Korruption kukkanen

Kuulepas puolustelija, empä ole ainut ihmettelijä:
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan presidentti Alexander Stubbin pojan valinta Ulkopoliittisen instituutin (UPI) harjoittelijaksi ei näytä hyvältä ulospäin.

Hänen mukaansa on syytä epäillä, ettei Upissa ole noudatettu samoja valintaperiaatteita kaikkien ehdokkaiden kohdalla.

– Harjoittelijoiden valintaan ei sovelleta virkanimityksissä käytettäviä tiukkoja kriteereitä, mutta ketään ei saa syrjiä tai suosia esimerkiksi sukulaisuuden perusteella. Ei tämä ulospäin näytä ollenkaan hyvältä, Koskinen toteaa.

Presidentti Alexander Stubbin poika Oliver Stubb valittiin tutkimusavustajaksi Ulkopoliittisen instituutin tutkimusohjelmaan, jonka aiheena ovat Suomen ulkopolitiikka, Pohjois-Euroopan turvallisuus ja Nato.

Tutkimusohjelmaan haki 59 ihmistä, joista viisi kutsuttiin haastatteluun.

Harri Mikkola perusteli Stubbin valintaa muun muassa opintomenestyksellä, korkealla motivaatiolla sekä asiaosaamisella.

Koskinen ei pidä perusteluita uskottavina.

– Motivaatio oli varmasti kaikilla suuri, mutta että juuri Oliver Stubbilla se on niin paljon suurempi, että hänet oli syytä ottaa. Varsinkin kun muut hakijat olivat pidemmällä opinnoissaan ja osalla oli myös oikeanlaista työkokemusta.

Asiakirjojen mukaan muut haastatteluun valikoituneet hakijat olivat selvästi Oliver Stubbia pidemmällä opinnoissaan, ja osalla oli myös työkokemusta kansainvälisen politiikan alalta.

Stubbilla on takanaan vasta yhden vuoden opinnot politiikasta, filosofiasta ja taloustieteistä Exeterin yliopistossa Britanniassa.

Koskinen arvioi, että sekä harjoittelija että työpaikka hyötyvät enemmän, kun harjoittelijalla on jo enemmän opintoja takanaan.

– Moni hakee harjoitteluun myös juuri opintojen loppuvaiheessa, toivoen samalla työllistyvänsä samaan organisaatioon.

Stubb tuli myös valituksi tehtävään, vaikka hänen valintansa maksaa Ulkopoliittiselle instituutille suomalaisen yliopiston ehdokasta enemmän.

Tämä saa tapauksen näyttämään Koskisen mukaan entistä huonommalta.

Koskinen huomauttaa, että myös välillisessä hallinnossa, johon UPI kuuluu, tulee noudattaa yleisiä hallinnon periaatteita.

– Jos käytetään rahaa, niin rahan käyttämiselle pitää olla hyvä peruste. Jos ei valita pätevintä, niin sillekin pitää olla hyvät perustelut.

Avoimuuden puute lisää epäilyksiä
Upi ei ole suostunut julkistamaan tarkkoja perusteluja Stubbin valinnalle, vaan asiakirjoista on peitetty olennaisia kohtia. Instituutti perustelee asiaa sillä, että dokumentit sisältävät yksilöjä koskevia tietoja.

Koskisen mukaan tämä selitys vain lisää epäilyksiä.

– Eihän valintamuistio voi olla täysin salaista tietoa. Päinvastoin, sen pitää olla julkinen. Tällainen ratkaisu, jossa melkein kaikki salataan, on epäuskottava.

Koskisen mielestä Ulkopoliittisen instituutin olisi välttämätöntä tuoda valintaperusteet julki.

Muuten syntyy epäilyksiä ja pelkoja, että presidentin poikaa voitaisiin pahimmassa tapauksessa hyödyntää tiedonhankinnassa ulkopolitiikasta.

– Onhan se selvä, että jos otat presidentin pojan töihin, ajattelet saavasi siitä jonkin hyödyn. Jos tutkimusaiheena on ulkopolitiikka, eihän sen parempaa lähdettä voi löytyä kuin presidentin poika. Jos valintakriteereitä ei julkaista, tämä pelko vain kasvaa.

Kaikkiaan Koskinen pitää tapausta valitettavana Oliver Stubbin kannalta, mutta peräänkuuluttaa myös presidentti Stubbin vastuuta tilanteesta.

– Varmaan olisi voinut presidenttikin miettiä, jos tiesi asiasta, että kannattaako oman pojan nyt jo hakeutua sellaiselle sektorille, jossa presidentti itse toimii. Se on todella arka asetelma.

Ja Koneen omistajat oli itsenäisyyspäivä vastaanotolla myöskin hyvin edustettuina sieltä firmasta olisi voinu tälle Tuppin nulikalle töitä löytyä..