Jotenkin vaan tuntuu vuosi vuodelta käyvän vaikeammaksi
elää ilman minkäänlaista kosketusta. Ahdistaa tosi paljon.
Ainoa kosketus mitä viime vuosina on , on ollut kättely,
sekin ehkä pari kertaa vuodessa.
Halannut olen jotain ihmistä viimeksi kymmenen vuotta sitten.
Keväisin on ehkä vaikeinta, ja kesä.
En tiedä miksei siihen vaan totu, miksi se vaan menee aina vaan vaikeammaksi koko ajan.
En oikein jaksaisi enää yhtään pitemmälle.
Olisi pakko vaan jaksaa vielä ainakin muutamia vuosia.
En vaan tiedä miten.
Olen yli 40v mies, joten ei tarvitse sääliä.
Läheisyydenkaipuu ahdistaa
40
341
Vastaukset
- Anonyymi
No - miksipä elät ilman kosketusta jos se kerran käy vaikeaksi?
- Anonyymi
no kuinka sitten elät kosketuksen kanssa? selitä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
no kuinka sitten elät kosketuksen kanssa? selitä?
Normaalisti, eikä se käy vaikeaksi.
- Anonyymi
No aina löytyy se yksi kusipää jolle kaikki on niin helvetin helppoa. Ja ohje on "mikset tee näin ja noin". Tuollainen kusipää oikein päivystää näillä palstoilla ja pääsee iskemään kun löytää sen henkilön joka avautuu jostain elämänsä vaikeasta asiasta. Ei ole ensimmäinen kerta tämä, vaan olen nähnyt tämän vastaavan monta kertaa eri palstoilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No aina löytyy se yksi kusipää jolle kaikki on niin helvetin helppoa. Ja ohje on "mikset tee näin ja noin". Tuollainen kusipää oikein päivystää näillä palstoilla ja pääsee iskemään kun löytää sen henkilön joka avautuu jostain elämänsä vaikeasta asiasta. Ei ole ensimmäinen kerta tämä, vaan olen nähnyt tämän vastaavan monta kertaa eri palstoilla.
Onhan se yksinäisyys toisinaan kurjaa. Itse olen ollut leskenä 9 vuotta , vaan ne ouentået tuokiot esim iltaisin jos katsoo TV tä yhdessä ja kommetoida esim jotain ohjelmaa mikä on televisiossa. Oli paljon merkittävämpiä mitä itse tajuaikaan. Taputus olalle. Nukahtaa käsi kädessä jne pieniä asioita joita ei oikein ajattele silloin kun ne ovat elämässä, miten paljon ne merkitsevet oikeiastan .
En ole todellakaan hakenut seuraa mitenkään , koska kaikki asiat elämässäni ovat sattuneet ilman etsimistä . Siis en edes tiedä miten seuraa haetaan naisena, koska ikäni puolesta saanut jotenkin kasvatuksen ettei naiset ole niitä jotka etsivät ainoastaan miehet. no päivät kuluvat milloin milläkin mielen herkkyydellä , en kaipaa miestenkään entistä elämää vaan haluaisin uutta elämää, mutta kun on mikää aika tavalla niin tiedän kokemuksesta. Ettei
Minun ikäisillä enää ole vientiä, sitten on ikäisiäni naisia jotka ovat tindedisaä jotka haluaisivat kovasti myös sairaa, vaan ei heillä nappaa mitenkään. Joten tälläistä se on. Päivä kerrallaan. Itse on yritettävä pitää itselleen seuraa . Samalla olen kiitollinen että olen saanut olla jotakuinkin terveenä .
- Anonyymi
Varmasti löydät jonkun jos haluat. Uskon että jokaiselle halukkaalle on olemassa se oma henkilönsä jonka kanssa hellitellä.
- Anonyymi
Ajatus on kaunis mutta yksinäisyys on aito ongelma, johon ei välttämättä ole ratkaisua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ajatus on kaunis mutta yksinäisyys on aito ongelma, johon ei välttämättä ole ratkaisua.
Hyvin sanottu.
Jollain on sellainen asenne että ihan kuin yksinäiset ihmiset eivät olisi ikinä edes yrittäneet muuttaa tilannettaan. Tottakai ne ovat yrittäneet. Vuosien ja vuosien ajan.
- Anonyymi
Minulla on kolme viime vuoden aikana ollut samanlaisia ajatuksia ja ne alkoivat sen jälkeen, kun aloin ihastua tummatukkaisiin lyhyisiin miehiin! Joku heissä on sellaista mikä saa minut kaipaamaan heidän läheisyyttään! Olen lyhyt nainen ja olen aina pitänyt lyhyistä miehistä! Tummatukkaisuus ja siitä pitäminen liittyy siihen, että eksä oli vaaaleatukkainen ja sen takia en halua missään tapauksessa vaaleatukkaista miestä!
- Anonyymi
Minulla on aika samanlaista, mutta tummatukkaiset naiset on se kiinnostuksen kohde.... Ja ainakin minua lyhyempi sen pitää olla, jos olisi kymmenen senttiä lyhyempi nin olisi sopiva. Ja harteille ulottuvat pitkät tummat hiukset...
aloittaja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla on aika samanlaista, mutta tummatukkaiset naiset on se kiinnostuksen kohde.... Ja ainakin minua lyhyempi sen pitää olla, jos olisi kymmenen senttiä lyhyempi nin olisi sopiva. Ja harteille ulottuvat pitkät tummat hiukset...
aloittajaTulihan se selitys sieltä! Ulkonäkökeskeisiä olette, sitten ei kuitenkaan oma ulkonäkö ole samalla tasolla, mitä vaaditaan toiselta, lopputuloksena yksinäisyys.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tulihan se selitys sieltä! Ulkonäkökeskeisiä olette, sitten ei kuitenkaan oma ulkonäkö ole samalla tasolla, mitä vaaditaan toiselta, lopputuloksena yksinäisyys.
Ei kai kukaan niin hölmö ole, että valitsisi kumppaninsa ainoastaan ulkonäön perusteella ?
Sisäinen kauneus on joskus kauniimpaa kuin ulkoinen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tulihan se selitys sieltä! Ulkonäkökeskeisiä olette, sitten ei kuitenkaan oma ulkonäkö ole samalla tasolla, mitä vaaditaan toiselta, lopputuloksena yksinäisyys.
joo se tummat pitkät hiukset on ihan kauhea vaatimus! ei naiset pysty tuollasiin vaatimuksiin mitekään!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
joo se tummat pitkät hiukset on ihan kauhea vaatimus! ei naiset pysty tuollasiin vaatimuksiin mitekään!
Onhan joillain naisilla tummat pitkät hiukset, mutta jos vaatii ainoastaan sellaista, voi mennä muita hyviä ehdokkaita ohi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan joillain naisilla tummat pitkät hiukset, mutta jos vaatii ainoastaan sellaista, voi mennä muita hyviä ehdokkaita ohi.
hiusvärit on keksitty jo satoja vuosia sitten
- Anonyymi
Kosketuksen puutteeseen auttaa kosketus. Itseään saa kosketella ja pitää hyvänä. Ole hyvä itsellesi!
- Anonyymi
Varmaan joo auttaa itsen koskettelu.
Ei se ole ollenkaan sama asia kuin jokun toisen ihmisen kosketus.
- Anonyymi
Auttaisiko lemmikki esimerkiksi kissa? Sille voi jakaa rapsutuksia ja kissa osoittaa myös takaisin hellyyttä.
Olen itse yksinäinen nainen, mutta kissa helpottaa yksinäisyyttä.- Anonyymi
Sama juttu minulla. Edes vessaan ei tarvitse mennä yksin, sielläkin pusketaan kinttuihin.
Ymmärrän ettei kaikista ole kissankaan omistajiksi ja huoltajiksi. Silloin on vain kärsittävä. Tai tehtävä joku korjausliike suhteessa ihmisiin. - Anonyymi
Pidän kaikenlaisista eläimistä kyllä, mutta olen todella allerginen niille.
Epäilen silti ettei kissan kosketus vastaisi toista ihmistä kuitenkaan. Olisi se tyhjää parempi varmaan toki.
aloittaja - Anonyymi
Minulla on kissa joka on ihan kiva olemassa mutta en tiennyt että kissan kiintyy kovasti, joten koska kissa on ulkonakin päivisin niin aina kova pelko ettei jää auton alle, mutta en voisi kuvitellakkaan että pitäisin sitä sisällä päivät pitkät . Kissojenkin on saatava elää kissan elämää .
Jos olisin tiennyt miten kiinni olen kisassa en olisi koskaan ottanut sitä.
Sitten jos joskus harvoin haluaa mennä jonnekin niin sille on oltava kissanvahti ja mitä on vaikea saada lapset kaikki allergisia joten ei heitäkään voi pyytää.
Niin että se on ajateltabåva tarkoin sekin mi5ö se on kun ottaa lemmikin itselleen - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pidän kaikenlaisista eläimistä kyllä, mutta olen todella allerginen niille.
Epäilen silti ettei kissan kosketus vastaisi toista ihmistä kuitenkaan. Olisi se tyhjää parempi varmaan toki.
aloittajaKyllä kissan kosketus vastaa niin paljon kun näkee miten se kehrää sylissä ja puskee päällään jos sattuu olemaan tabletti käsissä niin ei anna periksi laitta itsensä minun ja tabletin väliin. Ja tramppaa jaloillan silmät viiruina .
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä kissan kosketus vastaa niin paljon kun näkee miten se kehrää sylissä ja puskee päällään jos sattuu olemaan tabletti käsissä niin ei anna periksi laitta itsensä minun ja tabletin väliin. Ja tramppaa jaloillan silmät viiruina .
Äidilläni oli kissa. Mutta se kuoli, se oli jo vanha.
Kyllä se mukava oli, mutta allergian takia piti vältellä sitä, enkä sitä koskaan syliini ottanut. Silitin sitä kyllä aina kun kävin kylässä. Olihan se hieman erillaista kuin kättely ihmisten kesken. En enää muista kovin tarkasti millaista se oli, siitä on jo useita vuosia aikaa. Mutta ei se silti vastaa ihmiskontaktia vaikka miten ihmeellinen katti olisi.
aloittaja
- Anonyymi
entä nyrkkeily?
- Anonyymi
Tai tanssikurssi ?
- Anonyymi
Judo?
- Anonyymi
sekapaini, mixed wrestling....
- Anonyymi
En usko siihen että ketään kosketeltavaa itselleni enää löytäisin.
Olisin tähän ikään mennessä jo löytänyt jos se vaan olisi minulle mahdollista.
Oikeasti haluaisin lopettaa tämän elämän tähän,
ja lopettaisin sen heti tänään jos vaan voisin niin tehdä.
Mutta olen vastuussa muista ihmisistä. Kunhan se vastuu joskus poistuu niin en minä tänne jää yhtään pitempään kuin on pakko. Ja joo, kyllä, olen vaikeasti masentunut, oikein arvattu. Olen sairas ihminen.
- aloittaja- Anonyymi
Selitän hieman tarkemmin tuota. Mielestäni se vastuu on vanhemmista, sisaruksista, ystävistä. Kunhan vanhemmat on poistuneet, sitten voi harkita missä määrin on vastuussa sisaruksista. Itse olisin aika paljon, kun olen ainoa lähisukulainen mitä hänellä on.
Ystäviä, niitä pitäisi miettiä, enpä tiedä menevätkö ne itseni edelle kuitenkaan. En usko.
Olen halunnut pois täältä viisitoistavuotiaasta saakka. Nyt olen reilusti yli neljäkymmentä. Se on pitkä aika. Eiköhän se elämä ole nyt jo nähty, se on nyt jo nähty että mihin pystyn ja mihin en. Siis en paljoa mihinkään, en ole saavuttanut oikeastaan mitään koko elämässäni. Olen kyllä aika hyvässä kunnossa, pidän itsestäni huolta, treenaan paljon, syön hyvin. Kun täältä lähden, olen huippukunnossa. Saavat sitten kylmiön työntekijät ihmetellä että miksi noin komea mies halusi lopettaa elämänsä, siinä on niille pohtimista pitkäksi aikaa. Se on varmasti niille täysi mysteeri. Ehkä jotain niistä työntekijöistä harmittaa että tuollainen mies parhaassa iässä poistui omasta tahdostaan.
Haistakoot paskat minun puolestani, en välitä v*ttujakaan niitten harmistumisista. Eivät nekään välittäneet minusta nyt kun vielä olen elossa. Ja minä välitän vielä vähemmän niistä sitten kun minä olen mennyt. Kun olen päässyt pois.
- aloittaja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Selitän hieman tarkemmin tuota. Mielestäni se vastuu on vanhemmista, sisaruksista, ystävistä. Kunhan vanhemmat on poistuneet, sitten voi harkita missä määrin on vastuussa sisaruksista. Itse olisin aika paljon, kun olen ainoa lähisukulainen mitä hänellä on.
Ystäviä, niitä pitäisi miettiä, enpä tiedä menevätkö ne itseni edelle kuitenkaan. En usko.
Olen halunnut pois täältä viisitoistavuotiaasta saakka. Nyt olen reilusti yli neljäkymmentä. Se on pitkä aika. Eiköhän se elämä ole nyt jo nähty, se on nyt jo nähty että mihin pystyn ja mihin en. Siis en paljoa mihinkään, en ole saavuttanut oikeastaan mitään koko elämässäni. Olen kyllä aika hyvässä kunnossa, pidän itsestäni huolta, treenaan paljon, syön hyvin. Kun täältä lähden, olen huippukunnossa. Saavat sitten kylmiön työntekijät ihmetellä että miksi noin komea mies halusi lopettaa elämänsä, siinä on niille pohtimista pitkäksi aikaa. Se on varmasti niille täysi mysteeri. Ehkä jotain niistä työntekijöistä harmittaa että tuollainen mies parhaassa iässä poistui omasta tahdostaan.
Haistakoot paskat minun puolestani, en välitä v*ttujakaan niitten harmistumisista. Eivät nekään välittäneet minusta nyt kun vielä olen elossa. Ja minä välitän vielä vähemmän niistä sitten kun minä olen mennyt. Kun olen päässyt pois.
- aloittajaSinuna hakisin apua ammatti auttajalta, ei elämää kohden voi olla noin katkera, ja koska aloit puhumaan itsemurhasta niin , se jos joku minua ärsyttää. Miksi suomalaiset miehet aina puhuu itsemurhista ,sellaista en ole muualla koskaan kokenut .
Se antaa jotenkin typerän kuvan ihmisestä.
Ei normaali mies ajattele itsemurhaa vaan katselee ympärilleen. Jos nyt on niin komea
Niin Luulisi olevan vientiä myös . Joten jotenkin meni halu koko asiaan ” yksinäisyys” kun joku alkaa itsemurhasta puhumaan j. Kun itse ole hoitanut mieheni hautaan. Ja hön ei ollut mitenkään. Vanha edes . Kun sairaus joka johtaa kuolemaan tulee , niin sitä odottaa ihmettä vaikka tietää ettei mikään ihme tule höntä parantamaan . Hän ei olisi halunnut kuolla ainostaa vaan saada elää , sitä ei hänelle suotu. Siksi näen punaista joka kerta kun netissä on näitä itsemurhasta puhuvia. Sellaista en koskaan haluaisi vierelleni sillä jos on niissä ajatuksissa noin onko niistä pakko puhua , koska täällä on paljon ihmisiä joutanon omainen kuollut juuri oman käden kautta , varaamaan laittavat tietsikan kiinni . Ja huokaavat että taas yksi sellainen .
Usein esim jos nainen haluaa lopettaa suhteen niin eikö nämä sankari åt ole aina uhkailemassa itsemurhalla. . Siis luulevat että rakkaus tåjoka on kuollut tulee takaisin jos vähän uhkailee itsemurhalla. . Silloin kuolee se viimeinenkin tunne siihen ihminen .
Ja miehen tulisi käsittää ettei naisen päätös muutu silloin kun uhkailee , nainen vaan ajattelee että tehkööt mitä haluaa , mutta suhde on loppu. Säälistä ei kenenkään kanssa kukaan ole.
Joten ota se tyyli pois elämästäsi että muka suunnittelet itsemurhaa , , minun isoisäni teki sen myös egoistisesti kun höntä muka maailma mollasi, itse oli sentäön ajanut asiansa siihen malliin. Ettei uskaltanut jäädä. Minä ja serkkuni emme kaipaa höntä , sillä hön otti pois mahdollisuuden meiltä että meilläkin olisi ollu vaari . Itsekästä se on aina se itsemurha. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinuna hakisin apua ammatti auttajalta, ei elämää kohden voi olla noin katkera, ja koska aloit puhumaan itsemurhasta niin , se jos joku minua ärsyttää. Miksi suomalaiset miehet aina puhuu itsemurhista ,sellaista en ole muualla koskaan kokenut .
Se antaa jotenkin typerän kuvan ihmisestä.
Ei normaali mies ajattele itsemurhaa vaan katselee ympärilleen. Jos nyt on niin komea
Niin Luulisi olevan vientiä myös . Joten jotenkin meni halu koko asiaan ” yksinäisyys” kun joku alkaa itsemurhasta puhumaan j. Kun itse ole hoitanut mieheni hautaan. Ja hön ei ollut mitenkään. Vanha edes . Kun sairaus joka johtaa kuolemaan tulee , niin sitä odottaa ihmettä vaikka tietää ettei mikään ihme tule höntä parantamaan . Hän ei olisi halunnut kuolla ainostaa vaan saada elää , sitä ei hänelle suotu. Siksi näen punaista joka kerta kun netissä on näitä itsemurhasta puhuvia. Sellaista en koskaan haluaisi vierelleni sillä jos on niissä ajatuksissa noin onko niistä pakko puhua , koska täällä on paljon ihmisiä joutanon omainen kuollut juuri oman käden kautta , varaamaan laittavat tietsikan kiinni . Ja huokaavat että taas yksi sellainen .
Usein esim jos nainen haluaa lopettaa suhteen niin eikö nämä sankari åt ole aina uhkailemassa itsemurhalla. . Siis luulevat että rakkaus tåjoka on kuollut tulee takaisin jos vähän uhkailee itsemurhalla. . Silloin kuolee se viimeinenkin tunne siihen ihminen .
Ja miehen tulisi käsittää ettei naisen päätös muutu silloin kun uhkailee , nainen vaan ajattelee että tehkööt mitä haluaa , mutta suhde on loppu. Säälistä ei kenenkään kanssa kukaan ole.
Joten ota se tyyli pois elämästäsi että muka suunnittelet itsemurhaa , , minun isoisäni teki sen myös egoistisesti kun höntä muka maailma mollasi, itse oli sentäön ajanut asiansa siihen malliin. Ettei uskaltanut jäädä. Minä ja serkkuni emme kaipaa höntä , sillä hön otti pois mahdollisuuden meiltä että meilläkin olisi ollu vaari . Itsekästä se on aina se itsemurha.Joo kyllä se itsemurhan ajattelu tai varsinkin siitä ääneen puhumien antaa ihmisestä tosi typerän kuvan. Kyllä joo. Olisi parempi olla vaan hiljaa ja kadota sanomatta sanaakaan.
Sinä ja sinunkaltaiset ihmiset on just se syy miksi minä ja todella moni muu täältä haluaa pois.
Sanoin aika selkeästi että olen sairas. Et ymmärrä sairautta?
En väittänyt olevani järkevä, tai että mitkään ajatukseni olisivat mitenkään järkeviä, tai hyviä, tai kunnollisia. Tai normaaleita.
Enkä ole missään kohtaa uhkaillut yhtään mitään. Sanoin vaan mitä tunnen ja mitä ajattelen. Ilmeisesti se on mielestäsi laitonta tai jotain vastaavaa. Ja jos lukisit joka sanan, niin huomaisit että sanoin myös etten voi mitään nyt tehdä. Koska on velvollisuuksia muita kohtaan. Jos niitä ei olisi, niin en minäkään täällä enää olisi. En olisi kirjoittamassa näitä sinua niin suuresti häiritseviä viestejä. Saisit olla ihan omassa rauhassasi, ehkä ihmettelisit kun porukka vaan katoaa (kuolee) ympäriltäsi, kun eivät pysty sinua sietämään.
Toivottavasti joskus vielä itsekin saat kokea millaista se on kun jokainen päivä on liikaa, tai jokainen yö. Kun ei vaan jaksaisi enää yhtään kokonaista vuorokautta.
Olen jo yrittänyt kerran, nuorena, loukkaannuin vakavasti. Ja pari vuotta sitten oli todella lähellä, mutta pystyin omalla tahdonvoimallani sen välttämään. Yksin. Itse.
- Anonyymi
Onko aloittajalla lainkaan kavereita tai ystäviä ?
Minkälainen kosketuksen kaipuu mahtaa olla ?
Itse olen sosiaalinen ihminen, on paljon kavereita, hyviä ystäviä vain pari.
Aina kun kavereiden tai ystävien kanssa jossain nähdään, niin kyllä me halataan toisiamme. Onhan sekin kosketusta.
Ja jos on olemassa omaisia, vanhemmat, sisarukset, ym., niin voihan heitäkin halata tavatessaan.
Jotenkin sain vaikutelman, että aloittaja tarkoitti jotain muuta ( läheisempää, intiimimpää ? ) kosketusta, ehkä kumppanin/puolison kanssa ?- Anonyymi
On ystäviä mutta en niitä halaile tai koskettele. Olen siis yli 40v mies.
Ja kyllä siis haluaisin läheisempää läheisyyttä naisen kanssa, mutta ihan halailukin riittäisi. Tiedän että se veisi omat ajatukseni muualle näistä jutuista mistä nyt olen puhunut. Tiedän että se toimisi kyllä. Kun olisi jotain ihan muuta ajateltavaa. Tai kun ajatuksiin ei edes mahtuisi mitään muuta.
Ei minulla ole minkäänlaista mielenkiintoa tai edes halua koskea miehiä, inhottaa koko ajatuskin. Ainoastaan nyrkillä voisin miehiä koskettaa jos sellaiseen tarve tulee. Hyvin vähän on edes ystävinä miehiä, jotenkin en vaan tule toimeen niiden kanssa. En tiedä, jokin niissä vaan inhottaa minua.
Minun lapsuuden perheessäni ei ollut tapana kosketella, joten en sellaiseen ole oppinut. En nytkään aio sitä enää aloittaa. En todellakaan halua mitään sukulaisiani halata. Yksi vanhempi on vielä jäljellä ja yksi sisarus. Nyt vain odotan että niistä aika jättää, molemmat on melko iäkkäitä. En toivo. Vaan odotan. En voi sanoa että odottaisin kärsivällisesti.
- aloittaja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On ystäviä mutta en niitä halaile tai koskettele. Olen siis yli 40v mies.
Ja kyllä siis haluaisin läheisempää läheisyyttä naisen kanssa, mutta ihan halailukin riittäisi. Tiedän että se veisi omat ajatukseni muualle näistä jutuista mistä nyt olen puhunut. Tiedän että se toimisi kyllä. Kun olisi jotain ihan muuta ajateltavaa. Tai kun ajatuksiin ei edes mahtuisi mitään muuta.
Ei minulla ole minkäänlaista mielenkiintoa tai edes halua koskea miehiä, inhottaa koko ajatuskin. Ainoastaan nyrkillä voisin miehiä koskettaa jos sellaiseen tarve tulee. Hyvin vähän on edes ystävinä miehiä, jotenkin en vaan tule toimeen niiden kanssa. En tiedä, jokin niissä vaan inhottaa minua.
Minun lapsuuden perheessäni ei ollut tapana kosketella, joten en sellaiseen ole oppinut. En nytkään aio sitä enää aloittaa. En todellakaan halua mitään sukulaisiani halata. Yksi vanhempi on vielä jäljellä ja yksi sisarus. Nyt vain odotan että niistä aika jättää, molemmat on melko iäkkäitä. En toivo. Vaan odotan. En voi sanoa että odottaisin kärsivällisesti.
- aloittajaHalausta ja kosketusta kaipaisin minäkin, mutta sinultahan niitä ei sitten saa. Miten sietäisit, jos minä sinua koskettaisin, kun et ole sellaiseenkaan tottunut.
On hullua kaivata sellaista, mikä sitten ei kuitenkaan kelpaa. Arvostan silti vastuuntoasi läheisistäsi. Se alkaa nykyään olla harvinaista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Halausta ja kosketusta kaipaisin minäkin, mutta sinultahan niitä ei sitten saa. Miten sietäisit, jos minä sinua koskettaisin, kun et ole sellaiseenkaan tottunut.
On hullua kaivata sellaista, mikä sitten ei kuitenkaan kelpaa. Arvostan silti vastuuntoasi läheisistäsi. Se alkaa nykyään olla harvinaista.No oletko sitten joku mies vai mikä?
Sanoin aika selvästi että en siedä miehiä, mutta pidän naisista.
On minua joskus kosketeltu, ja olen joskus kosketellut. Siitä on vaan aikaa tosi paljon, ehkä viisitoista vuotta. En enää muista millaista se on. Miksi en sitä sietäisi. Varmaan se alkuun olisi aikamoista toki, mutta tottuisihan siihen taas. Ja varmasti haluaisin aina vaan enemmän ja enemmän. Ei se siihen halailuun kuitenkaan jäisi, vaikka nyt saattaisin niin kuvitellakin mielessäni. Tiedän aika varmasti ettei se siihen mitenkään jäisi.
Ehkä vastuuntuntoni johtuu siitä että olen kotoisin eri ajasta, ennen kun oli asiat todella erillailla. Tai ehkä se on joku mielenhäiriö myöskin. En tiedä miksi en osaa ajatella vain itseäni, miksi en laittaisi itseäni etusijalle muiden sijaan. Niinhän muut ihmiset tekevät, joka ainoa päivä. En kai ole niin arvokas mielestäni että voisin tehdä niin. Tai se vastuu muista menee itseni yläpuolelle. Olen kai poikkeava, kaikin tavoin.
- aloittaja
- Anonyymi
Olin jo täysin unohtanut että joskus kauan sitten haaveilin sellaisesta että olisi joku toinen joka olisi oikeasti läsnä, ja olisi oikeasti kiinnostunut minusta. Joku joka olisi kiinnostunut samoista asioista kuin minäkin. Välittäisi minusta. Ja olisi myös fyysisesti läsnä ja lähelläni, koskettaisi minua.
Siitä on niin kauan aikaa kun tuollaisesta haaveilin. Jotenkin kun aika ja elämän todellisuus painoivat päälle niin jätin kokonaan tuollaiset haaveilut, ja pidin niitä vain lapsellisina ajatuksina joilla ei ole yhtään mitään tekemistä sen todellisuuden kanssa jonka näen ja jota elän joka päivä.
Ja olin täysin oikeassa.
aloittaja - Anonyymi
Sä tarvittisit halauskaverin, varmaan naisen. Semmottisen kummoseks luonto on sinut duunannu, miehelle naispuolinen.
Saan etäyhteyden tietysti naiseen, mutta eihän se fyysistä kosetusta korvaa.
Mun pikkukaveri nukkuu jo vanhuutensa sikeitä. Kun Luonto on tän järjestäny näi, se pitää vaan hyväksyä.
seuraava täys- Anonyymi
Tuo on ihan totta. Just sitä naisen läheisyyttä tarvisin. Se on vaan joku tarve, tosi voimakas tarve, mistä ei vaan pääse eroon vaikka kuinka tahtoisi. Jostain syystä en vaan osaa edetä asioissa niin että se olisi mahdollista.
Itse olen kovassa kunnossa, tuntuu että melkein elämäni kunnossa. Terveellinen ruokavalio ja liikunta, voimaharjoittelu. Ulkoilu. Ne tekee ihmeitä. Vaikka jo ikää alkaa olemaan minullakin niin kehoni on suorastaan hämmästyttävässä kunnossa. Mieleni ei vaan ole.
aloittaja
- Anonyymi
Rescue-koira tai kissa antaa merkitystä elämään. Lemmikkiä voi silittää ja helliä niin paljon kuin huvittaa ja pitää lähellään ❤
- Anonyymi
Tuo on varmasti hyvä vinkki jollekin toiselle täällä.
En tosin usko siihen että koira tai kissa ikinä vastaa toista ihmistä.
Itse olen allerginen, miltei kaikelle. Koko elämälle.
aloittaja
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävä sinua
Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k273513- 412339
Otavassa tapahtuu!
Rakennuspalo, yläkerta tulessa. Henkirikosta epäillään. Tiettyä henkilöautoa etsitään, minkä mahdollinen epäilty ottanut352178Tulemmeko hyvin
Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s71937Tiedän kuka sinä noista olet
Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta431532- 381379
- 1271262
Pitkäaikaiset työttömät työllisyystöillä takaisin yhteiskuntaan
Vaikka se vähän maksaakin, niin parempi on valtion teettää hanttihommia, jottei yksilöistä tule yhteiskuntakelvottomia.2591210Kesäseuraa
Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t451155- 131149