Orpo On Bulvaani

Jokainen tuon tietää. Ja jos joku ei nyt edes tuota tiedä ja ymmärrä niin hänellä ei pitäisi olla äänioikeutta.

PETTERI PARADOKSI KUITTAA:

Sosialistien ja demokraattien europarlamenttiryhmä (S&D) julkaisi tiistai-iltana pilakuvan, jossa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpoa esittävä nukke istuu perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran polvella. Vieressä lukee valtavin kirjaimin: ”Äärioikeiston sätkynuket”.

Pilakuvan yhteydessä julkaistussa päivityksessä S&D kritisoi myös kokoomuksen europarlamenttiryhmä EPP:tä siitä, että he mahdollistavat äärioikeiston toiminnan Euroopassa.

S&D-ryhmä poisti päivityksensä alle vuorokausi julkaisun jälkeen. Kohta puolet kansasta pystyy ostamaan vain punalaputettua leipää, mutta hallitus paukuttelee henkseleitään ikiomassa todellisuudessaan.

Velkasuhteen kasvun pysähtyminen sopivasti hallituskauden viimeisen vuoden aikana perustuu Valtion Eläkerahastosta otettavaan miljardin euron pikavippiin. Hallituksen mielestä pikavippi ei ole lainaa eikä velkaa, vaan siltarahoitusta. Velka on velkaa, mutta ehkä tätä velkaa ei oikeasti aiotakaan maksaa takaisin.

Haaveissa on mukava elää, mutta ei maata voi johtaa haaveilemalla. Jo kauan on tiedetty, että hallituksen säästötoimet eivät toteudu edes puoliksi, ja niiden työllisyysvaikutukset ovat tähän asti olleet negatiivisia. Hallitus lupasi säästötoimillaan 100 000 uutta työpaikkaa, mutta se on onnistunut kadottamaan entisiäkin 50 000. Lisäksi hallitus lupasi puolittaa toimeentulotuen saajien määrän, mutta heitä on tullut lisää 17 000. Nyt hallitus suunnittelee perustoimeentulotuen alentamista ja jopa mahdollisuutta evätä se kokonaan. Tämä suoranainen julmuus perustuu oletukseen, jonka mukaan köyhät ovat laiskoja tuilla makaajia.

Haaveisiin ja työttömien kurittamiseen tuntuu uskovan myös uusi työministeri Matias Marttinen, joka ensi töikseen ilmoitti uskovansa hallituksen saavan aikaan ne luvatut 100 000 uutta työpaikkaa.

Lopullinen ero hallituksen puheiden ja tekojen välille repesi puoliväliriihessä, kun hallitus päätti antaa rikkaille lisää verohelpotuksia ja maksaa ne ottamalla lisää lainaa. Lisätalousarvion mukaan lainanottoa lisätään tänä vuonna miljardilla eurolla, ja velat maksetaan dynaamisilla vaikutuksilla. Tämäkään sanapari ei tarkoita mitään, sillä se perustuu tarkoitushakuisiin laskelmiin, joiden mukaan rikkaille kertyvä varallisuus valuu alaspäin luoden lisää investointeja ja työpaikkoja.

Hallitus on epäonnistunut ihan jokaisessa tavoitteessaan, mutta ei myönnä tehneensä yhtään virhettä. Vika on aina muissa: työttömät ovat laiskoja, duunarit vaativat mahdottomia, yritysjohtajat ovat surkeita, oppositio ja media valehtelevat ja suurin syyllinen kaikkeen on yhä vieläkin Marinin hallitus.

Hallitus on sairastunut ylimielisyyden tautiin. Pääministeri laskettelee valheita, valtiovarainministeri haukkuu oppositiota ja kansaa, sosiaali- ja terveysministeri vetäytyy vastuustaan syyttämällä hyvinvointialueita ja hallituspuolueiden kansanedustajat räkyttävät sosiaalisessa mediassa syytöksiä joka suuntaan. Kukaan ei näe vikaa omassa toiminnassaan.

Kohta puolet kansasta pystyy ostamaan vain punalaputettua leipää, mutta hallitus paukuttelee henkseleitään ikiomassa todellisuudessaan.

Mihin tähän mennessä yritysten rahat on jaettu tyhmästi, kun aiemminkin on ollut Euroopan alhaisimpia yhteisöverotusmaita ja yritystukea on saatu hyvin?

Yhteisöveroa piti sitten laskea lisää ja tehdä valtiolle lisää velkaa 0,5-1 miljardi.

Anonyymi kirjoitti:

Mihin tähän mennessä yritysten rahat on jaettu tyhmästi, kun aiemminkin on ollut Euroopan alhaisimpia yhteisöverotusmaita ja yritystukea on saatu hyvin?

Yhteisöveroa piti sitten laskea lisää ja tehdä valtiolle lisää velkaa 0,5-1 miljardi.

Lue lisää

Ei kannata verrata yritystukia ja verotusta. Yritystuethan maksetaan yritysten tuottamista verovaroista, ne ovat sis vain pientä palautusta.

Jos verotus, kuten meillä, on liian korkeaa suurituloisille niin se estää kehitystä, koska uuta pääomaa ei kerry riittävää vauhtia. Se nyt nähdään tämän päivän velkakriisissä.

Valtion velkaantuminen pääosin johtuu vasemmiston havittelemista vastikkeettomista rahan jaoista, joista pientä osaa lukuun ottamatta on päästävä eroon. Työehtojen pitää joustaa palkkojenkin osalta suhdanteiden mukaan. Nykyinen Neuvosto malli ei sovi kehittyvään maailmaan.

Extyökkäri kirjoitti:

Ei kannata verrata yritystukia ja verotusta. Yritystuethan maksetaan yritysten tuottamista verovaroista, ne ovat sis vain pientä palautusta.

Jos verotus, kuten meillä, on liian korkeaa suurituloisille niin se estää kehitystä, koska uuta pääomaa ei kerry riittävää vauhtia. Se nyt nähdään tämän päivän velkakriisissä.

Valtion velkaantuminen pääosin johtuu vasemmiston havittelemista vastikkeettomista rahan jaoista, joista pientä osaa lukuun ottamatta on päästävä eroon. Työehtojen pitää joustaa palkkojenkin osalta suhdanteiden mukaan. Nykyinen Neuvosto malli ei sovi kehittyvään maailmaan.

Lue lisää

Ilmainen: sama kuin maksuton, vai onko sittenkään?
Vaikka yleensä ilmainen tarkoittaa samaa kuin maksuton, sanat eivät ole täysiä synonyymeja. Ilmainen tarkoittaa myös ’ilman vaivan­näköä saatu’. Lisäksi väitetään usein, että esimerkiksi maksuton koulutus ei ole ilmaista, koska joku (veron­maksaja) sen kuitenkin maksaa. Tässä siis pyritään lähinnä esittämään poliittisia ajatuksia erään­laisella sana­pelillä.

Kielitoimiston sanakirja selittää ilmainen-sanaa kahtalaisesti: ”maksuton, vapaa; ilman vaivan­näköä saatu”. Ensin mainittu, paljon tavallisempi merkitys tarkoittaa, että jostakin ei tarvitse maksaa mitään. Sana­kirjan esimerkit siitä ovat Ilmainen pääsy­lippu, matka, lääkärin­hoito. Toisesta merkityksestä esimerkkinä on Joukkue sai miltei ilmaisen voiton. Toinen merkitys lienee myöhä­syntyisempi ja selittynee sillä, että siinäkin on kyse maksuttomuudesta, mutta maksuksi ajatellaan vaivan­näkö. Suomen murteiden sana­kirjan kuvaus ilmainen-sanasta esittää useita merkityksiä, mutta useimmille yhteistä on maksuttomuus. Mukana on kyllä myös merkitys ’jotakin vailla tai ilman oleva’, mutta ei merkitystä ’ilman vaivan­näköä saatava’.

Sanakirjassa on myös selitys, jonka mukaan ilmainen esiintyy myös yhdys­sanojen jälki­osana, esimerkkeinä Kuiva-, raskas­ilmainen. Kyse on kuitenkin ilma-sanan johdoksesta, tai oikeammin sellaiseen sana­liittoon kuin kuiva ilma on liitetty johdin -inen ja kokonaisuudesta on tehty yhdys­sana.

Sanojen ilmainen ja maksuton käytössä on kyllä eroja. Joissakin yhteyksissä voi käyttää kumpaa tahansa, joissakin taas vain toinen saattaa tuntua sopivalta. Ilmainen sisäänpääsy tuntunee useimmista sopivammalta ilmaukselta kuin maksuton sisäänpääsy, kun taas maksuton oikeuden­käynti on laki­kielen termi, joten ilmainen oikeuden­käynti ei tunnu sopivalta. Toisaalta ilmainen koulutus ja maksuton koulutus ovat molemmat käytössä olevia ilmauksia.

Muun muassa ilmaisesta koulutuksesta tai ilmaisesta joukko­liikenteestä puhumista on kuitenkin paheksuttu. Esimerkiksi Kansallis­gallerian pää­johtajan blogi­kirjoitus Mikään ei ole ilmaista, mutta jokin on maksutonta (7.12.2021) esittää:

Rahoituksesta käyty keskustelu osoitti kaikille selkeästi sen, että kulttuuri on arvokasta, mutta ei ilmaista. Tämän vuoksi on tärkeää, että kulttuuri­toimijat, Kansallis­galleria niiden mukana, korvaa ”ilmainen” sanan ”maksuttomalla” tilanteissa, joissa asiakas ei suoraan maksa saamastaan palvelusta.
Tässä viitataan siihen, että palvelut pitää kuitenkin rahoittaa jollakin tavalla, kuten valtion avustuksilla. Halulle kieltää ilmainen-sana voidaan ajatella kahden­laisia motiiveja:

Koska ilmainen tarkoittaa myös ’ilman vaivan­näköä saatu’, puheen ilmaisista palveluista (tai tuotteista) ajatellaan johtavan harhaan. Palvelut (ja tuotteet) pitää kuitenkin tuottaa, eivätkä ne ole ilmaisia siinä mielessä kuin esimerkiksi ilma ja auringon­paiste.
Sanan ilmainen voidaan ajatella häivyttävän myös maksamisen kokonaan pois, vaikka todellisuudessa kuitenkin joku maksaa, useimmiten viime kädessä veron­maksaja.
On kyseenalaista, onko mikään ilmaista siinä ehdottomassa mielessä, että kenenkään ei tarvitse nähdä mitään vaivaa sen tuottamiseksi eikä millään tavoin maksaa siitä mitään. Usein sanotaan, että ilma olisi sellaista, mutta saatetaan tehdä paljonkin työtä, jotta saadaan käyttöön sopivaa ilmaa ilmastoinnilla, puhdistuksella tai muuten. Auringon­paisteesta sinänsä ei tarvitse maksaa, mutta aurinkoon pääseminen voi vaatia ponnistuksia ja rahaakin.

Suomen etymo­logisen sanakirjan mukaan ilman ja ilmainen ovat sanan ilma johdoksia. Muodostuksen kannalta tämä näyttää ilmeiseltä, mutta merkityksen kannalta asia on epäselvä. Alkujaan ehkä ilman on viitannut jonkin puuttumiseen niin, että tilalla on ilmaa. Sana ilmainen on ehkä merkityksen kannalta ilman-sanaan pikemminkin kuin suoraan ilma-sanaan liittyvä, suunnilleen ’ilman rahaa t. vaivannäköä saatava’.

Ainakin on selvää, että ihmisten tuottamat tavarat ja palvelut eivät koskaan ole mainitussa ehdottomassa mielessä ilmaisia, vaikka ne voivat hyvinkin olla maksuttomia eli ilmaisia sanan tavallisessa merkityksessä. Siksi sellaiset teesit kuin ”kouluruoka on maksutonta, mutta ei ilmaista” ovat tehoton tapa esittää sellaisia sinänsä oikeita ajatuksia kuin että maksuttomien asioiden tuottaminen vaatii yleensä rahaa ja vaivaa. Koska ilmainen ja maksuton ovat yleis­kielessä aika lailla samaa tarkoittavia, yritys määritellä niille ero ja käyttää tätä eroa argumenttina jollekin tuskin vaikuttaa paljoakaan.

Kirjoitettu 23.10.2024.
Tämä sivu kuuluu koosteeseen Kirjoituksia suomen sanoista.Äärioikeisto diktatuuri hallitus ei sitä hyväksy

Uepopurra


Äänestä