Avoin kysymys Oivalle

Mistä tuollaista päättelet? Englannin tukitason saavuttaminen todennäköisesti poistaisi ylituotannon Euroopasta, joten kyllä se on tavoiteltavaa. Englannin saamat tuethan on peltohehtaareihin suhteutettuina suuret, mutta väestömäärään suhteutunna pienemmet kuin muilla mailla. Jos pyritään maatalousomavaraisuuteen, niin kai se on silloin järkevää suhteuttaa syövien suiden määrään.

,,,,,,,

Miten ihmeessä olet sellaiseen luuloon tullut, että haluasin tappaa suomalaisen maanviljelijän. Jos on uskominen Oiva Härköstä - ja miksemme uskoisi - suomalainen viljelijä pärjää aivan hyvin, vaikka tukiaisista koko maailmassa luovuttaisiinkin. Tämän Oiva on vielä insinöörimatematiikalla varmistanut. Eikun todistanut. Niinhän se oli.

Puhut niistä maista, jotka Afrikassa eivät nykyisin pärjää. Olisi kovin kiinnostavaa tietää, mitkä maat Afrikassa sitten pärjäävät. Etelä-Afrikan valkoinen väestö ehkä.

Afrikan menestymättömyyden syyt ovat moninaiset ja historialliset. Siinä olet ihan oikeassa. Mutta se, mikä Afrikkaa estää nousemasta tästä suosta, oman tuotannon vähäisyys, mikä taas johtuu tästä dumppauksesta. Afrikan maista suuri osa on sellaisia, jotka ovat perinteisesti harjoittaneen juuri maataloutta ja se sopii niille. Eri asia on tietysti sellaiset alueet, joissa voi harjoittaa esim. kaivostoimintaa tai muita elinkeinoja.

Minä en pitäisi itseäni minään ylijäämäkansalaisena, sen verran paljon olen veroja elämäni aikana maksanut ja maksan edelleen. Maksan todennäköisesti enemmän veroja kuin yksikään maanviljelijä edelleenkin, vaikka työ- ja yrittäjäura alkaa olla satunnaiskeikkoja lukuunottamatta takanapäin. Se että luulottelet minun olevan jokin yhteiskunnan elätti, panee epäilemään, että muukin jutustelusi on yhtä pätevää eli yhdentekevää kepustelua.

Mielipidepankki kirjoitti:

Miten ihmeessä olet sellaiseen luuloon tullut, että haluasin tappaa suomalaisen maanviljelijän. Jos on uskominen Oiva Härköstä - ja miksemme uskoisi - suomalainen viljelijä pärjää aivan hyvin, vaikka tukiaisista koko maailmassa luovuttaisiinkin. Tämän Oiva on vielä insinöörimatematiikalla varmistanut. Eikun todistanut. Niinhän se oli.

Puhut niistä maista, jotka Afrikassa eivät nykyisin pärjää. Olisi kovin kiinnostavaa tietää, mitkä maat Afrikassa sitten pärjäävät. Etelä-Afrikan valkoinen väestö ehkä.

Afrikan menestymättömyyden syyt ovat moninaiset ja historialliset. Siinä olet ihan oikeassa. Mutta se, mikä Afrikkaa estää nousemasta tästä suosta, oman tuotannon vähäisyys, mikä taas johtuu tästä dumppauksesta. Afrikan maista suuri osa on sellaisia, jotka ovat perinteisesti harjoittaneen juuri maataloutta ja se sopii niille. Eri asia on tietysti sellaiset alueet, joissa voi harjoittaa esim. kaivostoimintaa tai muita elinkeinoja.

Minä en pitäisi itseäni minään ylijäämäkansalaisena, sen verran paljon olen veroja elämäni aikana maksanut ja maksan edelleen. Maksan todennäköisesti enemmän veroja kuin yksikään maanviljelijä edelleenkin, vaikka työ- ja yrittäjäura alkaa olla satunnaiskeikkoja lukuunottamatta takanapäin. Se että luulottelet minun olevan jokin yhteiskunnan elätti, panee epäilemään, että muukin jutustelusi on yhtä pätevää eli yhdentekevää kepustelua.

Lue lisää

mukaan ei ammatin mukaan.

Niinkuin edes mennyt sahayrittäjä sanoi kun jakoi palkkarahoja työntekijöilleen että äläsure palkan pienuutta sillä pienestä palkasta menee pienet verot.

tulojen kirjoitti:

mukaan ei ammatin mukaan.

Niinkuin edes mennyt sahayrittäjä sanoi kun jakoi palkkarahoja työntekijöilleen että äläsure palkan pienuutta sillä pienestä palkasta menee pienet verot.

Lue lisää

Ethän sinä näköjään tunne verotustamme laisinkaan, kun tuommoisia höpiset. Syötätkö esim. automaatilla bensamittariin jotkut tulotietosi, että se laskee siitä maksamasi polttoaineveron. Kokeilepa vaikka tänään kaupan kassalla näyttää verokorttiasi, että kassanhoitaja osaa laskea alvin oikein. Niin kyllä se olet sinä, joka sen alvinkin nimittäin maksat, kun jotain kuittia vastaan ostat.

Ei sinun tarvitse minua verotuskysymyksissä muutenkaan valistaa, kun minä olen siinä lajissa ihan ammatikseni joskus muita valistanut. Ja vähän suurempituloisia kuin sinä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Miten ihmeessä olet sellaiseen luuloon tullut, että haluasin tappaa suomalaisen maanviljelijän. Jos on uskominen Oiva Härköstä - ja miksemme uskoisi - suomalainen viljelijä pärjää aivan hyvin, vaikka tukiaisista koko maailmassa luovuttaisiinkin. Tämän Oiva on vielä insinöörimatematiikalla varmistanut. Eikun todistanut. Niinhän se oli.

Puhut niistä maista, jotka Afrikassa eivät nykyisin pärjää. Olisi kovin kiinnostavaa tietää, mitkä maat Afrikassa sitten pärjäävät. Etelä-Afrikan valkoinen väestö ehkä.

Afrikan menestymättömyyden syyt ovat moninaiset ja historialliset. Siinä olet ihan oikeassa. Mutta se, mikä Afrikkaa estää nousemasta tästä suosta, oman tuotannon vähäisyys, mikä taas johtuu tästä dumppauksesta. Afrikan maista suuri osa on sellaisia, jotka ovat perinteisesti harjoittaneen juuri maataloutta ja se sopii niille. Eri asia on tietysti sellaiset alueet, joissa voi harjoittaa esim. kaivostoimintaa tai muita elinkeinoja.

Minä en pitäisi itseäni minään ylijäämäkansalaisena, sen verran paljon olen veroja elämäni aikana maksanut ja maksan edelleen. Maksan todennäköisesti enemmän veroja kuin yksikään maanviljelijä edelleenkin, vaikka työ- ja yrittäjäura alkaa olla satunnaiskeikkoja lukuunottamatta takanapäin. Se että luulottelet minun olevan jokin yhteiskunnan elätti, panee epäilemään, että muukin jutustelusi on yhtä pätevää eli yhdentekevää kepustelua.

Lue lisää

Afrikan kurjuus johtuu pitkälti Neuvostoliiton pyrkimyksistä siirtomaavallaksi aikana, jolloin sivistysvaltiot antoivat tilaa kansallisvaltioille.
Afrikan tuontituote nro 1 on Kalashnikov ja sen kopiot, jotka yhdessä ovat estäneet Afrikan kehittymisen.
Ei maataloustuet eikä etenkään Afrikan valtioiden kiinnostus vehnäleipään.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ethän sinä näköjään tunne verotustamme laisinkaan, kun tuommoisia höpiset. Syötätkö esim. automaatilla bensamittariin jotkut tulotietosi, että se laskee siitä maksamasi polttoaineveron. Kokeilepa vaikka tänään kaupan kassalla näyttää verokorttiasi, että kassanhoitaja osaa laskea alvin oikein. Niin kyllä se olet sinä, joka sen alvinkin nimittäin maksat, kun jotain kuittia vastaan ostat.

Ei sinun tarvitse minua verotuskysymyksissä muutenkaan valistaa, kun minä olen siinä lajissa ihan ammatikseni joskus muita valistanut. Ja vähän suurempituloisia kuin sinä.

Lue lisää

sinä sitten taidat olla sitten sitä mieltä verot maksetaan vain ja ainoastaan välillisten verojen mukaan.

Ihmeellisiä veroneuvoja olet sitten antanut. mahtoiko tulla oikeita. Alvinkin meinaat laskea verokortin avulla ja minulle sinä sitten sanot ette tiedä verotuksesta mitään!!

>Ja vähän suurempituloisia kuin sinä.< niin luultavasti sillä joillakin aloilla koulutuksesta ei makseta samoin kuin joissain toisilla aloilla.

Tulee mieleen yhden kaverin kommentti kun hän pääsi lukemaa oikeustieteelliseen tiedekuntaan; "Hyvästi köyhyys".

Ajatus siitä, että tuotantotuen poistaminen siirtyisi sellaisenaan hintoihin niitä korottaen ei ole realistinen. Markkinatilanteessa hinnanmuodostukset eivät toimi näin. Kohoavat hinnat supistavat väistämättömästi myös kysyntää, ja tuotantokustannukset on saatava takaisin huolimatta kulutuksen putoamisesta, Yksikköhinnat nousevat tämän mekanismin seurauksena.

Rahaohjasteisessa markkinataloudessa ei nimittäin käy niin että hinnat muotoutuisivat markkinoilla vallitsevan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Raha sijoittuu vain sinne missä se saa kasvunsa. Jos köyhät eivät pysty enää ostamaan sokeria, sitä ei enää heille tuoteta.

mutta... kirjoitti:

Ajatus siitä, että tuotantotuen poistaminen siirtyisi sellaisenaan hintoihin niitä korottaen ei ole realistinen. Markkinatilanteessa hinnanmuodostukset eivät toimi näin. Kohoavat hinnat supistavat väistämättömästi myös kysyntää, ja tuotantokustannukset on saatava takaisin huolimatta kulutuksen putoamisesta, Yksikköhinnat nousevat tämän mekanismin seurauksena.

Rahaohjasteisessa markkinataloudessa ei nimittäin käy niin että hinnat muotoutuisivat markkinoilla vallitsevan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Raha sijoittuu vain sinne missä se saa kasvunsa. Jos köyhät eivät pysty enää ostamaan sokeria, sitä ei enää heille tuoteta.

Lue lisää

... ovat nyt jo niin alhaalla, ettei sen pienemmillä voi tuottaa. Jos tuet poistetaan kaikkialla, aluksi tuottajahinnat eivät nouse tukien vertaa. Se taas tekee tuotannon kannattamattomaksi pääosassa maailman tuotantoa ja se vähenee nopeasti. Seurauksena alkaa olla niukkuutta elintarviketeollisuuden raaka-aineista (maataloustuotteet) ja tuottajahinnat alkavat nousta. Tasapaino saavutetaan kunnes tuottajahinnat vastavat vähintään nykyistä tulotasoa.

Elintarvikkeiden raaka-aineet ovat sellainen tuotelaji, jonka kysyntä ei voi merkittävästi muuttua; ihmiset syövät melkolailla vakiomäärän. Jonkin "ylellisyystuotteen", kuten sokerin kulutus voi muuttua hinnan muuttuessa, mutta se ei hetkauta kokonaisuutta.

mutta... kirjoitti:

Ajatus siitä, että tuotantotuen poistaminen siirtyisi sellaisenaan hintoihin niitä korottaen ei ole realistinen. Markkinatilanteessa hinnanmuodostukset eivät toimi näin. Kohoavat hinnat supistavat väistämättömästi myös kysyntää, ja tuotantokustannukset on saatava takaisin huolimatta kulutuksen putoamisesta, Yksikköhinnat nousevat tämän mekanismin seurauksena.

Rahaohjasteisessa markkinataloudessa ei nimittäin käy niin että hinnat muotoutuisivat markkinoilla vallitsevan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Raha sijoittuu vain sinne missä se saa kasvunsa. Jos köyhät eivät pysty enää ostamaan sokeria, sitä ei enää heille tuoteta.

Lue lisää

on kokoomuksen ja työväenliikkeen viidennen kolonnan päätavoite nykyään?

Muuten hyvä mutta...vanha huono aika palaa?

http://www.iltalehti.fi/2005/07/07/kolumnistit/200507063241930_ko.shtml

oivahärkönen kirjoitti:

... ovat nyt jo niin alhaalla, ettei sen pienemmillä voi tuottaa. Jos tuet poistetaan kaikkialla, aluksi tuottajahinnat eivät nouse tukien vertaa. Se taas tekee tuotannon kannattamattomaksi pääosassa maailman tuotantoa ja se vähenee nopeasti. Seurauksena alkaa olla niukkuutta elintarviketeollisuuden raaka-aineista (maataloustuotteet) ja tuottajahinnat alkavat nousta. Tasapaino saavutetaan kunnes tuottajahinnat vastavat vähintään nykyistä tulotasoa.

Elintarvikkeiden raaka-aineet ovat sellainen tuotelaji, jonka kysyntä ei voi merkittävästi muuttua; ihmiset syövät melkolailla vakiomäärän. Jonkin "ylellisyystuotteen", kuten sokerin kulutus voi muuttua hinnan muuttuessa, mutta se ei hetkauta kokonaisuutta.

Lue lisää

Vähän tämäntapaisia pohdiskeluja hinnanmuodostusten mekanismeista halusinkin herättää. Ajatus siitä, että tuotantotuen poistaminen siirtyisi sellaisenaan (kuluttaja- eli lopputuote-)hintoihin niitä korottaen ei ole realistinen. Rahaohjasteisessa markkinataloudessa ei näitä vaikutusketjuja enää kannata lähteä ennakoimaan samalla tavalla kuin päättelyt kansantalouksien suljetuissa rahakierroissa antoivat luvan tehdä. Veronmaksajien rahoilla, eli tukirahoituksella toimiminen tekee alkutuottajasta veronsaajan, mutta toimiminen sijoitusrahalla tuo kuvioon mukaan uusia pääoman tuotto-odotuksia. Rahaohjasteisessa taloudessa raha ei sitoudu reaalitalouteen muin kuin nopeat siirrot mahdollistavin ehdoin, ja tilanne on siis olennaisesti toinen kuin staattiseksi perustarvestruktuuriksi arvioidussa subventoidussa maataloustuotannossa. --- Tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä, että pohdiskelu siitä mitä tukien lopettaminen - tehtiinpä se jossain rajatussa laajudessa tai maailmassa yleisemmin - tuo mukanaan hinnanmuodostuksia koskien, on jokseenkin tyhjän päällä. Vaikka reaalitasolla talouden kuviot olisivat yksinkertaiset, rahatalouden maailmassa ne ovat mielettömän (myös kirjaimellisesti otettuna) juurettomia ja monimutkaisia.

Ajatus siitä, että päättelyketjut voitaisiin aloittaa jostakin kiinteästä pisteestä, kuten esimerkiksi siitä että "ihmiset syövät melkolailla vakiomäärän", on rahan ohjastamassa maailmassa täysin pätemätön. Kaikki sellaiset kansantaloudelliset ajatuskliseet kuin että "raha ei ole itseisarvo vaan vaihdantaa helpottava väline" tai että "raha alkaa tehdystä työstä" yms. eivät enää päde. Raha ei nyt ala mistään eikä lopu mihinkään vaan elää irrallisissa siirtoyhteyksissä ja luo myös itse itseään jopa tavoilla, joita mikään reaalinen kasvu ei riitä vastaamaan. Tällaisessa maailmassa omaisuuksia luodaan pääomasiirtoja tekemällä, ja pääomat haihtuvat kuin pilvet siellä missä ne eivät saa tukea muilta rahansiirroilta. Itse suhtaudun suurin varauksin markkinaliberalistisiin paineisiin muuttaa maataloustuotanto rahan ehdoilla toimivaksi, koska pidän koko numerotaloudeksi muuttunutta uusliberalistista talousmaailmaa tuomittuna ennen pitkää kokemaan samanlaisen romahduksen kuin mikä kohtasi sosialistisia järjestelmiä.

Ehkä asiaan kuulumaton, ehkä asiaan kuuluva esimerkki siitä miten markkinatalouden maailmassa ihmisten kulutustottumusten muutos voi vaikuttaa hintoihin, on sähkön kulutus. Siinähän hinnannousujen perustana olleiden reaalisten tekijöiden poistuminen ei ole laskenut kuluttajahintoja. Taannoin, kun sähköä oikein valtakunnallisten kampanjoiden siivittämänä säästettiin, jouduttiin joissakin kunnissa tilanteeseen jossa sähkön hintaa piti nostaa. Talouden yksiköillä on omat taloudelliset lakinsa, joiden toteutuminen on olennaisempaa kuin se mitä reaalimaailmassa yritetään tavoitella. Talous on itsetarkoituksellinen koneisto, joka uusissa tilanteissa säätää itselleen omia lakeja, ja varsinkin nykyinen rahaohjasteinen kuplatalous on sellainen.

Siksi myöskään mitään uusiin järjestelyihin liittyviä hinnanmuodostumismekanismeja ei pidä kuvitella etukäteen tiedetyiksi. Eikä spekulointi esim. joidenkin taloutta koskevien poliittisten päätösten tosiasiallisista seurauksista ole edes kovin mielekästä. Se on pelkkää propagandaa. Puolin ja toisin.

Olen moneen otteeseen sinullekin täällä "todistanut", ettteivät maataloustuet ole mikään sosiaalidemokraattinen projekti. Maataloustukia alettiin maksaa aikoinaan Suomessa tehomaatalouden suosimiseksi ja yksinkertaisesti siksi, että Maalaisliitto halusi riihikuivaa rahaa palkkioksi peruskannattajilleen. Kun tuottajan osuus kuluttajahinnasta on MTK:n mukaan noin 4 %, se ei hetkauta kuluttajahintoja juuri mihinkään. Käytin joku päivä sitten leipäesimerkkiä, jossa maataloustuen osuus 3 euron leivässä on 10 senttiä eli 2 %. Tämä 2 % on siis se sinun väittämäsi sosiaalidemokraattinen projekti. Tosi uskottavaa.

Maatalosutuet eivät todellakaan ole tarkoitettu turvaamaan vain Euroopan maiden omavaraista maataloustuotanto. Juuri tämän virhekäsityksen vuoksi sinunkin olisi ollut tarpeen nähdä tuo dokumentti, joka ei ollut suinkaan ensimmäinen laatuaan. Maataloustuilla aikaansaatu valtava ylituotanto nimenomaan ja tarkoituksella dumpataan kehitysmaihin niin alhaisella hinnalla, että kehitysmaan oma tuotanto saadaan lopetettua eli kilpailu tapetuksi. Lähde seikkailemaan Afrikkaan ja tarkastele, mistä kaikista maista peräisin olevia elintarvikkeita löytyy kauppojen hyllyiltä. Tuossa dokumentissa tuollainen tarkastelu tehtiin ja niitä löytyi lähes pelkästään useammasta EU-maasta.

Maataloustukien poistaminen ei suinkaan merkitse kuluttajahintojen nousua. Nythän ollaan ylituotannon takia tilanteessa, jossa "osta kaksi maksa kolme" -periaate vallitsee. Kuluttajat maksavat dumppauksen takia koko ajan ylihintaa. Avoin kilpailu laskee aina hintoja. Kulutuselektroniikka on tästä hyvä esimerkki.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen moneen otteeseen sinullekin täällä "todistanut", ettteivät maataloustuet ole mikään sosiaalidemokraattinen projekti. Maataloustukia alettiin maksaa aikoinaan Suomessa tehomaatalouden suosimiseksi ja yksinkertaisesti siksi, että Maalaisliitto halusi riihikuivaa rahaa palkkioksi peruskannattajilleen. Kun tuottajan osuus kuluttajahinnasta on MTK:n mukaan noin 4 %, se ei hetkauta kuluttajahintoja juuri mihinkään. Käytin joku päivä sitten leipäesimerkkiä, jossa maataloustuen osuus 3 euron leivässä on 10 senttiä eli 2 %. Tämä 2 % on siis se sinun väittämäsi sosiaalidemokraattinen projekti. Tosi uskottavaa.

Maatalosutuet eivät todellakaan ole tarkoitettu turvaamaan vain Euroopan maiden omavaraista maataloustuotanto. Juuri tämän virhekäsityksen vuoksi sinunkin olisi ollut tarpeen nähdä tuo dokumentti, joka ei ollut suinkaan ensimmäinen laatuaan. Maataloustuilla aikaansaatu valtava ylituotanto nimenomaan ja tarkoituksella dumpataan kehitysmaihin niin alhaisella hinnalla, että kehitysmaan oma tuotanto saadaan lopetettua eli kilpailu tapetuksi. Lähde seikkailemaan Afrikkaan ja tarkastele, mistä kaikista maista peräisin olevia elintarvikkeita löytyy kauppojen hyllyiltä. Tuossa dokumentissa tuollainen tarkastelu tehtiin ja niitä löytyi lähes pelkästään useammasta EU-maasta.

Maataloustukien poistaminen ei suinkaan merkitse kuluttajahintojen nousua. Nythän ollaan ylituotannon takia tilanteessa, jossa "osta kaksi maksa kolme" -periaate vallitsee. Kuluttajat maksavat dumppauksen takia koko ajan ylihintaa. Avoin kilpailu laskee aina hintoja. Kulutuselektroniikka on tästä hyvä esimerkki.

Lue lisää

uutta, eläkä vedä tietokoneen muistista jotain vanhaa akkamaista päpätystäs!
Ei se kirjoituksen määrä ratkaise vaa sen laatu...

rattaat... kirjoitti:

Vähän tämäntapaisia pohdiskeluja hinnanmuodostusten mekanismeista halusinkin herättää. Ajatus siitä, että tuotantotuen poistaminen siirtyisi sellaisenaan (kuluttaja- eli lopputuote-)hintoihin niitä korottaen ei ole realistinen. Rahaohjasteisessa markkinataloudessa ei näitä vaikutusketjuja enää kannata lähteä ennakoimaan samalla tavalla kuin päättelyt kansantalouksien suljetuissa rahakierroissa antoivat luvan tehdä. Veronmaksajien rahoilla, eli tukirahoituksella toimiminen tekee alkutuottajasta veronsaajan, mutta toimiminen sijoitusrahalla tuo kuvioon mukaan uusia pääoman tuotto-odotuksia. Rahaohjasteisessa taloudessa raha ei sitoudu reaalitalouteen muin kuin nopeat siirrot mahdollistavin ehdoin, ja tilanne on siis olennaisesti toinen kuin staattiseksi perustarvestruktuuriksi arvioidussa subventoidussa maataloustuotannossa. --- Tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä, että pohdiskelu siitä mitä tukien lopettaminen - tehtiinpä se jossain rajatussa laajudessa tai maailmassa yleisemmin - tuo mukanaan hinnanmuodostuksia koskien, on jokseenkin tyhjän päällä. Vaikka reaalitasolla talouden kuviot olisivat yksinkertaiset, rahatalouden maailmassa ne ovat mielettömän (myös kirjaimellisesti otettuna) juurettomia ja monimutkaisia.

Ajatus siitä, että päättelyketjut voitaisiin aloittaa jostakin kiinteästä pisteestä, kuten esimerkiksi siitä että "ihmiset syövät melkolailla vakiomäärän", on rahan ohjastamassa maailmassa täysin pätemätön. Kaikki sellaiset kansantaloudelliset ajatuskliseet kuin että "raha ei ole itseisarvo vaan vaihdantaa helpottava väline" tai että "raha alkaa tehdystä työstä" yms. eivät enää päde. Raha ei nyt ala mistään eikä lopu mihinkään vaan elää irrallisissa siirtoyhteyksissä ja luo myös itse itseään jopa tavoilla, joita mikään reaalinen kasvu ei riitä vastaamaan. Tällaisessa maailmassa omaisuuksia luodaan pääomasiirtoja tekemällä, ja pääomat haihtuvat kuin pilvet siellä missä ne eivät saa tukea muilta rahansiirroilta. Itse suhtaudun suurin varauksin markkinaliberalistisiin paineisiin muuttaa maataloustuotanto rahan ehdoilla toimivaksi, koska pidän koko numerotaloudeksi muuttunutta uusliberalistista talousmaailmaa tuomittuna ennen pitkää kokemaan samanlaisen romahduksen kuin mikä kohtasi sosialistisia järjestelmiä.

Ehkä asiaan kuulumaton, ehkä asiaan kuuluva esimerkki siitä miten markkinatalouden maailmassa ihmisten kulutustottumusten muutos voi vaikuttaa hintoihin, on sähkön kulutus. Siinähän hinnannousujen perustana olleiden reaalisten tekijöiden poistuminen ei ole laskenut kuluttajahintoja. Taannoin, kun sähköä oikein valtakunnallisten kampanjoiden siivittämänä säästettiin, jouduttiin joissakin kunnissa tilanteeseen jossa sähkön hintaa piti nostaa. Talouden yksiköillä on omat taloudelliset lakinsa, joiden toteutuminen on olennaisempaa kuin se mitä reaalimaailmassa yritetään tavoitella. Talous on itsetarkoituksellinen koneisto, joka uusissa tilanteissa säätää itselleen omia lakeja, ja varsinkin nykyinen rahaohjasteinen kuplatalous on sellainen.

Siksi myöskään mitään uusiin järjestelyihin liittyviä hinnanmuodostumismekanismeja ei pidä kuvitella etukäteen tiedetyiksi. Eikä spekulointi esim. joidenkin taloutta koskevien poliittisten päätösten tosiasiallisista seurauksista ole edes kovin mielekästä. Se on pelkkää propagandaa. Puolin ja toisin.

Lue lisää

... tehtäessä on yritettävä arvioida päätöksen vaikutusta, vaikka elettäisiinkin rahaohjasteisessa taloudessa. Useimmiten niissä arvioissa osutaan oikeaan tai ainakin sinne päin.

Eihän ole mitään järkeä päätöksissä, jos sillä ei ole jotain tavoitetta ja tarkoitusta. Siksi tässäkin ketjussa on pohdittu, miten tulisi käymään, jos maataloustukiaisista luovuttaisiin maailmanlaajuisesti.

markkinatalous... kirjoitti:

on kokoomuksen ja työväenliikkeen viidennen kolonnan päätavoite nykyään?

Muuten hyvä mutta...vanha huono aika palaa?

http://www.iltalehti.fi/2005/07/07/kolumnistit/200507063241930_ko.shtml

Lue lisää

... jäänyt vanha kommunistiaikojen levy päälle.

Hänen kirjoituksessaan on vielä selkeä virhe: Kyllä hallitus noudatti riippumattoman tuomioistuimen päätöstä rajavartioiden suojelutyökysymyksessä. Tapauksessa vain kävi ilmi, että voimassa olevat lait eivät toimineet yhteikunnan kokonaisetua turvaavasti. Siksi hallitus suunnitteli sellaista lainsäädäntötoimenpidettä, jolla olisi tuo etu turvattu. Eduskunnalla on laillinen oikeus lainsäädäntöön.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen moneen otteeseen sinullekin täällä "todistanut", ettteivät maataloustuet ole mikään sosiaalidemokraattinen projekti. Maataloustukia alettiin maksaa aikoinaan Suomessa tehomaatalouden suosimiseksi ja yksinkertaisesti siksi, että Maalaisliitto halusi riihikuivaa rahaa palkkioksi peruskannattajilleen. Kun tuottajan osuus kuluttajahinnasta on MTK:n mukaan noin 4 %, se ei hetkauta kuluttajahintoja juuri mihinkään. Käytin joku päivä sitten leipäesimerkkiä, jossa maataloustuen osuus 3 euron leivässä on 10 senttiä eli 2 %. Tämä 2 % on siis se sinun väittämäsi sosiaalidemokraattinen projekti. Tosi uskottavaa.

Maatalosutuet eivät todellakaan ole tarkoitettu turvaamaan vain Euroopan maiden omavaraista maataloustuotanto. Juuri tämän virhekäsityksen vuoksi sinunkin olisi ollut tarpeen nähdä tuo dokumentti, joka ei ollut suinkaan ensimmäinen laatuaan. Maataloustuilla aikaansaatu valtava ylituotanto nimenomaan ja tarkoituksella dumpataan kehitysmaihin niin alhaisella hinnalla, että kehitysmaan oma tuotanto saadaan lopetettua eli kilpailu tapetuksi. Lähde seikkailemaan Afrikkaan ja tarkastele, mistä kaikista maista peräisin olevia elintarvikkeita löytyy kauppojen hyllyiltä. Tuossa dokumentissa tuollainen tarkastelu tehtiin ja niitä löytyi lähes pelkästään useammasta EU-maasta.

Maataloustukien poistaminen ei suinkaan merkitse kuluttajahintojen nousua. Nythän ollaan ylituotannon takia tilanteessa, jossa "osta kaksi maksa kolme" -periaate vallitsee. Kuluttajat maksavat dumppauksen takia koko ajan ylihintaa. Avoin kilpailu laskee aina hintoja. Kulutuselektroniikka on tästä hyvä esimerkki.

Lue lisää

Sanotaan että laki on niin kuin se luetaan. Samoin voitaisiin sanoa, että raha on niin kuin se lasketaan.

Tavallaan nuo yllä esittämäsi teesit kumoavat toisensa. Ensin todistelet että maataloustuen rooli tuotteiden kuluttajahinnoissa on olematon ja siis merkityksetön. Sitten siirryt kehitysmaihin, joiden hyllyiltä löytyvien eurooppalaisten tuotteiden selitykseksi esität saman "merkityksettömän" maataloustuen. Sitten hyppäät taas kotimaahan ja esität, että maataloustuen rooli on niin rankka että pätee sanonta "osta kaksi maksa kolme".

Vanhan kansakoulun laskukirjan nimi oli "Laskutaito ja elämä". En tiedä oliko tämä se kuuluisa Ojalan laskuoppi. Sen sijaan luulen, että se laskenta jota käytät propagoidessasi jostain minulle toistaiseksi käsittämättömästä syystä kansallisten (lue: EU-) maataloustukien alasajoa, on ihan sinun ikioma sovelluksesi. Sen toistaiseksi ylittämätön saavutus lienee tuo hiljattainen kertolasku 40 000 x 50 000 = 200 miljoonaa, jolla niin ikään piti todistaman miten maatalous pitäisi järkeistää ja järjestää markkinatalousmaailman ajatuksenjuoksun mukaan.

Esko Aho ja Iiro Viinanen mielivät aikanaan kovasti alasajaa valtion maksamat opintotuet, ja silloin ainakmin Viinasen taka-ajatuksena oli se että tälläkin toimenpiteellä olisi nostettu itse itsensä romauttaneita pankkeja jaloilleen. Eihän opiskelijoilla olisi vaihtoehtoja, jos heidät pantaisiin sen tosiasian eteen että on pakko kääntyä markkinakorkoja perivän yksityisen lainakauppiaan puoleen. Ehkäpä maataloustukien alasajoon tähtäävän propagandanteon taustalla on myöskin ei vain Mielipidepankin vaan yleensäkin pankkien etu?

oivahärkönen kirjoitti:

... tehtäessä on yritettävä arvioida päätöksen vaikutusta, vaikka elettäisiinkin rahaohjasteisessa taloudessa. Useimmiten niissä arvioissa osutaan oikeaan tai ainakin sinne päin.

Eihän ole mitään järkeä päätöksissä, jos sillä ei ole jotain tavoitetta ja tarkoitusta. Siksi tässäkin ketjussa on pohdittu, miten tulisi käymään, jos maataloustukiaisista luovuttaisiin maailmanlaajuisesti.

Lue lisää

... käsitys siitä miten luotettavia talousennusteet ovat.

Laman aikana saimme nähdä, etteivät taloustieteilijät edes yrittäneet ennustaa mitään, koska he pelkäsivät että he ja koko heidän "tieteenalansa" joutuisivat naurunalaisiksi. Nyt he taas esittävät poliitikoille suosituksiaan, joita poliitikot pitkälle noudattavatkin. Koska suositukset ovat vahvojen taloustoimijoiden etuja, ei ole mitään ihmeellistä siinä, että kun ne saavat poliitikoilta siunauksensa ne myös toteutuvat.

Talousteorian tai yleensä talousajattelun mahtia tämä ei todista. Päin vastoin: jos "taloudelliseksi realiteetiksi" otetaan rikkaiden ihmisten etu, on helppo luoda harha, että "ennusteet" toteutuvat.

Tällä hetkellä yhteiskuntapolitiikan tulisi kuitenkin ottaa lähtökohdaksi kokonaan muut asiat kuin taloususkonnon mukaiset "taloudelliset realiteetit".

jotain.. kirjoitti:

uutta, eläkä vedä tietokoneen muistista jotain vanhaa akkamaista päpätystäs!
Ei se kirjoituksen määrä ratkaise vaa sen laatu...

Olipas sulla ihan vastaansanomattomat perusteet ja noin oiva ideakin. Ihanko itse keksit?

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen moneen otteeseen sinullekin täällä "todistanut", ettteivät maataloustuet ole mikään sosiaalidemokraattinen projekti. Maataloustukia alettiin maksaa aikoinaan Suomessa tehomaatalouden suosimiseksi ja yksinkertaisesti siksi, että Maalaisliitto halusi riihikuivaa rahaa palkkioksi peruskannattajilleen. Kun tuottajan osuus kuluttajahinnasta on MTK:n mukaan noin 4 %, se ei hetkauta kuluttajahintoja juuri mihinkään. Käytin joku päivä sitten leipäesimerkkiä, jossa maataloustuen osuus 3 euron leivässä on 10 senttiä eli 2 %. Tämä 2 % on siis se sinun väittämäsi sosiaalidemokraattinen projekti. Tosi uskottavaa.

Maatalosutuet eivät todellakaan ole tarkoitettu turvaamaan vain Euroopan maiden omavaraista maataloustuotanto. Juuri tämän virhekäsityksen vuoksi sinunkin olisi ollut tarpeen nähdä tuo dokumentti, joka ei ollut suinkaan ensimmäinen laatuaan. Maataloustuilla aikaansaatu valtava ylituotanto nimenomaan ja tarkoituksella dumpataan kehitysmaihin niin alhaisella hinnalla, että kehitysmaan oma tuotanto saadaan lopetettua eli kilpailu tapetuksi. Lähde seikkailemaan Afrikkaan ja tarkastele, mistä kaikista maista peräisin olevia elintarvikkeita löytyy kauppojen hyllyiltä. Tuossa dokumentissa tuollainen tarkastelu tehtiin ja niitä löytyi lähes pelkästään useammasta EU-maasta.

Maataloustukien poistaminen ei suinkaan merkitse kuluttajahintojen nousua. Nythän ollaan ylituotannon takia tilanteessa, jossa "osta kaksi maksa kolme" -periaate vallitsee. Kuluttajat maksavat dumppauksen takia koko ajan ylihintaa. Avoin kilpailu laskee aina hintoja. Kulutuselektroniikka on tästä hyvä esimerkki.

Lue lisää

Minäkin olen usein todistellut, ettei raaka-aineiden osuus elintarvikkeissa kovin suuri. Minä olen kertonut että leivän kilohinta on esimerkiksi 3 €, mutta viljelijä saa jyväkilosta 0,60.

Sinä olet muuten itse asiasta vauhkoontunut. Maataloustukiin ajauduttiin meillä vain siksi, että demarit eivät halunneet kuluttajahintojen nousevan.

Sinä myös liiottelet ylituotannon osuutta. Se on kokonaistuotannosta varsin vähäinen osuus. Mutta sekin on liikaa. Kaikista maataloustuista on kaikkialla viisainta luopua. Olen monesti kirjoittanut siitä, että suomalainen talonpoika kyllä pärjää siinäkin tilanteessa.

Samoin liioittelet afrikkalaisten syömätapoja. Ei heillä ole varaa ostaa ulkolaista ruokaa pääsääntöisesti, vaan he värkkäävät omia tuotteitaan usein alkeellisilla menetelmillään.

Oletpa tosiaan intoutunut maatalousasioista, mutta koita pysyä asiassa ja ota asioiden oikeasta tilasta selvää. Yksi koklipiläinen televisio-ohjelma ei kerro kaikkea.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olipas sulla ihan vastaansanomattomat perusteet ja noin oiva ideakin. Ihanko itse keksit?

Otsikossa taas kaikki!

kun lasketaan... kirjoitti:

Sanotaan että laki on niin kuin se luetaan. Samoin voitaisiin sanoa, että raha on niin kuin se lasketaan.

Tavallaan nuo yllä esittämäsi teesit kumoavat toisensa. Ensin todistelet että maataloustuen rooli tuotteiden kuluttajahinnoissa on olematon ja siis merkityksetön. Sitten siirryt kehitysmaihin, joiden hyllyiltä löytyvien eurooppalaisten tuotteiden selitykseksi esität saman "merkityksettömän" maataloustuen. Sitten hyppäät taas kotimaahan ja esität, että maataloustuen rooli on niin rankka että pätee sanonta "osta kaksi maksa kolme".

Vanhan kansakoulun laskukirjan nimi oli "Laskutaito ja elämä". En tiedä oliko tämä se kuuluisa Ojalan laskuoppi. Sen sijaan luulen, että se laskenta jota käytät propagoidessasi jostain minulle toistaiseksi käsittämättömästä syystä kansallisten (lue: EU-) maataloustukien alasajoa, on ihan sinun ikioma sovelluksesi. Sen toistaiseksi ylittämätön saavutus lienee tuo hiljattainen kertolasku 40 000 x 50 000 = 200 miljoonaa, jolla niin ikään piti todistaman miten maatalous pitäisi järkeistää ja järjestää markkinatalousmaailman ajatuksenjuoksun mukaan.

Esko Aho ja Iiro Viinanen mielivät aikanaan kovasti alasajaa valtion maksamat opintotuet, ja silloin ainakmin Viinasen taka-ajatuksena oli se että tälläkin toimenpiteellä olisi nostettu itse itsensä romauttaneita pankkeja jaloilleen. Eihän opiskelijoilla olisi vaihtoehtoja, jos heidät pantaisiin sen tosiasian eteen että on pakko kääntyä markkinakorkoja perivän yksityisen lainakauppiaan puoleen. Ehkäpä maataloustukien alasajoon tähtäävän propagandanteon taustalla on myöskin ei vain Mielipidepankin vaan yleensäkin pankkien etu?

Lue lisää

Tavallaan esittämät teesit eivät kumoa toisiaan. Tuo maataloustuen osuus lopputuotteen hinnasta on kuten sanottu MTK:n väite asiasta. Se ei ole minusta ihan uskottava, mutta lähden siitä, kun kerran MTK niin väittää.

Tuottajan osuus voi toki ollakin suhteellisen pieni lopputuotteessa, mutta olennaista tässä onkin huomata se, että tuo sinänsä pieni osuus johtaa valtaisaan ylituotantoon sen takia, ettei tuki ole sidottu siihen kuinka paljon syödään vaan siihen kuinka paljon tuotetaan.

Ja homma toimii silloin näin: EU kauppaa ylituotantoa alihintaan kehitysmaihin. Tämän joku joutuu tietysti maksamaan sillä eurooppalaiset elintarvikejätit haluavat kustannustensa korvauksen lisäksi myös kunnon voiton pääomasijoittajilleen. Tämä puolestaan on mahdollista sillä, että kuluttajahintoja nostetaan, jolloin tämä tuottajan laskennallinen osuus todellakin pienenee. Jos meidän ei tarvitsisi maksaa tätä vientitukiosuutta, tuote olisi halvempi ja tuottajan suhteellinen osuus suurempi. En hyppää muuten mihinkkään niin paljon kuin väität. Tuo osta kaksi maksa kolme on nimenomaan eurooppalainen maksuperiaate.

Jos siis ylituotanto leikattaisiin pois ja tuki sidottaisiin omassa maassa kulutetun ruuan määrään, ruuan hinta laskisi ja ylituotannon dumppaaminen kehitysmaihin ei onnistuisi, kun sitä ylituotantoa ei olisi, mikä puolestaan mahdollistaisi kehitymaiden oman tuotannon ja maataloustuotteiden kannattavan viennin Eurooppaan, mistä taas seuraisi ruuan hintojen laskeminen. Menikö nyt Ojalan laskuopin mukaisesti, kun rautalankimallin oikein väänsin?

Sitten tuo sinulle käsittämätön maataloustukien käsittämätön alasajovaatimus. Ensinnäkään meidän ei ole tarpeen tuottaa ruokaa enemmän kuin mitä syömme. Nyt ollaan hurjassa ylituotantotilanteessa, jota tietynlainen poliittinen automatiikka koko ajan vain ruokkii. Esimerkkinä tästä on Matti Vanhasen tuntema mieltymys nettomaksajan rooliimme ja kaikenlaisen budjettikurin vastustaminen. Täällä automatiikalla pyrimme varmistamaan oman maataloutumme saaman osuuden, joka ei sinänsä ole tällä hetkellä rasittavan ylituotannollista. Mutta automatiikka on siinä, että eri maiden maatalousosuuksien pysyessä samana, raskaasti ylituotannollisten maiden kuten Ranskan dumppausvarasto sen kun kasvaa.

Toinen syy, minkä takia vastustan maataloustukia, on luonteeltaan markkinataloudellinen. Minä uskon, että sellaisten tuotteiden kohdalla, jossa on paljon tuottajia ja muita toimijoita, markkinatalouden mallit toimivat. Se tarkoittaa silloin sitä, että elintarvikkeiden hinta ja laatu määräävät sen, missä niitä kannattaa tuottaa. Tämä malli johtaa optimaaliseen hinta/laatusuhteeseen, joka on sekä kuluttajalle että veronmaksajalle edullista. Kun tämä malli toimii kaikissa muissakin tuotteissa (paitsi monopolituotteissa kuten öljyssä), niin miksi ihmeessä se ei toimisi maataloustuotteissa. Jos haluamme varmistaa jonkinlaisen kriisivarannon elintarvikkeiden osalta, sitä varten ei suinkaan tarvita mitään normaalien olojen omavaraistuotantoa, vaan korkeintaan puolet siitä. Näillä tuotantomäärillä Euroopan maataloustuotteiden se osa, jota ei syödä tai dumpata kehitysmaihin, menee kaatopaikkajätteeksi ilman, että se käy biologisen kierrätysprosessin ihmiselismistössä. Ja sekin määrä on suuri.

On toki muitakin syitä, mutta ne ovat vähämerkityksellisempiä. Tässä voi kuitenkin mainita sen, että maataloustuet ohjaavat myös ruokailuvalintojamme. Suomalaiset on maataloustuilla totutettu syömään esim. paljon eläinrasvoja, joiden on todettu olevan haitallisia terveydelle liiaksi ahmittuna. Jos esim. maidon kuluttajahinta nousisi maataloustukien poiston myötä, monikin voisi sen jälkeen siirtyä vesilinjalle. Tuskin maito aikuiselle ihmisille kovin välttämätöntä onkaan. Näin rahaa säästyisi vaikkapa vihannesten ostoon, jolloin tuotantosuuntamme voisivat muuttua maitotuotteista vihannesvoittoisemmiksi. Eli maataloustuet "vääristävät" myös tätä kautta maatalouselinkeinoa.

Tuota 40000x50000 esimerkkiä en valitettavasti ymmärtänyt. Ojalan laskuopissa ei ole noin suuria lukuja.

oivahärkönen kirjoitti:

Minäkin olen usein todistellut, ettei raaka-aineiden osuus elintarvikkeissa kovin suuri. Minä olen kertonut että leivän kilohinta on esimerkiksi 3 €, mutta viljelijä saa jyväkilosta 0,60.

Sinä olet muuten itse asiasta vauhkoontunut. Maataloustukiin ajauduttiin meillä vain siksi, että demarit eivät halunneet kuluttajahintojen nousevan.

Sinä myös liiottelet ylituotannon osuutta. Se on kokonaistuotannosta varsin vähäinen osuus. Mutta sekin on liikaa. Kaikista maataloustuista on kaikkialla viisainta luopua. Olen monesti kirjoittanut siitä, että suomalainen talonpoika kyllä pärjää siinäkin tilanteessa.

Samoin liioittelet afrikkalaisten syömätapoja. Ei heillä ole varaa ostaa ulkolaista ruokaa pääsääntöisesti, vaan he värkkäävät omia tuotteitaan usein alkeellisilla menetelmillään.

Oletpa tosiaan intoutunut maatalousasioista, mutta koita pysyä asiassa ja ota asioiden oikeasta tilasta selvää. Yksi koklipiläinen televisio-ohjelma ei kerro kaikkea.

Lue lisää

Maataloustukien historiikin osalta olen kehottanut sinua tutustumaan sotien jälkeisten aikojen eduskuntapöytäkirjoihin ja poliittisiin vaatimuksiin. Asiasta on turha väitellä enempää siihen asti, kunnes olet tämän tutustumiskieeroksen tehnyt. Tieto on nimittäin vähän eri asia kuin uskomus ja luulo.

Sinusta ylituotanto on merkityksetöntä, vaikka sillä kyetään jäädyttämään Afrikan ja muiden kehitysmaiden tuotanto lähes kokonaan. Suomalainen ylituotanto ei ole suuri ongelma nykyään, mutta sekin on ollut pahimmillaan joissakin tuoteryhmissä vähintään 50 % suurempi kuin omavaraisuustarve.

Ohjelmassa näytettiin mm. Ghanan ja Dominikaanisen tasavallan ruokakaupan hyllyiltä löytyviä tuotteita, haasteletiin näiden maiden ministereitä, lehtimiehiä, tuottajia, kauppiaita. Kertomukset olivat yhteneviä kaikissa tapauksissa ja näytteet eurooppalaisia. Esim. Dominikaanisessa tasvallassa eurooppalainen kuivamaitotuote on korvannut lähes kokonaan paikan päällä lehmästä lypsetyn maidon, koska kuivamaitopurkit tulevat ostajille halvemmiksi. Lehmiä pantiin teuraiksi. Afrikan maiden oloista sinulla taitaa olla muuten aika ennakkoluuloiset käsitykset. Eivät kaikki bambumajoissa asu ja tanssi päivät pitkät sadetansseja laittaen välillä omia pöperöitään siitä, mitä sattuvat löytämään aineiksi.

Varmaan minä sitten liioittelen, joten ehkäpä kuuntelet Afrikan maiden omien ministereiden ja kansalaisten mielipiteitä. Luulen, että ne ovat vaan astetta jyrkempiä kuin minun. Ovat ehkä koklipiläisiä.

Yksi koklipiläinen tv-ohjelma ei kerro kaikkea. Tämä nyt sattui olemaan noin vuoden sisään kylläkin jo kolmas laatuaan ja kaikkien sanoma on ollut samantapainen, vaikka ne on tehty eri puolilla Eurooppaa. Aiemmin esitetty oli nimeltään kuumaa sokeria tms. eli se kertoi Euroopan sokeriylituotannista ja sen vaikutuksista kehitysmaihin. Ylivoimaisesti analyyttisin ja monipuolisin sekä samalla pisin dokumentti oli se, jonka nimeä en muista, mutta se oli kaiketi brittiläinen ja perustui paljolti englantilaisen tutkimuslaitoksen tekemiin selvityksiin. Sinulta on Oiva jäänyt paljon kokematta, kun et ole mitään näistä nähnyt.

Näissä dokumneteissa ei ole käsitelty Suomen maatalouspolitiikkaa erikseen, vaan EU:n. Nyt viimeksi nähty oli tanskalaista tuotantoa ja ymmärtäminen edellytti ruotsinkielen taitoa, koska se esitettiin ruotsinkielisellä ohjelmapuolella ruotsiksi tekstitettynä. Voi olla, että tekstiteeveestä olisi löytynyt suomenkielinenkin tekstitys.

Minähän olen nimenomaan yrittänyt ottaa asioista selvää. Olen katsellut näitä dokumentteja, seurannut EU-politiikkaa, kansallista maatalouspolitiikkaa, lukenut MTK:n sivuja jne. Mitä asioiden selville ottamista vielä näiden lisäksi edellytät. Kerro ihmeessä, missä on se oikea lähde, joka on minulta jäänyt huomaamatta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Maataloustukien historiikin osalta olen kehottanut sinua tutustumaan sotien jälkeisten aikojen eduskuntapöytäkirjoihin ja poliittisiin vaatimuksiin. Asiasta on turha väitellä enempää siihen asti, kunnes olet tämän tutustumiskieeroksen tehnyt. Tieto on nimittäin vähän eri asia kuin uskomus ja luulo.

Sinusta ylituotanto on merkityksetöntä, vaikka sillä kyetään jäädyttämään Afrikan ja muiden kehitysmaiden tuotanto lähes kokonaan. Suomalainen ylituotanto ei ole suuri ongelma nykyään, mutta sekin on ollut pahimmillaan joissakin tuoteryhmissä vähintään 50 % suurempi kuin omavaraisuustarve.

Ohjelmassa näytettiin mm. Ghanan ja Dominikaanisen tasavallan ruokakaupan hyllyiltä löytyviä tuotteita, haasteletiin näiden maiden ministereitä, lehtimiehiä, tuottajia, kauppiaita. Kertomukset olivat yhteneviä kaikissa tapauksissa ja näytteet eurooppalaisia. Esim. Dominikaanisessa tasvallassa eurooppalainen kuivamaitotuote on korvannut lähes kokonaan paikan päällä lehmästä lypsetyn maidon, koska kuivamaitopurkit tulevat ostajille halvemmiksi. Lehmiä pantiin teuraiksi. Afrikan maiden oloista sinulla taitaa olla muuten aika ennakkoluuloiset käsitykset. Eivät kaikki bambumajoissa asu ja tanssi päivät pitkät sadetansseja laittaen välillä omia pöperöitään siitä, mitä sattuvat löytämään aineiksi.

Varmaan minä sitten liioittelen, joten ehkäpä kuuntelet Afrikan maiden omien ministereiden ja kansalaisten mielipiteitä. Luulen, että ne ovat vaan astetta jyrkempiä kuin minun. Ovat ehkä koklipiläisiä.

Yksi koklipiläinen tv-ohjelma ei kerro kaikkea. Tämä nyt sattui olemaan noin vuoden sisään kylläkin jo kolmas laatuaan ja kaikkien sanoma on ollut samantapainen, vaikka ne on tehty eri puolilla Eurooppaa. Aiemmin esitetty oli nimeltään kuumaa sokeria tms. eli se kertoi Euroopan sokeriylituotannista ja sen vaikutuksista kehitysmaihin. Ylivoimaisesti analyyttisin ja monipuolisin sekä samalla pisin dokumentti oli se, jonka nimeä en muista, mutta se oli kaiketi brittiläinen ja perustui paljolti englantilaisen tutkimuslaitoksen tekemiin selvityksiin. Sinulta on Oiva jäänyt paljon kokematta, kun et ole mitään näistä nähnyt.

Näissä dokumneteissa ei ole käsitelty Suomen maatalouspolitiikkaa erikseen, vaan EU:n. Nyt viimeksi nähty oli tanskalaista tuotantoa ja ymmärtäminen edellytti ruotsinkielen taitoa, koska se esitettiin ruotsinkielisellä ohjelmapuolella ruotsiksi tekstitettynä. Voi olla, että tekstiteeveestä olisi löytynyt suomenkielinenkin tekstitys.

Minähän olen nimenomaan yrittänyt ottaa asioista selvää. Olen katsellut näitä dokumentteja, seurannut EU-politiikkaa, kansallista maatalouspolitiikkaa, lukenut MTK:n sivuja jne. Mitä asioiden selville ottamista vielä näiden lisäksi edellytät. Kerro ihmeessä, missä on se oikea lähde, joka on minulta jäänyt huomaamatta.

Lue lisää

otsikossa tv-ohjelma

Mielipidepankki kirjoitti:

Tavallaan esittämät teesit eivät kumoa toisiaan. Tuo maataloustuen osuus lopputuotteen hinnasta on kuten sanottu MTK:n väite asiasta. Se ei ole minusta ihan uskottava, mutta lähden siitä, kun kerran MTK niin väittää.

Tuottajan osuus voi toki ollakin suhteellisen pieni lopputuotteessa, mutta olennaista tässä onkin huomata se, että tuo sinänsä pieni osuus johtaa valtaisaan ylituotantoon sen takia, ettei tuki ole sidottu siihen kuinka paljon syödään vaan siihen kuinka paljon tuotetaan.

Ja homma toimii silloin näin: EU kauppaa ylituotantoa alihintaan kehitysmaihin. Tämän joku joutuu tietysti maksamaan sillä eurooppalaiset elintarvikejätit haluavat kustannustensa korvauksen lisäksi myös kunnon voiton pääomasijoittajilleen. Tämä puolestaan on mahdollista sillä, että kuluttajahintoja nostetaan, jolloin tämä tuottajan laskennallinen osuus todellakin pienenee. Jos meidän ei tarvitsisi maksaa tätä vientitukiosuutta, tuote olisi halvempi ja tuottajan suhteellinen osuus suurempi. En hyppää muuten mihinkkään niin paljon kuin väität. Tuo osta kaksi maksa kolme on nimenomaan eurooppalainen maksuperiaate.

Jos siis ylituotanto leikattaisiin pois ja tuki sidottaisiin omassa maassa kulutetun ruuan määrään, ruuan hinta laskisi ja ylituotannon dumppaaminen kehitysmaihin ei onnistuisi, kun sitä ylituotantoa ei olisi, mikä puolestaan mahdollistaisi kehitymaiden oman tuotannon ja maataloustuotteiden kannattavan viennin Eurooppaan, mistä taas seuraisi ruuan hintojen laskeminen. Menikö nyt Ojalan laskuopin mukaisesti, kun rautalankimallin oikein väänsin?

Sitten tuo sinulle käsittämätön maataloustukien käsittämätön alasajovaatimus. Ensinnäkään meidän ei ole tarpeen tuottaa ruokaa enemmän kuin mitä syömme. Nyt ollaan hurjassa ylituotantotilanteessa, jota tietynlainen poliittinen automatiikka koko ajan vain ruokkii. Esimerkkinä tästä on Matti Vanhasen tuntema mieltymys nettomaksajan rooliimme ja kaikenlaisen budjettikurin vastustaminen. Täällä automatiikalla pyrimme varmistamaan oman maataloutumme saaman osuuden, joka ei sinänsä ole tällä hetkellä rasittavan ylituotannollista. Mutta automatiikka on siinä, että eri maiden maatalousosuuksien pysyessä samana, raskaasti ylituotannollisten maiden kuten Ranskan dumppausvarasto sen kun kasvaa.

Toinen syy, minkä takia vastustan maataloustukia, on luonteeltaan markkinataloudellinen. Minä uskon, että sellaisten tuotteiden kohdalla, jossa on paljon tuottajia ja muita toimijoita, markkinatalouden mallit toimivat. Se tarkoittaa silloin sitä, että elintarvikkeiden hinta ja laatu määräävät sen, missä niitä kannattaa tuottaa. Tämä malli johtaa optimaaliseen hinta/laatusuhteeseen, joka on sekä kuluttajalle että veronmaksajalle edullista. Kun tämä malli toimii kaikissa muissakin tuotteissa (paitsi monopolituotteissa kuten öljyssä), niin miksi ihmeessä se ei toimisi maataloustuotteissa. Jos haluamme varmistaa jonkinlaisen kriisivarannon elintarvikkeiden osalta, sitä varten ei suinkaan tarvita mitään normaalien olojen omavaraistuotantoa, vaan korkeintaan puolet siitä. Näillä tuotantomäärillä Euroopan maataloustuotteiden se osa, jota ei syödä tai dumpata kehitysmaihin, menee kaatopaikkajätteeksi ilman, että se käy biologisen kierrätysprosessin ihmiselismistössä. Ja sekin määrä on suuri.

On toki muitakin syitä, mutta ne ovat vähämerkityksellisempiä. Tässä voi kuitenkin mainita sen, että maataloustuet ohjaavat myös ruokailuvalintojamme. Suomalaiset on maataloustuilla totutettu syömään esim. paljon eläinrasvoja, joiden on todettu olevan haitallisia terveydelle liiaksi ahmittuna. Jos esim. maidon kuluttajahinta nousisi maataloustukien poiston myötä, monikin voisi sen jälkeen siirtyä vesilinjalle. Tuskin maito aikuiselle ihmisille kovin välttämätöntä onkaan. Näin rahaa säästyisi vaikkapa vihannesten ostoon, jolloin tuotantosuuntamme voisivat muuttua maitotuotteista vihannesvoittoisemmiksi. Eli maataloustuet "vääristävät" myös tätä kautta maatalouselinkeinoa.

Tuota 40000x50000 esimerkkiä en valitettavasti ymmärtänyt. Ojalan laskuopissa ei ole noin suuria lukuja.

Lue lisää

Raha on niin kuin se lasketaan. Propagandapyrkimykset määräävät sen mitä otetaan kiintopisteeksi, mistä ankkuripaikasta lähdetään liikkeelle. Sinä naulaat astinlaudaksesi maatalouden julkistuen ja johdat siitä seuraukseksi kaiken. Yhtä hyvin, toistan tämän ettei mene ohi: yhtä hyvin lähtökohdaksi voisi ottaa suuryritysten edut. Äh, väärin. Ei siis yhtä hyvin. Suuryritysten edut ovat kokonaan toista luokkaa kuin julkistuet. Niiden eduthan nimittäin määräävät myös sen mitä poliitikot päättävät. Niin kotimaassa kuin EUssakin. Jos maataloustuet ovat suuryritysten etuja, emme tule niistä pääsemään koskaan. Ei ainakaan ennen kuin suuryrityksistä päästään.

Ajattelusi toistuvan ristiriitaisuuden voisi nyt esittämästäsi vastineesta tiivistää niinkin, että sinun pitäisi omien päättelyjesi ja selitystesi perustalta hyökätä nimenomaan suuryrityksiä ja niiden toimintaperiaatteita eli siis viimekädessä rahaohjasteista markkinataloutta vastaan. Ei siis maataloustukia vastaan. Sinun pitäisi vaatia elintarvikejättien päätä vadille ja vaatia, että poliitikoille annettaisiin mahdollisuus tehdä oikeita päätöksiä eikä vain kohautella tekopyhästi olkapäitään ja kierrellä kysymystä siitä miten EUn maataloustuet ovat selitettävissä.

Markkinataloudessa tapahtuvat hinnanmuodostukset ovat suurelta osin harhaa, joten en puutu sen kummemmin markkinaideologiaa puolusteleviin palopuheisiisi. Markkinataloudessa näköpiiriin tulevat vain ne summat, joissa raha-arvonmuodostusta tapahtuu. Markkinatalouden laskut maksetaan joskus myöhemmin mm. ilmastomuutoksen tuhoina. Ihan tänäkin päivänä maksetaan ylikireän kilpailun kustannuksia, esimerkiksi syrjäytymisenä ja sairastumisina, mutta ne näkyvät selvimmin vain lääketehtaiden voittoina. Niitä ei varsinaisesti kirjata millekään kaikkia ihmisiä koskevalle menotilille. Nille ei markkinataloudessa ole yösijaa eikä kustannuspaikkaa. Kuka sinun mielestäsi maksaa esim. konkurssien kustannukset? Vai onko ilmaisia aterioita olemassa?

Jostain syystä et itse näe miten toivottoman propangandistista puheesi on. Hyökkäät sokeasti "maataloustukia" vastaan, vaikka omat perustelusikin viittaisivat aivan toisiin syntipukkeihin.

PS. Muuten:



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000009101165#22000000009101165

perille? kirjoitti:

Raha on niin kuin se lasketaan. Propagandapyrkimykset määräävät sen mitä otetaan kiintopisteeksi, mistä ankkuripaikasta lähdetään liikkeelle. Sinä naulaat astinlaudaksesi maatalouden julkistuen ja johdat siitä seuraukseksi kaiken. Yhtä hyvin, toistan tämän ettei mene ohi: yhtä hyvin lähtökohdaksi voisi ottaa suuryritysten edut. Äh, väärin. Ei siis yhtä hyvin. Suuryritysten edut ovat kokonaan toista luokkaa kuin julkistuet. Niiden eduthan nimittäin määräävät myös sen mitä poliitikot päättävät. Niin kotimaassa kuin EUssakin. Jos maataloustuet ovat suuryritysten etuja, emme tule niistä pääsemään koskaan. Ei ainakaan ennen kuin suuryrityksistä päästään.

Ajattelusi toistuvan ristiriitaisuuden voisi nyt esittämästäsi vastineesta tiivistää niinkin, että sinun pitäisi omien päättelyjesi ja selitystesi perustalta hyökätä nimenomaan suuryrityksiä ja niiden toimintaperiaatteita eli siis viimekädessä rahaohjasteista markkinataloutta vastaan. Ei siis maataloustukia vastaan. Sinun pitäisi vaatia elintarvikejättien päätä vadille ja vaatia, että poliitikoille annettaisiin mahdollisuus tehdä oikeita päätöksiä eikä vain kohautella tekopyhästi olkapäitään ja kierrellä kysymystä siitä miten EUn maataloustuet ovat selitettävissä.

Markkinataloudessa tapahtuvat hinnanmuodostukset ovat suurelta osin harhaa, joten en puutu sen kummemmin markkinaideologiaa puolusteleviin palopuheisiisi. Markkinataloudessa näköpiiriin tulevat vain ne summat, joissa raha-arvonmuodostusta tapahtuu. Markkinatalouden laskut maksetaan joskus myöhemmin mm. ilmastomuutoksen tuhoina. Ihan tänäkin päivänä maksetaan ylikireän kilpailun kustannuksia, esimerkiksi syrjäytymisenä ja sairastumisina, mutta ne näkyvät selvimmin vain lääketehtaiden voittoina. Niitä ei varsinaisesti kirjata millekään kaikkia ihmisiä koskevalle menotilille. Nille ei markkinataloudessa ole yösijaa eikä kustannuspaikkaa. Kuka sinun mielestäsi maksaa esim. konkurssien kustannukset? Vai onko ilmaisia aterioita olemassa?

Jostain syystä et itse näe miten toivottoman propangandistista puheesi on. Hyökkäät sokeasti "maataloustukia" vastaan, vaikka omat perustelusikin viittaisivat aivan toisiin syntipukkeihin.

PS. Muuten:



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000009101165#22000000009101165

Lue lisää

Eihän meillä nyt niin suuren suurta eroa tässä asiassa ole, joten liioittelet noissa "eikö mene perille" -jutuissasi. Sinulla on Aku taipumus tuolla lailla turhautuneen ylimielisesti painottaa asioita, minkä luen heikkoudeksisi noin psykologisessa mielessä, vaiken psykologiasta mitään ymmärräkään. Tähän ristiriitaan voit vaikka seuraavaksi puuttua.

Meillä on tosiaan eri paikoissa nuo ankkuripaikat, mutta kuitenkin jollain lailla yhteinen suunta ja vihollinen. Eikö se ole hyvä, että tällä tavalla piiritetään vihulaista eri suunnasta ja ammutaan ristitulta niin että pyssyt sauhuaa. Minulla on oma paattini eli propangapyrkimykseni ja sinulla omasi.

Olen mielestäni kyllä esittänyt sen, että suuryritykset tässä hyötyvät asiasta ja maataloustuki on se keino, jolla sitä hyötyä ovelasti haetaan. Kun kerran hyöty valuu juuri suuryrityksille, pitäisi minusta etsiä politiikalla keinoja vetää niiltä matto alta. Ja maatalouden osalta se olisi juuri tukien poisto, jolloin ylituotannon dumppaaminen veronmaksajien ja kuluttajien kustannuksella kävisi mahdottomaksi. Maataloustuottajat ovat tässä yhtälössä vain sijaiskärsijöitä tai -hyötyjiä, en minä heidän vuokseen ole tukia pois vaatinut.

Sitäkään en ihan ymmärrä, miksi suuryritysten edut määräisivät mitä poliitikot päättävät. Meidänhän tulee valita sellaisia valistuneita poliitikkoja kuin sinut ja minut, jotka eivät ole lahjottavissa ja lobattavissa. Vai oletko sinä siihen liian heikko?

Maataloustukien poisto olisi juuri osa sitä elintarvikkejättien päiden vaatimista vadille. Muita tällaisia asioita olisivat ympäristönsuojelulliset, terveydelliset ja työsuojelluliset vaatimukset sekä palkansaajien vahvan aseman turvaaminen että kuluttajansuojanormistot. Tämä kaikki on sitä politiikkaa, joilla voi vaikuttaa siihen, mitä nämä jätit saavat ja voivat tehdä. Lisäksi jokainen voi omalta osaltaan vähentää riippuvuutta jäteistä vähentämällä omaa materialismiehtoista elämäntapaansa.

En vieläkään ymmärrä tuota 40000 x 50000 = 200 milj. juttuasi. Minähän pyrin vain osoittamaan sen, mikä olisi työn euromääräinen osuus tässä kotimaisessa maataloudessa, jos se laskettaisiin kokonaisuudesta erikseen. Loppu eli valtaosa maatalousmenoista menee ihan johonkin muuhun.

Mielipidepankki kirjoitti:

Eihän meillä nyt niin suuren suurta eroa tässä asiassa ole, joten liioittelet noissa "eikö mene perille" -jutuissasi. Sinulla on Aku taipumus tuolla lailla turhautuneen ylimielisesti painottaa asioita, minkä luen heikkoudeksisi noin psykologisessa mielessä, vaiken psykologiasta mitään ymmärräkään. Tähän ristiriitaan voit vaikka seuraavaksi puuttua.

Meillä on tosiaan eri paikoissa nuo ankkuripaikat, mutta kuitenkin jollain lailla yhteinen suunta ja vihollinen. Eikö se ole hyvä, että tällä tavalla piiritetään vihulaista eri suunnasta ja ammutaan ristitulta niin että pyssyt sauhuaa. Minulla on oma paattini eli propangapyrkimykseni ja sinulla omasi.

Olen mielestäni kyllä esittänyt sen, että suuryritykset tässä hyötyvät asiasta ja maataloustuki on se keino, jolla sitä hyötyä ovelasti haetaan. Kun kerran hyöty valuu juuri suuryrityksille, pitäisi minusta etsiä politiikalla keinoja vetää niiltä matto alta. Ja maatalouden osalta se olisi juuri tukien poisto, jolloin ylituotannon dumppaaminen veronmaksajien ja kuluttajien kustannuksella kävisi mahdottomaksi. Maataloustuottajat ovat tässä yhtälössä vain sijaiskärsijöitä tai -hyötyjiä, en minä heidän vuokseen ole tukia pois vaatinut.

Sitäkään en ihan ymmärrä, miksi suuryritysten edut määräisivät mitä poliitikot päättävät. Meidänhän tulee valita sellaisia valistuneita poliitikkoja kuin sinut ja minut, jotka eivät ole lahjottavissa ja lobattavissa. Vai oletko sinä siihen liian heikko?

Maataloustukien poisto olisi juuri osa sitä elintarvikkejättien päiden vaatimista vadille. Muita tällaisia asioita olisivat ympäristönsuojelulliset, terveydelliset ja työsuojelluliset vaatimukset sekä palkansaajien vahvan aseman turvaaminen että kuluttajansuojanormistot. Tämä kaikki on sitä politiikkaa, joilla voi vaikuttaa siihen, mitä nämä jätit saavat ja voivat tehdä. Lisäksi jokainen voi omalta osaltaan vähentää riippuvuutta jäteistä vähentämällä omaa materialismiehtoista elämäntapaansa.

En vieläkään ymmärrä tuota 40000 x 50000 = 200 milj. juttuasi. Minähän pyrin vain osoittamaan sen, mikä olisi työn euromääräinen osuus tässä kotimaisessa maataloudessa, jos se laskettaisiin kokonaisuudesta erikseen. Loppu eli valtaosa maatalousmenoista menee ihan johonkin muuhun.

Lue lisää

Konformismisi tekee sinulle jälleen kerran tepposet.

Pitkän matkan olet maatalousasioiden käsittelyssä tullut, kun olet keppuli-nimittelyistä lähtenyt, veronmaksajien tai yhteiskunnan eläteiksi leimaamisella jatkanut, ja nyt päätynyt sitten siihen, että "maataloustukien poisto olisi juuri osa sitä elintarvikkejättien päiden vaatimista vadille". Hmmm. En sano mitään. Pidä kiinni tästä viimeisestä.

Sen sanon, että markkinataloudella on ongelmansa, eikä sillä juuri muuta olekaan kuin ongelmia. Se että rahatalous ajaa reaalitalouden yli noin kilometrin korkeudella on luultavasti se ongelma joka kaataa marrkinatalouden. Se että talous yleensä ajaa poliittisen päätöksenteon yli, johtuu pitkässä historiallisessa juoksussa muodostuneista, ajatteluun sisäänrakennetuista tavoista hahmottaa ns. realiteetteja, eikä sille ole juuri mitään tehtävissä. Ei auta vaikka joku olisikin lahjomaton.

No on meillä jotain yhteistä. Minäkään en tosiaan vieläkään käsitä miten 40000 x 50000 tekee 200 milj.

oivahärkönen kirjoitti:

Minäkin olen usein todistellut, ettei raaka-aineiden osuus elintarvikkeissa kovin suuri. Minä olen kertonut että leivän kilohinta on esimerkiksi 3 €, mutta viljelijä saa jyväkilosta 0,60.

Sinä olet muuten itse asiasta vauhkoontunut. Maataloustukiin ajauduttiin meillä vain siksi, että demarit eivät halunneet kuluttajahintojen nousevan.

Sinä myös liiottelet ylituotannon osuutta. Se on kokonaistuotannosta varsin vähäinen osuus. Mutta sekin on liikaa. Kaikista maataloustuista on kaikkialla viisainta luopua. Olen monesti kirjoittanut siitä, että suomalainen talonpoika kyllä pärjää siinäkin tilanteessa.

Samoin liioittelet afrikkalaisten syömätapoja. Ei heillä ole varaa ostaa ulkolaista ruokaa pääsääntöisesti, vaan he värkkäävät omia tuotteitaan usein alkeellisilla menetelmillään.

Oletpa tosiaan intoutunut maatalousasioista, mutta koita pysyä asiassa ja ota asioiden oikeasta tilasta selvää. Yksi koklipiläinen televisio-ohjelma ei kerro kaikkea.

Lue lisää

Sekaantumatta mielenkiintoiseen keskusteluunne (kun tuo ei ole minun vahvimpia alueitani eikä suurimpia mielenkiinnon kohteitakaan) heitän ihan toisesta aiheesta, kun näin´se varmaan tavoittaa Sinut:

Muutama päivä sitten eräässä kirjoituksessani tulin käyttäneeksi useampia sivistyssanoja, jotka mielestäni siinä kohtaa olivat tarpeen kuvaamaan eksaktisti tarkoitustani. Annoit vastineen, jossa väitit, että oikeasti sivistyneet eivät käytä sivistyssanoja, ja annoit parille käyttämälleni sanalle suomenkielisen vastineen, tosin kummankin sivistyssanan väärin kirjoittaen.

Nyt 70-vuotispäiväni tiimoilta saamieni monien lahjakirjojen joukossa on mm. prof. Matti Klingen mielenkiintoinen kirja ”Kaukana ja kotona”. Kirjan takakannessa olevassa esittelyssä sanotaan mm. näin:

”Teos käsittelee kolmea Suomen identiteettihistorian aspektia. Matti Klinge kuvaa niitä aikakauden mullistavia muutoksia, jotka johtivat kansalliseen tietoisuuteen ja poliittiseen eksistenssiin. - - - (kirja) on kirjoitettu Keisarin Suomi-teoksen yhteydessä. Mainittu teos etenee lähinnä kronologisesti, kun taas Kaukana ja kotona pyrkii systemaattisesti profiloimaan eräitä saman aikakauden olennaisia elämänalueita”.

Tuo ei ole Klingen itsensä tekstiä – joka sekin vilisee sivistyssanoja - vaan esittelyn on kirjoittanut fil.tri Laura Kolbe, tietääkseni keskustalainen. Hui, miten sivistymätön.

Mielipidepankki kirjoitti:

Maataloustukien historiikin osalta olen kehottanut sinua tutustumaan sotien jälkeisten aikojen eduskuntapöytäkirjoihin ja poliittisiin vaatimuksiin. Asiasta on turha väitellä enempää siihen asti, kunnes olet tämän tutustumiskieeroksen tehnyt. Tieto on nimittäin vähän eri asia kuin uskomus ja luulo.

Sinusta ylituotanto on merkityksetöntä, vaikka sillä kyetään jäädyttämään Afrikan ja muiden kehitysmaiden tuotanto lähes kokonaan. Suomalainen ylituotanto ei ole suuri ongelma nykyään, mutta sekin on ollut pahimmillaan joissakin tuoteryhmissä vähintään 50 % suurempi kuin omavaraisuustarve.

Ohjelmassa näytettiin mm. Ghanan ja Dominikaanisen tasavallan ruokakaupan hyllyiltä löytyviä tuotteita, haasteletiin näiden maiden ministereitä, lehtimiehiä, tuottajia, kauppiaita. Kertomukset olivat yhteneviä kaikissa tapauksissa ja näytteet eurooppalaisia. Esim. Dominikaanisessa tasvallassa eurooppalainen kuivamaitotuote on korvannut lähes kokonaan paikan päällä lehmästä lypsetyn maidon, koska kuivamaitopurkit tulevat ostajille halvemmiksi. Lehmiä pantiin teuraiksi. Afrikan maiden oloista sinulla taitaa olla muuten aika ennakkoluuloiset käsitykset. Eivät kaikki bambumajoissa asu ja tanssi päivät pitkät sadetansseja laittaen välillä omia pöperöitään siitä, mitä sattuvat löytämään aineiksi.

Varmaan minä sitten liioittelen, joten ehkäpä kuuntelet Afrikan maiden omien ministereiden ja kansalaisten mielipiteitä. Luulen, että ne ovat vaan astetta jyrkempiä kuin minun. Ovat ehkä koklipiläisiä.

Yksi koklipiläinen tv-ohjelma ei kerro kaikkea. Tämä nyt sattui olemaan noin vuoden sisään kylläkin jo kolmas laatuaan ja kaikkien sanoma on ollut samantapainen, vaikka ne on tehty eri puolilla Eurooppaa. Aiemmin esitetty oli nimeltään kuumaa sokeria tms. eli se kertoi Euroopan sokeriylituotannista ja sen vaikutuksista kehitysmaihin. Ylivoimaisesti analyyttisin ja monipuolisin sekä samalla pisin dokumentti oli se, jonka nimeä en muista, mutta se oli kaiketi brittiläinen ja perustui paljolti englantilaisen tutkimuslaitoksen tekemiin selvityksiin. Sinulta on Oiva jäänyt paljon kokematta, kun et ole mitään näistä nähnyt.

Näissä dokumneteissa ei ole käsitelty Suomen maatalouspolitiikkaa erikseen, vaan EU:n. Nyt viimeksi nähty oli tanskalaista tuotantoa ja ymmärtäminen edellytti ruotsinkielen taitoa, koska se esitettiin ruotsinkielisellä ohjelmapuolella ruotsiksi tekstitettynä. Voi olla, että tekstiteeveestä olisi löytynyt suomenkielinenkin tekstitys.

Minähän olen nimenomaan yrittänyt ottaa asioista selvää. Olen katsellut näitä dokumentteja, seurannut EU-politiikkaa, kansallista maatalouspolitiikkaa, lukenut MTK:n sivuja jne. Mitä asioiden selville ottamista vielä näiden lisäksi edellytät. Kerro ihmeessä, missä on se oikea lähde, joka on minulta jäänyt huomaamatta.

Lue lisää

... vain tarkoituksiisi sopivia tarkoitushakuisia ohjelmia. Varmaan minäkin olen noitakin katsonu (viimeistä en ollut ilaisuudessa näkemään). Ohjelmiin ja kirjoituksiin pitää vain osata suhtautua kriittisesti, eikä lähteä heti höyryämään.

Ei minun tarvitse lähteä selaamaan eduskunnan pöytäkirjoja sodan jälkeisiltä vuosikymmeniltä. Minä olen päivittän erittäin tarkkaan seurannut poliittisia tapahtumia aivan 50-luvun alusta lähtien.

Mielipidepankki kirjoitti:

Maataloustukien historiikin osalta olen kehottanut sinua tutustumaan sotien jälkeisten aikojen eduskuntapöytäkirjoihin ja poliittisiin vaatimuksiin. Asiasta on turha väitellä enempää siihen asti, kunnes olet tämän tutustumiskieeroksen tehnyt. Tieto on nimittäin vähän eri asia kuin uskomus ja luulo.

Sinusta ylituotanto on merkityksetöntä, vaikka sillä kyetään jäädyttämään Afrikan ja muiden kehitysmaiden tuotanto lähes kokonaan. Suomalainen ylituotanto ei ole suuri ongelma nykyään, mutta sekin on ollut pahimmillaan joissakin tuoteryhmissä vähintään 50 % suurempi kuin omavaraisuustarve.

Ohjelmassa näytettiin mm. Ghanan ja Dominikaanisen tasavallan ruokakaupan hyllyiltä löytyviä tuotteita, haasteletiin näiden maiden ministereitä, lehtimiehiä, tuottajia, kauppiaita. Kertomukset olivat yhteneviä kaikissa tapauksissa ja näytteet eurooppalaisia. Esim. Dominikaanisessa tasvallassa eurooppalainen kuivamaitotuote on korvannut lähes kokonaan paikan päällä lehmästä lypsetyn maidon, koska kuivamaitopurkit tulevat ostajille halvemmiksi. Lehmiä pantiin teuraiksi. Afrikan maiden oloista sinulla taitaa olla muuten aika ennakkoluuloiset käsitykset. Eivät kaikki bambumajoissa asu ja tanssi päivät pitkät sadetansseja laittaen välillä omia pöperöitään siitä, mitä sattuvat löytämään aineiksi.

Varmaan minä sitten liioittelen, joten ehkäpä kuuntelet Afrikan maiden omien ministereiden ja kansalaisten mielipiteitä. Luulen, että ne ovat vaan astetta jyrkempiä kuin minun. Ovat ehkä koklipiläisiä.

Yksi koklipiläinen tv-ohjelma ei kerro kaikkea. Tämä nyt sattui olemaan noin vuoden sisään kylläkin jo kolmas laatuaan ja kaikkien sanoma on ollut samantapainen, vaikka ne on tehty eri puolilla Eurooppaa. Aiemmin esitetty oli nimeltään kuumaa sokeria tms. eli se kertoi Euroopan sokeriylituotannista ja sen vaikutuksista kehitysmaihin. Ylivoimaisesti analyyttisin ja monipuolisin sekä samalla pisin dokumentti oli se, jonka nimeä en muista, mutta se oli kaiketi brittiläinen ja perustui paljolti englantilaisen tutkimuslaitoksen tekemiin selvityksiin. Sinulta on Oiva jäänyt paljon kokematta, kun et ole mitään näistä nähnyt.

Näissä dokumneteissa ei ole käsitelty Suomen maatalouspolitiikkaa erikseen, vaan EU:n. Nyt viimeksi nähty oli tanskalaista tuotantoa ja ymmärtäminen edellytti ruotsinkielen taitoa, koska se esitettiin ruotsinkielisellä ohjelmapuolella ruotsiksi tekstitettynä. Voi olla, että tekstiteeveestä olisi löytynyt suomenkielinenkin tekstitys.

Minähän olen nimenomaan yrittänyt ottaa asioista selvää. Olen katsellut näitä dokumentteja, seurannut EU-politiikkaa, kansallista maatalouspolitiikkaa, lukenut MTK:n sivuja jne. Mitä asioiden selville ottamista vielä näiden lisäksi edellytät. Kerro ihmeessä, missä on se oikea lähde, joka on minulta jäänyt huomaamatta.

Lue lisää

Kyllä se hyvä on, pistä housuusi vaan takaisin...

JormaKKorhonen kirjoitti:

Sekaantumatta mielenkiintoiseen keskusteluunne (kun tuo ei ole minun vahvimpia alueitani eikä suurimpia mielenkiinnon kohteitakaan) heitän ihan toisesta aiheesta, kun näin´se varmaan tavoittaa Sinut:

Muutama päivä sitten eräässä kirjoituksessani tulin käyttäneeksi useampia sivistyssanoja, jotka mielestäni siinä kohtaa olivat tarpeen kuvaamaan eksaktisti tarkoitustani. Annoit vastineen, jossa väitit, että oikeasti sivistyneet eivät käytä sivistyssanoja, ja annoit parille käyttämälleni sanalle suomenkielisen vastineen, tosin kummankin sivistyssanan väärin kirjoittaen.

Nyt 70-vuotispäiväni tiimoilta saamieni monien lahjakirjojen joukossa on mm. prof. Matti Klingen mielenkiintoinen kirja ”Kaukana ja kotona”. Kirjan takakannessa olevassa esittelyssä sanotaan mm. näin:

”Teos käsittelee kolmea Suomen identiteettihistorian aspektia. Matti Klinge kuvaa niitä aikakauden mullistavia muutoksia, jotka johtivat kansalliseen tietoisuuteen ja poliittiseen eksistenssiin. - - - (kirja) on kirjoitettu Keisarin Suomi-teoksen yhteydessä. Mainittu teos etenee lähinnä kronologisesti, kun taas Kaukana ja kotona pyrkii systemaattisesti profiloimaan eräitä saman aikakauden olennaisia elämänalueita”.

Tuo ei ole Klingen itsensä tekstiä – joka sekin vilisee sivistyssanoja - vaan esittelyn on kirjoittanut fil.tri Laura Kolbe, tietääkseni keskustalainen. Hui, miten sivistymätön.

Lue lisää

Usko pois, kyllä se on ihan hyvä. Voit laittaa sen takaisin housuun piiloon.

JormaKKorhonen kirjoitti:

Sekaantumatta mielenkiintoiseen keskusteluunne (kun tuo ei ole minun vahvimpia alueitani eikä suurimpia mielenkiinnon kohteitakaan) heitän ihan toisesta aiheesta, kun näin´se varmaan tavoittaa Sinut:

Muutama päivä sitten eräässä kirjoituksessani tulin käyttäneeksi useampia sivistyssanoja, jotka mielestäni siinä kohtaa olivat tarpeen kuvaamaan eksaktisti tarkoitustani. Annoit vastineen, jossa väitit, että oikeasti sivistyneet eivät käytä sivistyssanoja, ja annoit parille käyttämälleni sanalle suomenkielisen vastineen, tosin kummankin sivistyssanan väärin kirjoittaen.

Nyt 70-vuotispäiväni tiimoilta saamieni monien lahjakirjojen joukossa on mm. prof. Matti Klingen mielenkiintoinen kirja ”Kaukana ja kotona”. Kirjan takakannessa olevassa esittelyssä sanotaan mm. näin:

”Teos käsittelee kolmea Suomen identiteettihistorian aspektia. Matti Klinge kuvaa niitä aikakauden mullistavia muutoksia, jotka johtivat kansalliseen tietoisuuteen ja poliittiseen eksistenssiin. - - - (kirja) on kirjoitettu Keisarin Suomi-teoksen yhteydessä. Mainittu teos etenee lähinnä kronologisesti, kun taas Kaukana ja kotona pyrkii systemaattisesti profiloimaan eräitä saman aikakauden olennaisia elämänalueita”.

Tuo ei ole Klingen itsensä tekstiä – joka sekin vilisee sivistyssanoja - vaan esittelyn on kirjoittanut fil.tri Laura Kolbe, tietääkseni keskustalainen. Hui, miten sivistymätön.

Lue lisää

... Kolbekin käyttävät turhan paljon ns. sivistysanoja. He ovat tottuneet kirjoittamaan tiedeyhteisölle, eivätkä huomaa muuttaa tyyliä suurelle yleisölle kirjoittaessaan. Tri Kekkonen osasi.

Tuossa esimerkissäsi: identiteettihistoria - en tiedä tarkoitusta; aspekti - hyvä suomalainen sana on näkökulma, poliittiseen eksistenssiin tarkoittanee tuossa yhteydessä poliittisiin oloihin; kronolologisesti tarkoittaa aikajärjestyksessä; systemaattisesti profiloimaan - järjestelmällisesti kuvaamaan.

Että noihinkin löytyy hyvät suomalaiset vastineet, paitsi tuo ensimmäinen, jonka merkitys jäi hämäräksi, vaikka minulla on käytettävissä paksuhko sivistyssanakirja

oivahärkönen kirjoitti:

... Kolbekin käyttävät turhan paljon ns. sivistysanoja. He ovat tottuneet kirjoittamaan tiedeyhteisölle, eivätkä huomaa muuttaa tyyliä suurelle yleisölle kirjoittaessaan. Tri Kekkonen osasi.

Tuossa esimerkissäsi: identiteettihistoria - en tiedä tarkoitusta; aspekti - hyvä suomalainen sana on näkökulma, poliittiseen eksistenssiin tarkoittanee tuossa yhteydessä poliittisiin oloihin; kronolologisesti tarkoittaa aikajärjestyksessä; systemaattisesti profiloimaan - järjestelmällisesti kuvaamaan.

Että noihinkin löytyy hyvät suomalaiset vastineet, paitsi tuo ensimmäinen, jonka merkitys jäi hämäräksi, vaikka minulla on käytettävissä paksuhko sivistyssanakirja

Lue lisää

...useimmille sivistyssanoille (ei kuitenkaan läheskään kaikille) löytyy jonkinlainen suomenkielinen vastine, mutta ei aina niin eksaktisti (yksiselitteisesti?) asiaa kuvaava, että esim. tiedemiehet, lääkärit ym sitä käyttäisivät.

Olen kuullut joidenkin sivistyneiden suomalaisten valittelevan sitä, että jo Lönnrot aikoinaan suomensi sivistyssanoja ja suomalaisuusinnossa 1920-30-luvuilla sitä jatkettiin. Suomi erkaantui siten aivan liiaksi muista eurooppalaisista sivistysmaista, jopa Virosta, jossa sivistyssanoja ja muita kansainvälisiä sanoja ei ole vironnettu, ja jopa niiden korko on säilytetty alkukielen mukaisena, vaikka virossa kuten suomessakin on aina korko (paino) sanan ensimmäisellä tavulla.

Eikä sellaista turhaa suomentamista harrasteta enää meilläkään. Telefoonista meillä vielä tehtiin puhelin, mutta näköradio ei enää mennyt läpi, vaan se pysyi kansainvälisessä asussaan televisiona.

JormaKKorhonen kirjoitti:

...useimmille sivistyssanoille (ei kuitenkaan läheskään kaikille) löytyy jonkinlainen suomenkielinen vastine, mutta ei aina niin eksaktisti (yksiselitteisesti?) asiaa kuvaava, että esim. tiedemiehet, lääkärit ym sitä käyttäisivät.

Olen kuullut joidenkin sivistyneiden suomalaisten valittelevan sitä, että jo Lönnrot aikoinaan suomensi sivistyssanoja ja suomalaisuusinnossa 1920-30-luvuilla sitä jatkettiin. Suomi erkaantui siten aivan liiaksi muista eurooppalaisista sivistysmaista, jopa Virosta, jossa sivistyssanoja ja muita kansainvälisiä sanoja ei ole vironnettu, ja jopa niiden korko on säilytetty alkukielen mukaisena, vaikka virossa kuten suomessakin on aina korko (paino) sanan ensimmäisellä tavulla.

Eikä sellaista turhaa suomentamista harrasteta enää meilläkään. Telefoonista meillä vielä tehtiin puhelin, mutta näköradio ei enää mennyt läpi, vaan se pysyi kansainvälisessä asussaan televisiona.

Lue lisää

että yksi sivistyssana on, minkä kerimäkikin osaa kirjoittaa oikein. Se on tuo MULKKU, joka kuvaa hyvin kahta kepulia yhtäaikaa. Ensimmäinen on tuo keris itse ja hyvänä apurina on emeriitta. Oivakin yrittää pyrkiä joukkoon, mutta ihan vielä ei ole kekkos- ja annelipöhö kokonaan vallannut tilaa aivoilta. Siis ihan vielä ei.

oivahärkönen kirjoitti:

Minäkin olen usein todistellut, ettei raaka-aineiden osuus elintarvikkeissa kovin suuri. Minä olen kertonut että leivän kilohinta on esimerkiksi 3 €, mutta viljelijä saa jyväkilosta 0,60.

Sinä olet muuten itse asiasta vauhkoontunut. Maataloustukiin ajauduttiin meillä vain siksi, että demarit eivät halunneet kuluttajahintojen nousevan.

Sinä myös liiottelet ylituotannon osuutta. Se on kokonaistuotannosta varsin vähäinen osuus. Mutta sekin on liikaa. Kaikista maataloustuista on kaikkialla viisainta luopua. Olen monesti kirjoittanut siitä, että suomalainen talonpoika kyllä pärjää siinäkin tilanteessa.

Samoin liioittelet afrikkalaisten syömätapoja. Ei heillä ole varaa ostaa ulkolaista ruokaa pääsääntöisesti, vaan he värkkäävät omia tuotteitaan usein alkeellisilla menetelmillään.

Oletpa tosiaan intoutunut maatalousasioista, mutta koita pysyä asiassa ja ota asioiden oikeasta tilasta selvää. Yksi koklipiläinen televisio-ohjelma ei kerro kaikkea.

Lue lisää

Ulkomaanmatkoillaan suomalaiset ihastelevat, miten tuoretta ja hyvää leipää ulkomailla saa, kun meillä se on muovipussissa ja tuoreenakin jo vanhaa. Lämmintä leipäähän ei Suomessa saa kuin marketeissa paistettua patonkia ranskalaisesta pakasteesta tai bensa-aseman korvapuusteja tai teksaspullaa belgialaisesta pakasteesta. Kotimainen ruisleipäkin on jo siinä jamassa, että sen tueksi on pitänyt perustaa yhdistys, kun jopa ruisleivän taikina tuodaan pakasteena Saksasta.

Mikä siis on kepulainen leipäkysymys, Oiva? Sitä sietää miettiä.

Tilakokoa on kasvatettu ja pientiloja hävitetty. Leipoäviljan viljely on siirtynyt yhä harvempiin käsiin. Pienmyllytkin on lopetettu, koska suuret myllyt tuottavat osuuskunnalleen enemmän. Niinpä pientilojen toiminta on tehty kannattamattomaksi, kun pieniä eriä ei kannata kuljettaa pitkien matkojen taakse suuriin myllyihin.

Tässä sitä kotimaisen maataloustuotannon tukemisen tarvetta syntyy, kun maaseudun työttömyys sen kun kasvaa - keskustalaisen maatalouspolitiikan ja tuottajaosuustoiminnan omistajapolitiikan ansiosta.

Leipomotkin on keskitetty mahdottoman suuriksi yksiköiksi, pienleipomot ostettiin mm. S- ja E-nimisten osuustoiminnan keskusliikkeitten haltuun jo 80-luvulla, fuusioitiin sittemmin myllyjen ja keksitehtaitten yms. kanssa Meira OY:öön, josta ne myytiin aika äkkiä jo ennestäänkin suurille yksityisille konserneille.

Leipomotuotteiden kauppa taas on keskittynyt nyt vain kolmen suuren keskusliikkeen haltuun (yhteinen markkinaosuus 80%), joka kilpailee kustannustehokkuudella mm. logistiikassa. Tästä seuraa pari asiaa:

1) kaupan ei kannata ostaa leipää muuta kuin suurilta leipomoilta, koska valikoimien hajauttaminen lisää varastoinnin, kuljetuksen, hallinnon, laskutuksen, atk-toiminnan ja muunkin byrokratian kustannuksia

2) edellisestä seuraten, on suurten leipomoitten tehtävä sellaista leipää, joka säilyy leipomosta keskusvarastoon, keskusvarastosta kauppan ja kaupassakin "parasta ennen" päiväykseen vielä useamman päivän.

3) Kun näin on, niin isot leipomot ostavat edelleen kaikki ne pienleipomot, joilla ei ole omaa lähiseudun jakeluverkkoaan (torikauppiaat, hallit) tai "omaa myymälää" ja sillä riittävää asiakaskuntaa pitämässä pienleipomo pystyssä. Uudenmaan Leipä Klaukkalassa on yksi esimerkki niistä, jotka ovat säilyneet.

Raaka-aineen osuus leivän kustannuksissa on siis aika pieni, kun kuljetuskustannukset tiloilta muutamaan isoon myllyyn ja myllyistä muutamaan isoon leipomoon ja leipomoista muutamaan keskusliikkeen jakeluvarastoon ja varastoista eri ketjujen myymälöihin maksavat jonkin verran nekin - hävikistä puhumattakaan - mikä on pienentänyt tuoreen leivän osuuden minimaaliseksi ja kasvattanut säilöntäaineilla kyllästetyn muovipussileivän osuuden melkoiseksi.

Jos siis halutaan tarkastella "leipäesimerkkiä" maataloustukien valossa, niin tarkastellaan koko sitä ketjua, joka alkaa siemenviljan ostosta, kylvöstä ja korjuusta ja päättyy siihen, kun kuluttaja ruokapöydässään haukkaa ostamaansa leipää.

Tässä ketjussa on leipäviljan viljelijä hyvin pieni tekijä. Huomio kannattaisi keskustalaisessa politiikassa kohdistaa mieluummin myllyihin, leipomoihin ja leipää myyvään markkinointikanavaan, eli siihen, mikä vaikutus näillä kaikilla on tarjolla olevien leipien valikoimiin, laatuun, tuoreuteen ja tietenkin hintaan.

On mulla ratkaisuehdotuksiakin ongelmiin, mutta pannaan ne vasta seuraavaan viestiin, jos leipäesimerkki ketään kiinnostaa enää huomenna.

Jaba_43 kirjoitti:

Ulkomaanmatkoillaan suomalaiset ihastelevat, miten tuoretta ja hyvää leipää ulkomailla saa, kun meillä se on muovipussissa ja tuoreenakin jo vanhaa. Lämmintä leipäähän ei Suomessa saa kuin marketeissa paistettua patonkia ranskalaisesta pakasteesta tai bensa-aseman korvapuusteja tai teksaspullaa belgialaisesta pakasteesta. Kotimainen ruisleipäkin on jo siinä jamassa, että sen tueksi on pitänyt perustaa yhdistys, kun jopa ruisleivän taikina tuodaan pakasteena Saksasta.

Mikä siis on kepulainen leipäkysymys, Oiva? Sitä sietää miettiä.

Tilakokoa on kasvatettu ja pientiloja hävitetty. Leipoäviljan viljely on siirtynyt yhä harvempiin käsiin. Pienmyllytkin on lopetettu, koska suuret myllyt tuottavat osuuskunnalleen enemmän. Niinpä pientilojen toiminta on tehty kannattamattomaksi, kun pieniä eriä ei kannata kuljettaa pitkien matkojen taakse suuriin myllyihin.

Tässä sitä kotimaisen maataloustuotannon tukemisen tarvetta syntyy, kun maaseudun työttömyys sen kun kasvaa - keskustalaisen maatalouspolitiikan ja tuottajaosuustoiminnan omistajapolitiikan ansiosta.

Leipomotkin on keskitetty mahdottoman suuriksi yksiköiksi, pienleipomot ostettiin mm. S- ja E-nimisten osuustoiminnan keskusliikkeitten haltuun jo 80-luvulla, fuusioitiin sittemmin myllyjen ja keksitehtaitten yms. kanssa Meira OY:öön, josta ne myytiin aika äkkiä jo ennestäänkin suurille yksityisille konserneille.

Leipomotuotteiden kauppa taas on keskittynyt nyt vain kolmen suuren keskusliikkeen haltuun (yhteinen markkinaosuus 80%), joka kilpailee kustannustehokkuudella mm. logistiikassa. Tästä seuraa pari asiaa:

1) kaupan ei kannata ostaa leipää muuta kuin suurilta leipomoilta, koska valikoimien hajauttaminen lisää varastoinnin, kuljetuksen, hallinnon, laskutuksen, atk-toiminnan ja muunkin byrokratian kustannuksia

2) edellisestä seuraten, on suurten leipomoitten tehtävä sellaista leipää, joka säilyy leipomosta keskusvarastoon, keskusvarastosta kauppan ja kaupassakin "parasta ennen" päiväykseen vielä useamman päivän.

3) Kun näin on, niin isot leipomot ostavat edelleen kaikki ne pienleipomot, joilla ei ole omaa lähiseudun jakeluverkkoaan (torikauppiaat, hallit) tai "omaa myymälää" ja sillä riittävää asiakaskuntaa pitämässä pienleipomo pystyssä. Uudenmaan Leipä Klaukkalassa on yksi esimerkki niistä, jotka ovat säilyneet.

Raaka-aineen osuus leivän kustannuksissa on siis aika pieni, kun kuljetuskustannukset tiloilta muutamaan isoon myllyyn ja myllyistä muutamaan isoon leipomoon ja leipomoista muutamaan keskusliikkeen jakeluvarastoon ja varastoista eri ketjujen myymälöihin maksavat jonkin verran nekin - hävikistä puhumattakaan - mikä on pienentänyt tuoreen leivän osuuden minimaaliseksi ja kasvattanut säilöntäaineilla kyllästetyn muovipussileivän osuuden melkoiseksi.

Jos siis halutaan tarkastella "leipäesimerkkiä" maataloustukien valossa, niin tarkastellaan koko sitä ketjua, joka alkaa siemenviljan ostosta, kylvöstä ja korjuusta ja päättyy siihen, kun kuluttaja ruokapöydässään haukkaa ostamaansa leipää.

Tässä ketjussa on leipäviljan viljelijä hyvin pieni tekijä. Huomio kannattaisi keskustalaisessa politiikassa kohdistaa mieluummin myllyihin, leipomoihin ja leipää myyvään markkinointikanavaan, eli siihen, mikä vaikutus näillä kaikilla on tarjolla olevien leipien valikoimiin, laatuun, tuoreuteen ja tietenkin hintaan.

On mulla ratkaisuehdotuksiakin ongelmiin, mutta pannaan ne vasta seuraavaan viestiin, jos leipäesimerkki ketään kiinnostaa enää huomenna.

Lue lisää

... pienviljelyyn, -myllyihin, -leipomoihin, -meijereihin ja pieniin kaupan ketjuihin. Se on taloustietäjinä itseään pitäviltä kokoomukselaiselta ristiriitaista.

On itsestään selvää, että markkinat kyllä hakevat automaattisesti sen yrityskoon, joka on kilpailukykyinen. Kepukin perinteisenä yrittäjyyden puolustajana ei lähde haraamaan tuota vastaan.

Jaba_43 kirjoitti:

Ulkomaanmatkoillaan suomalaiset ihastelevat, miten tuoretta ja hyvää leipää ulkomailla saa, kun meillä se on muovipussissa ja tuoreenakin jo vanhaa. Lämmintä leipäähän ei Suomessa saa kuin marketeissa paistettua patonkia ranskalaisesta pakasteesta tai bensa-aseman korvapuusteja tai teksaspullaa belgialaisesta pakasteesta. Kotimainen ruisleipäkin on jo siinä jamassa, että sen tueksi on pitänyt perustaa yhdistys, kun jopa ruisleivän taikina tuodaan pakasteena Saksasta.

Mikä siis on kepulainen leipäkysymys, Oiva? Sitä sietää miettiä.

Tilakokoa on kasvatettu ja pientiloja hävitetty. Leipoäviljan viljely on siirtynyt yhä harvempiin käsiin. Pienmyllytkin on lopetettu, koska suuret myllyt tuottavat osuuskunnalleen enemmän. Niinpä pientilojen toiminta on tehty kannattamattomaksi, kun pieniä eriä ei kannata kuljettaa pitkien matkojen taakse suuriin myllyihin.

Tässä sitä kotimaisen maataloustuotannon tukemisen tarvetta syntyy, kun maaseudun työttömyys sen kun kasvaa - keskustalaisen maatalouspolitiikan ja tuottajaosuustoiminnan omistajapolitiikan ansiosta.

Leipomotkin on keskitetty mahdottoman suuriksi yksiköiksi, pienleipomot ostettiin mm. S- ja E-nimisten osuustoiminnan keskusliikkeitten haltuun jo 80-luvulla, fuusioitiin sittemmin myllyjen ja keksitehtaitten yms. kanssa Meira OY:öön, josta ne myytiin aika äkkiä jo ennestäänkin suurille yksityisille konserneille.

Leipomotuotteiden kauppa taas on keskittynyt nyt vain kolmen suuren keskusliikkeen haltuun (yhteinen markkinaosuus 80%), joka kilpailee kustannustehokkuudella mm. logistiikassa. Tästä seuraa pari asiaa:

1) kaupan ei kannata ostaa leipää muuta kuin suurilta leipomoilta, koska valikoimien hajauttaminen lisää varastoinnin, kuljetuksen, hallinnon, laskutuksen, atk-toiminnan ja muunkin byrokratian kustannuksia

2) edellisestä seuraten, on suurten leipomoitten tehtävä sellaista leipää, joka säilyy leipomosta keskusvarastoon, keskusvarastosta kauppan ja kaupassakin "parasta ennen" päiväykseen vielä useamman päivän.

3) Kun näin on, niin isot leipomot ostavat edelleen kaikki ne pienleipomot, joilla ei ole omaa lähiseudun jakeluverkkoaan (torikauppiaat, hallit) tai "omaa myymälää" ja sillä riittävää asiakaskuntaa pitämässä pienleipomo pystyssä. Uudenmaan Leipä Klaukkalassa on yksi esimerkki niistä, jotka ovat säilyneet.

Raaka-aineen osuus leivän kustannuksissa on siis aika pieni, kun kuljetuskustannukset tiloilta muutamaan isoon myllyyn ja myllyistä muutamaan isoon leipomoon ja leipomoista muutamaan keskusliikkeen jakeluvarastoon ja varastoista eri ketjujen myymälöihin maksavat jonkin verran nekin - hävikistä puhumattakaan - mikä on pienentänyt tuoreen leivän osuuden minimaaliseksi ja kasvattanut säilöntäaineilla kyllästetyn muovipussileivän osuuden melkoiseksi.

Jos siis halutaan tarkastella "leipäesimerkkiä" maataloustukien valossa, niin tarkastellaan koko sitä ketjua, joka alkaa siemenviljan ostosta, kylvöstä ja korjuusta ja päättyy siihen, kun kuluttaja ruokapöydässään haukkaa ostamaansa leipää.

Tässä ketjussa on leipäviljan viljelijä hyvin pieni tekijä. Huomio kannattaisi keskustalaisessa politiikassa kohdistaa mieluummin myllyihin, leipomoihin ja leipää myyvään markkinointikanavaan, eli siihen, mikä vaikutus näillä kaikilla on tarjolla olevien leipien valikoimiin, laatuun, tuoreuteen ja tietenkin hintaan.

On mulla ratkaisuehdotuksiakin ongelmiin, mutta pannaan ne vasta seuraavaan viestiin, jos leipäesimerkki ketään kiinnostaa enää huomenna.

Lue lisää

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/cgi-bin/weblehti.exe?Newsp=mtul&Date=050708&Depa=etusivu&Model=frameuuti.html

ja sieltä valitse seuraava otsikko
"Joka toinen pienmylly tippuu pelistä kymmenessä vuodessa"