Arkivapaita ollaan leikkaamassa

Saksassa halutaan perua arkivapaita, koska puolustukseen palaa nyt rahaa. Kesä on kauneimmillaan, eli vihdoin Saksassa pääsee tekemään töitä. Koko loppukevät kun on ollut loputon pitkien viikon­loppu­vapaiden sarja.
Pian pääsiäisen jälkeen koitti vappu­päivä, joka osui torstaille. Koulut pysyivät kiinni myös perjantaina.
Viikkoa myöhemmin 8. toukokuuta vietettiin toisen maailman­sodan päättymisen ja natsi­diktatuurista vapautumisen 80-vuotisp­äivää. Se tarkoitti ylimääräistä vapaa­päivää.
Toukokuun lopussa olikin vuorossa helatorstai. Myös kesäkuulle osui pitkä viikonloppu, sillä helluntaimaanantai on Saksassa pyhäpäivä.

Loppukevään arkivapaat olisivat olleet asteen leppoisampia, ellei maailma palaisi ympärillä.

Saksan talous on taantumassa. Samaan aikaan Euroopan pitää kaataa rahaa puolustukseen. Venäjä uhkaa idästä, ja Yhdysvallat patistaa Eurooppaa ottamaan lisää vastuuta omasta puolustuksestaan.
Euroopalla ei ole enää varaa samaan elämäntyyliin kuin aiemmin. Saksassa on pitkien vapaiden jälkeen aloitettu taas jokavuotinen keskustelu siitä, että osasta loputtomia arkivapaita pitäisi luopua.

Erityisesti helluntaimaanantain vapaa on kyseenalaistettu. Työnantajapuolen yksi argumentti on ollut, että mihin kaikkia näitä kirkollisia vapaapäiviä enää tarvitaan, kun entistä harvempi kuuluu kirkkoon. Työntekijäpuolen mukaan arkivapaat ovat osa työelämän kokonaispakettia: niiden aikana ehtii palautua ja siten olla taas tuottelias.

Kyse ei ole vain taloudesta vaan siitä, että Eurooppa on siirtynyt uuteen aikaan. Kylmän sodan päättymisestä alkanut rauhan aika on päättynyt, ja uusi aikakausi näyttää hyvin epävarmalta.

Puolustukseen menee nyt enemmän rahaa kuin ennen. Euroopan pitää miettiä, minkälaiseen hyvinvointivaltioon tässä yhtälössä on varaa.

Yhdysvallat on vaatinut Euroopan Nato-maita nostamaan puolustusbudjettinsa viiteen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun aiempi tavoite oli kaksi prosenttia. Naton pääsihteeri Mark Rutte on tehnyt esityksen, jossa kovia puolustusmenoja olisi 3,5 prosenttia ja puolustusta tukevia investointeja 1,5 prosenttia.

Saksan tavoin myös Suomi on kertonut kannattavansa esitystä. Enää pitäisi löytää rahat.