Noniin kokoomuslaiset

Kokoomus johdossa kansalla ei rahaa kukaan ei osta

Yrittäjät kauppiaat tykkää kokoomuspolitiikasta

Rikkaat monimiljonäärit ei osta ne sijoittaa matta saavat enemmän rahaa

Nauttikaa kokoomus politiikasta NY kun kokoomus olette äänetäneent

Nyt nautitaan vasemmistopolitiikan helmistä. Ostovoimaa on itseasiassa ihan kivasti. En vain jaksa ostaa mitään

Ainakin käppuysrät ja konkurssit kertoo toista

Etusivulle


Juuri nyt: Jari Vileniä ei syytetä rikoksesta
IS ExtraMikko, 36, sairastui tautiin, josta vaikeni vuosiksi – yli 56 000 suomalaisella on se: ”Onhan se nyt noloa”
Taloussanomat
17-vuotias tyttö näytti kesä­­työ­sopimustaan – äiti kielsi heti alle­kirjoittamasta
Yrittäjä perustelee toimintaansa muun muassa sillä, että näin saadaan eroteltua ”jyvät akanoista”.


Jaa

Tallenna


Kuva: Emilia Anundi, Colourbox


Kuuntele juttu
Salla Laurila
6:45
17-vuotias tyttö yllättyi, kun kesätyö ei ollutkaan sitä, mitä hän kuvitteli.

Tyttö haki Uudellamaalla toimivaan jäätelökioskiin myyjäksi. Työsopimuksen allekirjoittamisvaiheessa kävi ilmi, että kyse olikin ”toimitsijasopimuksesta” ja työn luonne ”kevytyrittäjyyttä” eikä työsuhde.

Asiasta kertoo Ilta-Sanomille tytön äiti, joka on tuohtunut yrittäjän toiminnasta.

– Nyt on niin vaikeaa saada töitä, tyttökin on hakenut vaikka ja mitä. Sitten kun hän sai tämän paikan, käy ilmi tällaista, äiti kertoo Ilta-Sanomille.

Asia kävi ilmi, kun tytär lähetti työsopimuksen äidille etukäteen katsottavaksi. Äiti kielsi allekirjoittamasta ja kehotti tyttöä lähtemään työpaikalta pois.

– Työpaikan saatuaan tyttö oli suuresti ilahtunut. Voit kuvitella, mikä pettymys oli, kun asian todellinen laita paljastui.

Äidin mukaan yrittäjän toiminnassa oli useampi asia pielessä:

Työstä olisi maksettu 10 euroa tunnilta, jota hän ei pidä asiallisena yrittäjän tuntiliksana. Tytär oli ennen palkkausta kolme tuntia yrittäjälle harjoittelussa ja vasta myöhemmin kävi ilmi, ettei siitä makseta rahaa. Sopimuksen hän sai seuraavana päivänä.

Hakuvaiheessa yrittäjä kysyi työnhakijoilta kysymyksiä, joita äiti pitää asiattomina, kuten pituutta ja koululiikunnan numeroa. Lomakkeen mukaan liikunnan arvosanan kertominen oli tosin vapaaehtoista.

– Soitin yrittäjälle ja sanoin, että ymmärtääkö hän, ettei nuorelta voi kysyä työnhaussa tällaisia kysymyksiä.

Äidin mukaan yrittäjänä palkan pitäisi lisäksi olla selvästi enemmän kuin 10 euroa tunnilta.


Tällaisia kysymyksiä hakemuksessa esitettiin.
Tällaisia kysymyksiä hakemuksessa esitettiin. Kuva: Kuvakaappaus haastattelulomakkeesta


Jäätelöpallojen pyörittäminen on fyysistä hommaa. Siksi liikunnan numeroa kysytään hakemuksessa, yrittäjä perustelee.
Jäätelöpallojen pyörittäminen on fyysistä hommaa. Siksi liikunnan numeroa kysytään hakemuksessa, yrittäjä perustelee. Kuva: Emilia Anundi / HS

Ilta-Sanomat on nähnyt tytölle lähetetyn sopimuksen sekä lomakkeen, jonka tyttö oli täyttänyt työtä saadakseen. Lomakkeessa ei missään vaiheessa puhuta yrittäjyydestä tai kysytä valmiutta toimia kevytyrittäjänä. Sen sijaan lomakkeessa puhutaan työsuhteesta, työvuoroista, työsopimuksesta ja työntekijästä.

Lomakkeesta ilmenee, että yrittäjä on kysynyt tietoa pituudesta, liikunnan numerosta ja harrastustoiminnasta vedoten työn raskauteen ja siihen, että työntekijä saattaa joutua kurkottamaan esimerkiksi laatikoita nostaessa tai aurinkovarjoja laittaessa.

Työoikeuden Emeritusprofessori Seppo Koskinen katsoo, ettei liikunnan numeron tai harrastusten kysyminen työnhakijalta ole asiallista, kun kyse on jäätelön myynnistä. Lain mukaan työnantaja saa käsitellä vain välttämättömiä työntekijän henkilötietoja, joiden tulee liittyä esimerkiksi työtehtävien erityisluonteeseen tai osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen.

Asiasta ei voi poiketa edes työntekijän suostumuksella.

– Esimerkiksi urheiluliikkeeseen töihin hakiessa on yleistä kysyä tietoja urheiluharrastuksesta. On työssä etua, jos on tuntumaa lajiin. Mutta kyllähän kaupassakin tuotteet oppii.

Pituuden kysyminen ei ole niin yksiselitteistä. Jos työ vaatii tiettyihin korkeuksiin kurottelua eikä työtehtäviä ole mahdollista kohtuullisesti mukauttaa, esimerkiksi tarjoamalla jakkaraa, kysymys voi olla asiallinen.

– Jos korokkeella tai penkillä asian saa järjestymään, pituus ei ole välttämätön tieto.

Yrittäjyyden osalta asia on monitulkintainen. Koskisen mukaan asiasta ei ole selkeitä oikeustapauksia, joiden pohjalta voitaisiin aina määritellä, milloin kyse on jäätelönmyyjien osalta työsuhteesta ja milloin yrittäjyydestä.

– On harmillista, että nuorille tulee vastaan