän kuin koskaan aiemmin. Aluksi Orpon hallitus päätti ottaa velkaa 12,5 miljardia. Kehysriihessä, hallituskauden puolessa välissä hallitus päätti kahden miljardin lisävelasta.

Arvonlisäveroa on nostettu 1,5 %, terveyspalvelut ovat tuntuvasti kalliimpia kuin ennen ja lisäksi sosiaaliturvan leikkauksia tehdään yhdeksän miljardilla ja hallituksen piikki lisäleikkauksiin näyttää olevan auki.

Hallituksen harjoittaman talouspolitiikan seurauksena Suomessa on nyt entistä pitemmät leipäjonot, suurtyöttömyys, kalliit ja heikentyneet julkiset terveyspalvelut ja pitkät leipäjonot.

Talouskasvua joudumme odottamaan näillä näkymin vasta tulevina hallituskausina, siihen asti pelkäämme uusia konkursseja, lisää työehtojen heikennyksiä ja lisää sosiaaliturvan leikkauksia.

Velkannutaanhan sitä silli ku ainoa lääke on lappaa rahaa yrityksiin, jotka pistää verot suunnitellen ja johdon palkiten ja pyrkii tuotannollistaloudellisin toimin varmistamaan että henkilöstökulut on mahdollisimman pienet.

Tuota yritystuki kaavaa on noudatettu toistakymmentä vuotta pistäen kädet ristiin toivossa että talous nousisi. Parhaimmillaan rahaa on kärrätty kottikärry tolkulla jopa pöytälaatikko yrityksille, joka kertoo siitä vastuullisuudesta jolla toimia on suoritettu.

Täsmä toimia on suunnattu työttömiin jotka kasvavasta työttömyydestä kärsivät ja kantavat vastuun taloutensa romuttumisilla. Jolle pelin henki muutu ei muutu mikään. Ennen kuin rahan käyttö ja tulosvastuullisuus löytyy noiden yritystukien suhteen ei myöskään tilanne muutu. Kohderyhmä toimien ja vaateiden kohdistamisen suhteen on ollut täysin väärä, työttömiltä ei löydy töitä.