Saksassa halutaan perua arkivapaita, koska puolustukseen palaa nyt rahaa. Kesä on kauneimmillaan, eli vihdoin Saksassa pääsee tekemään töitä. Koko loppukevät kun on ollut loputon pitkien viikonloppuvapaiden sarja.
Pian pääsiäisen jälkeen koitti vappupäivä, joka osui torstaille. Koulut pysyivät kiinni myös perjantaina.
Viikkoa myöhemmin 8. toukokuuta vietettiin toisen maailmansodan päättymisen ja natsidiktatuurista vapautumisen 80-vuotispäivää. Se tarkoitti ylimääräistä vapaapäivää.
Toukokuun lopussa olikin vuorossa helatorstai. Myös kesäkuulle osui pitkä viikonloppu, sillä helluntaimaanantai on Saksassa pyhäpäivä.
Loppukevään arkivapaat olisivat olleet asteen leppoisampia, ellei maailma palaisi ympärillä.
Saksan talous on taantumassa. Samaan aikaan Euroopan pitää kaataa rahaa puolustukseen. Venäjä uhkaa idästä, ja Yhdysvallat patistaa Eurooppaa ottamaan lisää vastuuta omasta puolustuksestaan.
Euroopalla ei ole enää varaa samaan elämäntyyliin kuin aiemmin. Saksassa on pitkien vapaiden jälkeen aloitettu taas jokavuotinen keskustelu siitä, että osasta loputtomia arkivapaita pitäisi luopua.
Erityisesti helluntaimaanantain vapaa on kyseenalaistettu. Työnantajapuolen yksi argumentti on ollut, että mihin kaikkia näitä kirkollisia vapaapäiviä enää tarvitaan, kun entistä harvempi kuuluu kirkkoon. Työntekijäpuolen mukaan arkivapaat ovat osa työelämän kokonaispakettia: niiden aikana ehtii palautua ja siten olla taas tuottelias.
Kyse ei ole vain taloudesta vaan siitä, että Eurooppa on siirtynyt uuteen aikaan. Kylmän sodan päättymisestä alkanut rauhan aika on päättynyt, ja uusi aikakausi näyttää hyvin epävarmalta.
Puolustukseen menee nyt enemmän rahaa kuin ennen. Euroopan pitää miettiä, minkälaiseen hyvinvointivaltioon tässä yhtälössä on varaa.
Yhdysvallat on vaatinut Euroopan Nato-maita nostamaan puolustusbudjettinsa viiteen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun aiempi tavoite oli kaksi prosenttia. Naton pääsihteeri Mark Rutte on tehnyt esityksen, jossa kovia puolustusmenoja olisi 3,5 prosenttia ja puolustusta tukevia investointeja 1,5 prosenttia.
Saksan tavoin myös Suomi on kertonut kannattavansa esitystä. Enää pitäisi löytää rahat.
Pian pääsiäisen jälkeen koitti vappupäivä, joka osui torstaille. Koulut pysyivät kiinni myös perjantaina.
Viikkoa myöhemmin 8. toukokuuta vietettiin toisen maailmansodan päättymisen ja natsidiktatuurista vapautumisen 80-vuotispäivää. Se tarkoitti ylimääräistä vapaapäivää.
Toukokuun lopussa olikin vuorossa helatorstai. Myös kesäkuulle osui pitkä viikonloppu, sillä helluntaimaanantai on Saksassa pyhäpäivä.
Loppukevään arkivapaat olisivat olleet asteen leppoisampia, ellei maailma palaisi ympärillä.
Saksan talous on taantumassa. Samaan aikaan Euroopan pitää kaataa rahaa puolustukseen. Venäjä uhkaa idästä, ja Yhdysvallat patistaa Eurooppaa ottamaan lisää vastuuta omasta puolustuksestaan.
Euroopalla ei ole enää varaa samaan elämäntyyliin kuin aiemmin. Saksassa on pitkien vapaiden jälkeen aloitettu taas jokavuotinen keskustelu siitä, että osasta loputtomia arkivapaita pitäisi luopua.
Erityisesti helluntaimaanantain vapaa on kyseenalaistettu. Työnantajapuolen yksi argumentti on ollut, että mihin kaikkia näitä kirkollisia vapaapäiviä enää tarvitaan, kun entistä harvempi kuuluu kirkkoon. Työntekijäpuolen mukaan arkivapaat ovat osa työelämän kokonaispakettia: niiden aikana ehtii palautua ja siten olla taas tuottelias.
Kyse ei ole vain taloudesta vaan siitä, että Eurooppa on siirtynyt uuteen aikaan. Kylmän sodan päättymisestä alkanut rauhan aika on päättynyt, ja uusi aikakausi näyttää hyvin epävarmalta.
Puolustukseen menee nyt enemmän rahaa kuin ennen. Euroopan pitää miettiä, minkälaiseen hyvinvointivaltioon tässä yhtälössä on varaa.
Yhdysvallat on vaatinut Euroopan Nato-maita nostamaan puolustusbudjettinsa viiteen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun aiempi tavoite oli kaksi prosenttia. Naton pääsihteeri Mark Rutte on tehnyt esityksen, jossa kovia puolustusmenoja olisi 3,5 prosenttia ja puolustusta tukevia investointeja 1,5 prosenttia.
Saksan tavoin myös Suomi on kertonut kannattavansa esitystä. Enää pitäisi löytää rahat.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Saksassa katsotaan nyt pieneen naapurimaahan. Taloustieteilijä Fuest huomauttaa ehdotuksessaan, että Tanskassa peruttiin jo vuonna 2023 yksi kirkollinen arkivapaa, koska puolustusmenoihin tarvittiin lisää rahaa.
Tuhannet tanskalaiset osoittivat mieltään uudistusta vastaan, mutta pääministeri Mette Frederiksen ei taipunut. Hän perusteli haasteiden olevan niin valtavia, ettei yksi työpäivä lisää ole tässä se ongelma.
Saksassa tuntimäärä on tilastoissa pienempi kuin kreikkalaisten tai italialaisten. Myös suomalaiset tekevät vertailun mukaan enemmän tunteja kuin saksalaiset, keskimäärin 1 062 tuntia vuodessa.
Saavutettujen etujen poistaminen on vaikeaa. Tuoreessa mielipidekyselyssä 75 prosenttia vastusti helluntaimaanantain muuttamista työpäiväksi.
Lauantait takaisin työpäiväksi, myös meillä !
Kun katsoin mm kunnantoimistojen aukiolo aikoja, 9 aukeaa, 11.-12 kiinni, klo: 15 päivä päättyy. 5 tuntia työpäivä, siihen parit kahvitauot. Ei ihme jos hakemukset vie vaikka vuoden.
2 kk kesälomat, lyhemmät hiukan vähemmän. Valtiolla, kunnisssa...
Nuotkin vaati palkkaa lisää 25 viikkotunnista.
Entäs pankit? Ennen kassalle pääsi klo 9-16. Nykyään hyvä, jos kassa on auki pari tuntia viikossa. Ei riitä pankkineideille enää saavutetut edut, vaan etuja pitää saada lisää.
Eikä sanaakaan palstan aiheesta taaskaan.