Kenen joukoissa seisot ?

Meidän puoli ei ole mikään uskonto vaan todellisuus.
Satukirjat kuuluu lapsuuteen.

Niin, ei ikinä islamille ! Niin vanhakantaiselle aavikon uskomustieteelle. Onko edes olemassa toista yhtä raakaa ja epädemokraattista uskomustietoa. Muuten toivoisin uskontojen sekoittumista, mutta en pätkääkään islamin sekoittumista sivistyneisiin ja armollisempiin elämäntapa-uskomuksiin ilman että se mihinkään on nytkään siitä itse muuttunut.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ei ikinä islamille ! Niin vanhakantaiselle aavikon uskomustieteelle. Onko edes olemassa toista yhtä raakaa ja epädemokraattista uskomustietoa. Muuten toivoisin uskontojen sekoittumista, mutta en pätkääkään islamin sekoittumista sivistyneisiin ja armollisempiin elämäntapa-uskomuksiin ilman että se mihinkään on nytkään siitä itse muuttunut.

Lue lisää

Kristinusko on vanhempi ja perustuu aivan samanlaisiin höpinöihin.
Ei uskonnoille ja kyllä tieteelle.

Islamistinkin mielipide on sallittava ja meidän on puolemme valittava.

Anonyymi kirjoitti:

Islamistinkin mielipide on sallittava ja meidän on puolemme valittava.

Islamisti ei näy muistavan Hamasin hyökkäystä. Israel muistuttaa nyt jokaisen panttivangin hengen puolesta mitä Hamasin kaltainen terroristijärjestö meni tekemään.

Niin, ei todellakaan. Nekin harvat islamistit jotka Eurooppaan hakeutuivat juuri demokratian takia, ovat nyt oudosti ja sisäsiittoisesti taantuneet. Ja rakentaneet ikioman varjoyhteiskuntansa tänne. Tulee kalliiksi tällainen kelkkailu.

Länsimainen kulttuuri perustuu kristilliselle perinteelle yleisesti ottaen noin 300 - 400 -luvuilta alkaen, kun kristinuskosta tuli Rooman valtakunnan valtionuskonto. Roomasta uskonto sitten vähitellen levisi muualle. Suomen se saavutti noin 1000-luvullla ja vahvistui sitten vähitellen. Ruotsi-Suomeen rantautunut kristinusko oli katolaisuutta, mutta vaihtui sitten uskonpuhdistuksen jälkeen protestanttisuudeksi. Suomessa vaikuttivat muut Jumalat vielä pitkään sen jälkeen, kun kristinusko oli valtauskontana Rooman valtakunnassa. Kristinuskoa tuotiin pakolla Suomeen eikä Lallikaan kyennyt sitä Köyliönjärven jäällä estämään.

Valituksen aika 1700-luvulla aloitti muutoksen, joka voimistui teollistumisen kaudella. Tuo suuri muutos oli maallistuminen. Vähitellen kristinuskon vaikutus alkoi haihtua ja tilalle astui järkeen perustuva tietoyhteiskuntamalli. Tieto alkoi korvata uskoa ja mitä enemmän tietoa alkoi tulla sitä enemmän uskonto joutui väistymään. Tämä kehitys on ollut vääjämätöntä, se jatkuu ja voimistuu edelleen. Nykymuotoinen länsimainen elämäntapa ja kulttuuri perustuvat jo enemmän valistukselle kuin uskonnolle. Yhdessä teollistumisen kanssa se on johtanut länsimaiseen kulutusyhteiskuntaan, joka määrittää länsimaista elämäntapaa paljon vahvemmin kuin uskonto. Jokainen voi mennä tarkistamaan asian päivittäin menemällä kirkkoon ja sen jälkeen johonkin suureen ostoskeskukseen. Ihmisten määrissä ja ajankulussa näissä kahdessa paikassa on valtava ero. Vaihtoehto ei ole siis mikään toinen uskonto, ei islam, hinduismi, buddhalaisuus, juutalaisuus eikä pastafarismi. Vaihtoehto on tieto- ja valistusperusteinen kulutusyhteiskunta. Se määrittää koko käyttäytymistämme nykyään. Kouluttaudumme mahdollisimman hyvin, jotta saisimme mahdollisimman paljon palkkaa ja jotta voisimme sen palkan kuluttaa erilaisten hyvin maallisten halujen toteuttamiseksi. Tätä on koko elämänkulku kehdosta hautaan. Usko näkyy usueimmille enää perusteena pitää pari vapaapäivää vuodessa ja noudattaa perinteitä häissä ja hautajaisissa. Hautajaiset saattavat olla vielä uskontopainotteiset, mutta sitäkään pääsankari ei kuule, vaikka arkkua ei olisi äänieristettykään.

Olet siis oikeassa myös siinä, että islam ei sovi meille, vaikka se on kristinuskon ja juutalaisuuden sisaruskonto. Näillä kolmella on sama perusta ja paljon yhteistä henkilöhahmoja myöten. Ne suhtautuvat näihin henkilöihin tosin eri tavoin. Kristinuskon sankari eli Jeesus on juutalaisuudessa anti-sankari ja kapinallinen. Islam näkee Jeesuksen sentään hyviksenä eli profeettana. Mikään uskonto ei enää sovi länsimaalaisuuteen kovin hyvin, uskonto on syrjäytymässä kulttuurista. Uskonnot ovat yrittäneet mukautua asiaan muuttamalla uskonnollisia tulkintojaan aikaisempaa väljemmiksi. Näin voimme helpommin hyväksyä avioeron, ehkäisyn, homoseksuaaliset suhteet, naisen aseman muuttumisen jne., kun kirkko liberalisoi käsityksiään niin, että ne vastaavat paremmin kansan enemmistön toiveita. Ei se uskontoa pelasta, tapakristillisyyttä se voi pitää voimissaan pitempään.

Ei länsimaisesta yhteiskunnasta ole tullut tämmöinen uskonnon vaikutuksesta vaan uskonnosta luopumisen vuoksi. Silloin kun uskonto vaikutti elämäämme samalla voimalla kuin islam vaikuttaa edelleen joissakin maissa, elämä muistutti enemmän islamilaista ja muuta uskonnollista kulttuuria. Kyse ei ole uskonnon nimestä vaan uskonnon ja uskonnottomuuden suhteesta. Tietoyhteiskunta on syrjäyttänyt uskonnon länsimaissa. Tämmöinen tämä on nimenomaan sen seurauksena. Tiedon hyödyntäminen on mahdollistanut kaikenlaiset keksinnöt, jotka on otettu käyttöön ja niiden avulla on luotu länsimainen hyvinvointi. Ihmiset ovat sen seurauksena alkaneet tavoitella onnea täällä maallisessa elämässä eikä jossain tulevassa, kun sen tulevan olemassa ja oma pääsy siihen on kovin epävarmaa.

Siis mitä me puolustamme, jos puolustamme omaamme. Väittäisin, että se tarkoittaa silloin länsimaisen tietoon ja hyvinvoinnin kasvattamiseen ja yksilön arvon kunnioittamiseen perustuvaa ns. vapaata yhteiskuntaa. Sen sijaan se ei tarkoita minkään uskonnon puolustamista, koska historiallisesti katsottuna nykyinen elämäntapamme ei mahdollistunut uskonnon vallan aikana. Päinvastoin uskonto pyrki rajoittamaan ja torjumaan tiedon kasvua. On eletty aikoja joilloin ihmisiä on lännessä poltettu noituuden takia ja rangaistus on seurannut siitä, jos on juljennut väittää maapalloa pyöreäksi. Nykyinen elämäntapamallimme perustuu uskonnon vaikutuksesta vapautumiseen mitä suurimmassa määrin.

mielipidepankki kirjoitti:

Ei länsimaisesta yhteiskunnasta ole tullut tämmöinen uskonnon vaikutuksesta vaan uskonnosta luopumisen vuoksi. Silloin kun uskonto vaikutti elämäämme samalla voimalla kuin islam vaikuttaa edelleen joissakin maissa, elämä muistutti enemmän islamilaista ja muuta uskonnollista kulttuuria. Kyse ei ole uskonnon nimestä vaan uskonnon ja uskonnottomuuden suhteesta. Tietoyhteiskunta on syrjäyttänyt uskonnon länsimaissa. Tämmöinen tämä on nimenomaan sen seurauksena. Tiedon hyödyntäminen on mahdollistanut kaikenlaiset keksinnöt, jotka on otettu käyttöön ja niiden avulla on luotu länsimainen hyvinvointi. Ihmiset ovat sen seurauksena alkaneet tavoitella onnea täällä maallisessa elämässä eikä jossain tulevassa, kun sen tulevan olemassa ja oma pääsy siihen on kovin epävarmaa.

Siis mitä me puolustamme, jos puolustamme omaamme. Väittäisin, että se tarkoittaa silloin länsimaisen tietoon ja hyvinvoinnin kasvattamiseen ja yksilön arvon kunnioittamiseen perustuvaa ns. vapaata yhteiskuntaa. Sen sijaan se ei tarkoita minkään uskonnon puolustamista, koska historiallisesti katsottuna nykyinen elämäntapamme ei mahdollistunut uskonnon vallan aikana. Päinvastoin uskonto pyrki rajoittamaan ja torjumaan tiedon kasvua. On eletty aikoja joilloin ihmisiä on lännessä poltettu noituuden takia ja rangaistus on seurannut siitä, jos on juljennut väittää maapalloa pyöreäksi. Nykyinen elämäntapamallimme perustuu uskonnon vaikutuksesta vapautumiseen mitä suurimmassa määrin.

Lue lisää

Kaikkihan me sen tiedämme että mihin uskonnot perustuu , mutta kun meillä ihmisillä on käsittämätön tarve saada uskoa johonkin auktoriteettiin .
Tämän tietäen ja tästä huolimatta meidän yhteiskuntamme on maailman paras ja sillä hyvä.
Kysymys kuuluukin , miksi emme uskalla puolustaa omaamme ja itseämme ?

Anonyymi kirjoitti:

Kaikkihan me sen tiedämme että mihin uskonnot perustuu , mutta kun meillä ihmisillä on käsittämätön tarve saada uskoa johonkin auktoriteettiin .
Tämän tietäen ja tästä huolimatta meidän yhteiskuntamme on maailman paras ja sillä hyvä.
Kysymys kuuluukin , miksi emme uskalla puolustaa omaamme ja itseämme ?

Lue lisää

Mikä meidät pakottaa ottamaan tykömme meihin vihamielisesti suhtautuvia ihmisiä .

Anonyymi kirjoitti:

Kaikkihan me sen tiedämme että mihin uskonnot perustuu , mutta kun meillä ihmisillä on käsittämätön tarve saada uskoa johonkin auktoriteettiin .
Tämän tietäen ja tästä huolimatta meidän yhteiskuntamme on maailman paras ja sillä hyvä.
Kysymys kuuluukin , miksi emme uskalla puolustaa omaamme ja itseämme ?

Lue lisää

Ei ihmisten tarve uskoa auktoriteetteihin ole käsittämätön. Sille on olemassa biologiset ja sosiaalipsykologiset selityksensä. Biologia ja evoluutio viittaavat siihen, että ihminen lukeutuu laumaeläimiin. Kun ihminen oli ihmisapinan kehitysvaiheessa, se oli selkeästi lauma- ja heimoeläin. Tämä ominaisuus on säilynyt biologisesti, vaikka sille ei ole samanlaista tarvetta kuin luonnonolsouhteissa, missä elämää määritti ruuan saalistaminen. Laumoissa eläimilläkin on laumanjohtajia, jotka ovat yleensä ns. alfa-uroksia eli luontaisia johtajatyyppejä. Näillä on tiettyjä ominaisuuksia, jotka lauman muut jäsenet panevat merkille. Ihmisapinalaumoissa johtajan merkkejä olivat ainakin fyysinen voima ja saalistustaito. Vähitellen ihmisen aivojen kasvaessa ja älykkyyden kehittyessä älyllinen paremmuus alettiin panna merkille lauman muiden jäsenten parissa. Sosiaalipsykologiset selitysmallit voivat pääpiirteissään olla yksinkertaisia. Kaikki lauman jäsenet eli koko lauma pyrkii menestymään ja menestys riippuu paljolti johtajan kyvyistä. Lauman heikoimmat jäsenet käsittävät vajavaisuutensa suhteessa lauman vahvempiin jäseniin, mikä auttaa johtajan valikoitumisessa. Urokset kisaavat naaraiden suosiosta ja siinä mittelössä vahvimmat päätyvät myös lauman johtajiksi. Tätä samaa peliä pelaamme edelleen mutta varmaan hieman monimutkaisemmin säännöin kuin satoja tuhansia vuosia sitten. Auktoriteettiusko ei välttämättä ole aina uskoa vaan lojaalisuuden osoittamista. Johtojan aseman kiistäjä voi nimittäin joutua ulos laumasta, ellei tätä suoraan surmattu.

Nämä alkukantaiset vaistomme vaikuttavat siis vuosituhansien takaa. Uskonnotkin voivat olla auktoriteetteja mutta liittyvät vallankäyttöön, mihin tarkoitukseen ne ovat olleet hyviä ja vahvistamaan lauman lojaalisuutta. Kulttuurit ja kaikkinainen traditio ja samankaltaisuus on valjastettu vahvistamaan yhteenkuuluvaisuutta. Meitdät suomalaisetkin on manipuloitu yleisesti käsittämään, että vain suomalaisuus takaa meille hyvän elämän, vaikka joukossa olisi suuri määrä ns. hyviä ihmisiä ja sitten joukko täysi roistoja, joita kohtaan näiden hyvien ihmisten ei luulisi tuntevan minkäänlaista lojaalisuutta. Lojaalisuus voi olla niin väkevä alkuvoima, että se ylittää monet erilaisuuden rajat. USAssa valkoiset, mustat, lationot, aasialaiset ym. voivat taistella erittäin lojaalisesti maansa ja toistensa puolesta sodissa.

Esittämääsi kysymykseen on vaikea vastata, kun et tarkemmin määrittele mikä on se omamme ja itsemme, jota emme uskalla puolustaa.