AI ASIAA veroista

Suomen verotusjärjestelmä on progressiivinen ansiotulojen osalta, mikä tarkoittaa, että mitä suuremmat ansiotulot ovat, sitä suurempi on niistä maksettava veroprosentti. Pääomatuloja verotetaan puolestaan tasaverolla, mutta siinäkin on kaksi eri verokantaa tulojen suuruuden mukaan.

Pienituloiset:

Pienituloiset maksavat veroja ansiotuloistaan alhaisemmilla veroprosenteilla. Vuonna 2025 esimerkiksi valtion ansiotuloveroasteikon alin progressio on 12,64 % ja se alkaa noin 21 200 euron vuosituloista. Lisäksi maksetaan kunnallisveroa, jonka keskimääräinen prosentti on noin 7,54 % vuonna 2025 (vaihtelee kunnittain 4,70 % - 10,90 %), sekä mahdollisesti kirkollisveroa (1 % - 2,25 % seurakunnasta riippuen) ja yleisradioveroa (2,5 % vuosituloista yli 15 150 €, maksimi 160 €).

On tärkeää huomata, että ansiotuloista tehdään erilaisia vähennyksiä, kuten automaattinen tulonhankkimisvähennys, jotka pienentävät verotettavaa tuloa ja siten todellista veroprosenttia. Hyvin pienistä tuloista ei tarvitse maksaa veroa ollenkaan. Vuonna 2025 tämä raja liikkuu yleensä 10 000–15 000 euron vuositulojen paikkeilla.

Rikkaat/Suurituloiset:

Rikkaat ja suurituloiset maksavat veroja kahdella pääasiallisella tavalla: ansiotuloista ja pääomatuloista.

Ansiotulot:

Suurituloisimpien ansiotuloja verotetaan Suomessa korkeimmilla progressiivisilla verokannoilla. Vuonna 2025 valtion ansiotuloveroasteikon korkein prosentti on 44,25 % yli 150 000 euron vuosituloista. Tämän päälle tulee vielä kunnallis-, kirkollis- ja yleisradiovero sekä sairausvakuutusmaksu. Kokonaisuudessaan korkein marginaaliveroaste voi olla jopa lähes 60 %.

On kuitenkin huomattava, että suurituloiset saavat usein suuren osan tuloistaan pääomatuloina, joita verotetaan eri tavalla kuin ansiotuloja.

Pääomatulot:

Pääomatulot (esim. vuokratulot, osingot, myyntivoitot) verotetaan Suomessa kahdella tasaverokannalla:

30 %, jos verotettava pääomatulo on enintään 30 000 euroa vuodessa.
34 %, jos verotettava pääomatulo ylittää 30 000 euroa vuodessa.
Pääomatuloista voidaan myös tehdä vähennyksiä. Esimerkiksi pörssiyhtiön osingoista 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta. Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotus on monimutkaisempaa, ja niissä on huomattavia verohuojennuksia tietyin ehdoin.

Yhteenveto erojen syistä:

Progressiivinen ansiotuloverotus: Ansiotuloista maksettava vero nousee tulojen kasvaessa, joten pienituloiset maksavat prosentuaalisesti vähemmän kuin suurituloiset.
Pääomatulojen verotus: Pääomatulojen tasaverotus (kahdella verokannalla) voi tarkoittaa, että erittäin suurista pääomatuloista maksettava todellinen veroprosentti on alhaisempi kuin vastaavista ansiotuloista maksettava veroprosentti, varsinkin kun otetaan huomioon tietyt verohuojennukset ja vähennykset. Tämän on nähty edistävän varallisuuserojen kasvua.
Muut verot: Arvonlisävero ja kuntien tulovero ovat Suomen suurimmat verokertymät. Ne ovat tasaveroja, eli ne eivät ota huomioon tulotasoa. Tämä tarkoittaa, että myös pienituloiset maksavat näitä veroja suhteellisesti paljon.
On siis totta, että suurituloiset maksavat suuren osan valtion ansiotuloverosta, mutta koko verokertymästä se on vain pieni osa. Suurimmat verokertymät kertyvät arvonlisäverosta ja kuntien tuloverosta, jotka ovat luonteeltaan tasaveroja. Suomessa on lisäksi keskusteltu siitä, onko pääomatulojen verotus liian kevyttä ansiotulojen verotukseen verrattuna.''