Tanskalaiset aikoo toteuttaa hurjan tavoitteensa: tuulivoiman osuus sähköntuotannosta 50% vuonna 2025!
"
50% wind energy in the grid is feasible
Anders Mika Dalegaard (2005-05-11)
Grid integration of up to 50% wind energy in the Danish electricity system by 2025 is technically and economically feasible according to a new study from the system operator Elkraft System.
...
"
http://www.windpower.org/en/news051105.htm
Ja me tyhmät suomalaliset saamme hävetä täällä jossain promilleluokassa.
Nostetaans vähän profiilia ja vaaditaan lisää tuulivoimaa - aluksi korvaamaan hiililauhdevoimaloiden tuotantoa. Rahat tulee takaisin pienentyneinä terveydenhoitokuluina.
"
50% wind energy in the grid is feasible
Anders Mika Dalegaard (2005-05-11)
Grid integration of up to 50% wind energy in the Danish electricity system by 2025 is technically and economically feasible according to a new study from the system operator Elkraft System.
...
"
http://www.windpower.org/en/news051105.htm
Ja me tyhmät suomalaliset saamme hävetä täällä jossain promilleluokassa.
Nostetaans vähän profiilia ja vaaditaan lisää tuulivoimaa - aluksi korvaamaan hiililauhdevoimaloiden tuotantoa. Rahat tulee takaisin pienentyneinä terveydenhoitokuluina.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miksei saman tien rakenneta lisää ydinvoimaa korvaamaan hiilivoimaloita? Saataisiin sähköäkin.
"Tanskalaiset aikoo toteuttaa hurjan tavoitteensa: tuulivoiman osuus sähköntuotannosta 50% vuonna 2025!"
Kuinka tuo on mahdollista, kun meillä itketään jo 10%:n tuulivoimaosuuden olevan liikaa?
Ratkaisu on sähköverkon rakenteessa. Meillä se on yksinkertaistettuna rautakanki, johon kaikki tökkää sähköä tulemaan ja josta kaikki sitä myös ottaa. Sanomme sitä valtakunnanverkoksi. Ongelmana on, että rautakangen katkeaminen katkaisee sähköt kaikilta, 'verkko kaatuu'.
Tanskassa rakennetaan jo ns. hajautetun sähköntuotannon verkkoa. Se muodostuu itsenäisistä alueverkoista, jotka ovat yhteydessä pääverkkoon. Alueverkko voi joko tuottaa sähköä pääverkkoon tai ottaa sitä käyttöön sieltä. Jos pääverkko kaatuu, alueverkko toimii itsenäisesti. Tuulivoimalat voidaan sijoittaa joko pää- tai alueverkkoon.
Erikoista Tanskassa on myös kaksi erillistä sähköverkkoa - puhutaan Itä- ja Länsi-Tanskan verkoista. Meille näkyvä harmi erillisistä verkoista on ainakin tilastojen tulkintavaikeudet. Verkot on tarkoitus pian yhdistää.
http://www.nordpool.com/marketinfo/balance/denmark/regulate/balance.cgi?interval=last8&ccurrency=nok&type=html&usecookie=true
Ihan selvästi tanskan sähköverkon toimitus varmuus ei toimi.....
"Ratkaisu on sähköverkon rakenteessa."
Ja mitä ne erot sitten käytännössä ovat?
"Se muodostuu itsenäisistä alueverkoista, jotka ovat yhteydessä pääverkkoon."
Jos keskijänniteverkossa on voimala, niin onko se "itsenäinen alueverkko"?
Ja miten tuo muka eroaisi Suomen verkosta? Suomessahan nimittäin on pienempiä voimaloita jotka syöttävät sähkönsä keskijänniteverkkoon.
Ja mainittakoot vielä, että sinä olet itse aiemmin mainostanut ettei kyse ole vain verkon automaatiosta...
Tiedätkö jo nyt mikä se mullistava ero on? Minä olen jo melko kyllästynyt kyselemään näitä samoja asioita saamatta kunnollista vastausta.
"Ongelmana on, että rautakangen katkeaminen katkaisee sähköt kaikilta, 'verkko kaatuu'. "
Paitsi että runkoverkon rakenne on silmukka, häiriö yhdessä osassa katkaisee sähköt vain siltä osalta mihin häiriö vaikuttaa suoraan.
Rehellisyyden nimissä on toki mainittava, että tuotannon tippuminen pois pelistä saattaa aiheuttaa muiden voimaloiden ylikuormittumisen, jolloin voimalat tippuvat yksi kerrallaan pois verkosta, mutta sehän ei ole verkon vika. Ehkäpä jos verkko osaisi tunnistaa ylikuormitusvaaran, ja kytkisi kylmästi kuormaa irti, niin ketjureaktiolta voitaisiin välttyä, mutta sehän olisi vaan pientä automaation päivitystä, ja siitähän ei pitänyt olla kyse.
"Kuinka tuo on mahdollista, kun meillä itketään jo 10%:n tuulivoimaosuuden olevan liikaa?
Ratkaisu on sähköverkon rakenteessa."
Tai sitten kysymys ei ole sähköverkosta... Vaan kyse on säätövoimasta. Jos halutaan rakentaa valtavat määrät nopeaa (ja kallista) säätövoimaa, niin tuulivoimaa voidaan toki rakentaa. Tuo edellä mainitty 10 prosenttiahan on se määrä mikä voitaisiin rakentaa ilman merkittävää säätövoiman lisärakentamista, tokihan tuulivoimaa voitaiisiin rakentaa moninkertainen määrä, mutta se vaatisi kallista ja saastuttavaa säätövoimaa.
Tanskassa ne paikallisverkot, (Eltran mukaan 'active distribution networks', eli aktiiviset jakeluverkot) on tietenkin sisäisiä - ne liittyvät pääverkkoon, josta vasta on yhteys ulkomaihin. Katso dokumentin
http://www.eltra.dk/media(15114,1033)/Systemplan_2003.pdf
sivun 15 kuvaa3: 3a vastaa Suomen verkkoa, 3b Tanskan verkkoa, joka siis ei ole vielä koko maata kattava. Kuva 3b selvittää idean aika hyvin.
en mä noista valuutta-asioista paljon ymmärrä - kerro vähän enemmän sähkönjakelun häiriöistä.
Juuri tällä hetkellä Nordpool näyttää tällaiselta:
"
Failures: New and Follow-up Plans: New and Revised Special Information
F 09.07.05 h. 15:57 Sima: G1
F 09.07.05 h. 08:24 Sima: G1
09.07.05 h. 06:50 Sima: G1
F 08.07.05 h. 14:21 Sima: G1, G2
08.07.05 h. 13:35 Sima: G1, G2
F 08.07.05 h. 06:02 Oskarshamnsverket: G1
F 07.07.05 h. 10:54 Oskarshamnsverket: G1
F 07.07.05 h. 07:40 Oskarshamnsverket: G1
F 06.07.05 h. 23:05 Stornorrfors: -
F 06.07.05 h. 21:50 Forsmark: B2
F 06.07.05 h. 14:03 Stornorrfors: -
F 06.07.05 h. 10:27 Forsmark: B2
F 06.07.05 h. 09:29 Oskarshamnsverket: G1
06.07.05 h. 08:21 Stornorrfors: -
06.07.05 h. 07:26 Oskarshamnsverket: G1
F 05.07.05 h. 13:02 Nordjyllandsværket: B2
F 05.07.05 h. 07:27 Forsmark: B2
F 04.07.05 h. 07:31 Forsmark: B2
02.07.05 h. 20:26 Oskarshamnsverket: G3
02.07.05 h. 07:34 Forsmark: B2
F 09.07.05 h. 14:42 400 kV line Landerupgaard-Malling and 150 kV line Hatting-Malling
F 09.07.05 h. 14:39 400 kV line Landerupgaard-Malling and 150 kV line Hatting-Malling
08.07.05 h. 19:02 Porjus: G12
08.07.05 h. 15:17 Oskarshamnsverket: G1
08.07.05 h. 14:28 Øresund
08.07.05 h. 14:03 Studstrupværket: B3
08.07.05 h. 08:04 Enstedværket: B3
F 08.07.05 h. 07:58 Ringhals: B2
F 08.07.05 h. 07:57 Ringhals: B2
F 07.07.05 h. 17:10 Finland-Russia
F 07.07.05 h. 15:11 Sima: G1
07.07.05 h. 14:07 Finland-Russia
07.07.05 h. 12:58 400 kV line Ferslev-Nordjyllandværket
F 07.07.05 h. 12:25 Ringhals: B1
F 07.07.05 h. 11:41 Jostedal: G1
F 07.07.05 h. 00:32 Oskarshamnsverket: G3
F 06.07.05 h. 13:30 Finland-Russia
F 06.07.05 h. 10:27 Finland-Russia
F 06.07.05 h. 09:29 Oskarshamnsverket: G3
F 06.07.05 h. 02:32 Oskarshamnsverket: G1
08.07.05 h. 07:58 3 year plan updated
08.07.05 h. 07:57 3 year plan updated
F 07.07.05 h. 13:04 Baltic Cable
07.07.05 h. 08:42 Baltic Cable
07.07.05 h. 07:56 Border between E.ON Netz and Eltra
F 06.07.05 h. 13:54 Baltic Cable
06.07.05 h. 08:37 Baltic Cable
06.07.05 h. 08:30 Border between E.ON Netz and Eltra
F 05.07.05 h. 13:38 Baltic Cable
05.07.05 h. 08:33 Baltic Cable
05.07.05 h. 08:11 Border between E.ON Netz and Eltra
F 04.07.05 h. 13:46 Baltic Cable
F 04.07.05 h. 09:51 Baltic Cable
04.07.05 h. 08:40 Baltic Cable
F 04.07.05 h. 08:13 Border between E.ON Netz and Eltra
04.07.05 h. 08:00 Border between E.ON Netz and Eltra
F 03.07.05 h. 09:52 Baltic Cable
03.07.05 h. 08:45 Baltic Cable
F 01.07.05 h. 13:57 Paper mills: PM
F 01.07.05 h. 13:27 Paper mills: PM
"
"sivun 15 kuvaa3: 3a vastaa Suomen verkkoa, 3b Tanskan verkkoa, joka siis ei ole vielä koko maata kattava. Kuva 3b selvittää idean aika hyvin. "
Noissa kuvissa kyllä ainoa ero on ilmeisesti keskijänniteverkkoon liitetyt voimalat. Ja niitä löytyy kyllä Suomestakin, tosin ei ihan joka "solulta".
Ja muistutan vielä, että minä en ole kiistänyt hajautetun TUOTANNON etuja, mutta voisitko jo kertoa mitä eroa noissa VERKOISSA on, kun minä en ole mitään eroa huomannut.
Itsekin olet jossain vaiheessa sanonut, ettei kyse ollut automaatiosta, jos näin, niin jäljelle ei jää kuin itse langat. Ja kaikella kunnioituksella, minä en usko että niissä on mitään oleellista eroa.