Keskustelu on vain täysi-ikäisille

Tämän keskustelualueen sisältö ei sovi alaikäisille. Jatka vain, jos olet täyttänyt 18 vuotta.

vittu kun ahistaa

Olen 20-vuotias tyttö ja mulla ei koskaan ole ollut mitään kosketusta poikiin. Ei siis mitään. (Kosketuksella tarkoitan siis treffejä, käsi kädessä kävelyä, halailua, suutelua saatikka mitään seksijuttuja.)

En tajua mikä mussa on niin pahasti pielessä, ettei kukaan tunnu haluavan mua. Ihastunut olen montakin kertaa, mutta se on aina ollut puhtaan yksipuolista. Olen mielestäni ihan kivan näköinen, pukeudun silmää miellyttäviin vaatteisiin, enkä ole lihava. Ainoa miinuspuoli on huono iho, mutta sekin on aikalailla jo kurissa. Olen ihan sosiaalinen ja mukava. Kun en käy baareissa, enkä todellakaan ole mikään uskonnollinenkaan tyyppi, missä edes voisin tavata ketään? Kadulla? Yeah right niinkuin nyt joku suomalainen mies kehtaisi selvänä pyytää ulos.

Tätä nykyä mä oon tyyliin joku 30-vuotias neitsyt. Tuntuu jotenkin säälittävältä laittaa nettiin joku seuranhakuilmoitus mutta kai ei kohta muukaan auta. Enkä halua mitään erikoista, vaan ihan "tavallisen" suhteen, tai oikeastaan ensin vähän kokemusta vastakkaisesta sukupuolesta, etten nyt heti mihinkään liittoon syöksy ihan henkisesti neitsyenä. Olen niin kauhean yksin; kaikki ystäväni ovat tällä hetkellä suhteessa. Vanhempanikin ovat jo kyselleet poikakavereista, mutta mitäs teet kun ei ole niin ei ole. Itsetuntoni on nollassa, eikä oikein mikään huvita. Olisi ihanaa jakaa elämänsä jonkun kanssa. Yksin mikään ei tunnu miltään.

Miten pojat/miehet suhtautuvat TÄYSIN kokemattomiin naisiin? Oikein ärsyttää olla näin avuton. Haluakaa edes joku minut... :(
194398
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

No tuo teksti oli melkein suoraan miun elämästä, tosin sillä erotuksella että oon mies, ja tuo oli vaihe oli mulla reilut neljä vuotta sitten. En liikkunut baareissa, mutta kuitenkaan en ollu pelkästään kotona. Muutin pois kotoa 19 vuotiaana, ja ylläri sinällään netin kautta löysin tyttöystävän. Nyt on seurusteltu neljä vuotta, ja neljä puol vuotta sitten olin ihan varma etten ikinä löydä ketään...
No, tarinan opetus kai on vain se että ei kannata heittää pyyhettä kaivoon ja kirvestä kehään, kun vain liikkuu ihmisten ilmoilla ja lopettaa sen odottamisen, jotta milloin se elämän mies tulee, niin kyllä se sieltä tulee.
Pitää vain mielen avoinna, ja olet vain oma ittes, vielä sinutkin huomataan.

Oma kanta on että kirjeenvaihdosta(tai nykyisin mailinvaihdosta) voi poikia vaikka mitä hauskaa, mutta pitää muistaa myös se että voi joutua pahasti kusetetuksi!

Äänestä
  • netti ei nykypäivänä ole mitenkään erikoinen/outo asia..paremmin sieltä löytyy asiallista seuraa kuin baarista

    Äänestä

Mä olen sua paljon vanhempi mies ja ollut jo naimisissakin hyvän aikaa. Mutta nuoruus on vielä hyvässä muistissa, joten ehkä viitsit lukea tällaisen sedän jorinaa.

Me ihmiset kehitytään eri tavalla ja eri tahdissa, eikä yksi tapa ole toista parempi tai huonompi. Joku aloittaa kymmenvuotiaana ja ehtii kerätä kymmeniä tai satoja suhteita, mutta valitettavasti usein myös tulee siinä menossa kyyniseksi. Joku aloittaa hitaammin, harkitsee enemmän, kerää lukumääräisestä vähemmän kokemuksia, mutta usein ne ovat vastaavasti syvempiä.

Olin itse kaksikymppisenä samassa tilanteessa kuin sinä nyt. Löysin ensimmäisen tyttöystävän vasta monen vuoden kuluttua, ja poikuus meni vielä myöhemmin. Meni vielä kymmenkunta vuotta ennenkuin tapasin naisen josta aikanaan tuli vaimoni. Hänen kanssaan olen yhä, monien monien vuosien jälkeen, todella onnellinen.

Älä hätäile. Todennäköisesti löydät poikaystäväsi paikassa ja tavalla, jota et tällä hetkellä pysty lainkaan ennakoimaan. Voit jonkun verran auttaa asiaa hankkimalla jonkun harrastuksen josta itse pidät ja johon osallistuu molempia sukupuolia. Mutta toisaalta, jos osaat olla hyväntuulisen näköinen ja katsoa kanssaihmisiäsi silmiin, myös nuori suomalainen mies voi tulla juttelemaan vaikka kadulla.

Tämä on sinunluonteisellesi ihmisille taatusti parempi tapa kuin hankkia seuraa väkisin tyyliin "kaikki kelpaa".

Onnea! Älä turhaan menetä itsetuntoasi, siihen ei ole mitään syytä.

Äänestä
  • Kiitos kannustuksesta! Kaipa se oikea (tai edes vähän vähemmän oikea) sieltä mullekin joskus löytyy. Tuntuu vaan niin kauhean pitkältä vain odottaa! En kyllä todellakaan aio tyytyä mihinkään mikä ei tunnu oikealta eikä mulle rakkaalta vaan sen takia että "täytyy" tai kun ympäristö asettaa tiettyjä paineita. Tuntuu vain joskus että kaikilla on jo joku tai ainakin ollut jotakin. No, ei parane vaipua itsesääliin... :) Kai se päivä vielä mullekin paistaa kunhan pääsen kunnolla elämän alkuun.

    Kiitos kuitenkin vielä kerran, teit päisvästäni paremman. :)

    Äänestä

mailaa suoraan tähän osoitteeseen [email protected] keskustellaan lisää!

Äänestä

..itsestäsi maililla, niin lähdetään ulos ja jutellaan asiasta ja katotaan mihin se johtaa.

Musta se on erityisen kiinnostavaa jos joku nainen on ihan kokematon, vaikka itselläni onkin ollu noita suhteita. Mä olen siis 25v. tällainen kunnollinen, sosiaalinen ja komeaksi sanottu tapaus.

Äänestä

Itse olen 22-poika ja oikeastaan täysin samassa tilanteessa. Jonkun verran ujo, hiljainen, mutta sitäkin parempi kuuntelia :)

Jos kiinnostaa mailalla, niin pistä jotain [email protected]

Äänestä

nuori nainen ja haluaisin vaihtaa ajatuksia kanssasi. olen osittain samanlaisessa tilanteessa, ja todella kaipaisin ihmistä jonka kanssa "keskustella" asiasta. omat kaverini kun kaikki elävät pitkässä suhteessa. mailaa mulle: [email protected]

Äänestä

Olen jo 22v kokematon mies. Jos kiinnostaa ystävyys niin pistä mailia [email protected]

Äänestä

Siis ei hitto mitä "miehiä" tämäkin palsta täynnä. Heti kun joku nainen kirjoittaa jotain tälläistä, niin n 1 luuserimiestä on ehdottamassa seksiä. Hävettää lukea tuollaisia säälittävien nössöjen viestejä. Onko joku todella niin vajaa, että kuvittelee saavan naisen, kun jo viestistäkin huokuu vahvasti, että kyseessä on joku totaalinen anti-alfauros. :P

Mitä tulee neitsyyteen, niin mitä ihmeellistä siinä on? Itsekään en ole harrastanut ikinä seksiä, enkä varmaan tule koskaan harrastamaankaan. Liikaa vaivaa ja mahdollisia ongelmia. Kaikki parhaat kaverini elää myös seksitöntä elämää, joten mielestäni seksittömässä elämässä ei ole yhtään mitään ihmeellistä. Itse ainakin jätän seksin mielellään niille ihmisille, joilla on hyvä itsetunto/ulkonäkö/taito sekä voimakas luonnollinen tarve ja kiinnostus seksiin. Itse pystyn elämään varsin mukavaa elämää ilman seksiä. Masturbointi sillon tällön riittää mainiosti.

Äänestä
  • Olen samaa mieltä, että kaikenlaisia vastauksia sitä täällä saakin. Jos haluaa asiallista vastausta minultapäin, kannattaisi ehkä harkita jotakin muuta nimimerkkiä kuin "Summer gigolo"! Aika koomista!

    Mitä neitsyyteeni tulee, ei se ollutkaan juttuni pointti. Tarkoitin lähinnä "henkistä neitsyyttä", täydellistä kokemattomuutta vastakkaisesta sukupuolesta. Seksi tulee sitten aikanaan oikean ihmisen kanssa. Mua vaan lähinnä ihmetyttää se, miksi kukaan täysjärkinen ei ole ollut minusta kiinnostunut, vaikka tunnen olevani ihan ok tyyppi. Vastauksista päätellen en ole ihan yksin ongelman kanssa.

    Saako kysyä, elätkö seksitöntä elämää siksi ettei kumppania ole koskaan löytynyt vai vaan muuten omasta tahdosta? Vähän utelua, mutta kun kiinnostaa tietää. Seurusteletko?

    Äänestä

  • just a girl kirjoitti:

    Olen samaa mieltä, että kaikenlaisia vastauksia sitä täällä saakin. Jos haluaa asiallista vastausta minultapäin, kannattaisi ehkä harkita jotakin muuta nimimerkkiä kuin "Summer gigolo"! Aika koomista!

    Mitä neitsyyteeni tulee, ei se ollutkaan juttuni pointti. Tarkoitin lähinnä "henkistä neitsyyttä", täydellistä kokemattomuutta vastakkaisesta sukupuolesta. Seksi tulee sitten aikanaan oikean ihmisen kanssa. Mua vaan lähinnä ihmetyttää se, miksi kukaan täysjärkinen ei ole ollut minusta kiinnostunut, vaikka tunnen olevani ihan ok tyyppi. Vastauksista päätellen en ole ihan yksin ongelman kanssa.

    Saako kysyä, elätkö seksitöntä elämää siksi ettei kumppania ole koskaan löytynyt vai vaan muuten omasta tahdosta? Vähän utelua, mutta kun kiinnostaa tietää. Seurusteletko?

    Omasta tahdostani elän tälläistä elämää. En ole ikinä yrittänyt ottaa mitään ei-formaalia kontaktia naisiin. Eli ei, en tietenkään seurustele. :P

    Aikuisena tälläinen elämä on helppoa, koska koulussa/töissä ei varsinaisesti tapaa naisia. Ainut vars. harrastus itsellä on tällä hetkellä kuntosali, jossa on kirjoittamaton sääntö, että siellä ihmiset on syytä jättää rauhaan. Suurimmalle osallehan kuntosali on sellaista aivojen nollausta, joten siellä ei todellakaan varmaan kovin moni halua tulla häirityksi.

    Äänestä

  • just a girl kirjoitti:

    Olen samaa mieltä, että kaikenlaisia vastauksia sitä täällä saakin. Jos haluaa asiallista vastausta minultapäin, kannattaisi ehkä harkita jotakin muuta nimimerkkiä kuin "Summer gigolo"! Aika koomista!

    Mitä neitsyyteeni tulee, ei se ollutkaan juttuni pointti. Tarkoitin lähinnä "henkistä neitsyyttä", täydellistä kokemattomuutta vastakkaisesta sukupuolesta. Seksi tulee sitten aikanaan oikean ihmisen kanssa. Mua vaan lähinnä ihmetyttää se, miksi kukaan täysjärkinen ei ole ollut minusta kiinnostunut, vaikka tunnen olevani ihan ok tyyppi. Vastauksista päätellen en ole ihan yksin ongelman kanssa.

    Saako kysyä, elätkö seksitöntä elämää siksi ettei kumppania ole koskaan löytynyt vai vaan muuten omasta tahdosta? Vähän utelua, mutta kun kiinnostaa tietää. Seurusteletko?

    ite oon 19w ja vielä pari päivää sitte tuskailin saman asian kanssa. koskaan en ollu kunnolla suudellu ketään, pitäny kädestä kiinni yms. ja mietin monesti, missä on vika, ku kavereita on, enkä mielestäni mikään pahan näkönen oo. ja hauskaksi seuraksikin mua on monesti sanottu.
    muutama päivä sitte törmäsin eräissä juhlissa sellaiseen tosi söpöön poikaan jonka kans tuli juteltua koko ilta, nooo menihän neitsyyskin siinä sitte samalla, mut mitään en kadu.
    koskaan ei voi tietää, kenet tapaa huomenna =)
    mainittakoon, että vaikka ei tän pojan kans varmaankaan mitään sen kummempaa suhdetta tule muodostumaan, mut sainpahan todistettua itelleni, et tollanen pelkääminen yksinjäämisestä on ihan turhaa.... kyllä sä vielä jonkun kivan ja suloisen pojan itelles nappaat!!!! =)

    Äänestä

Viimeiseen kysymykseesi: Suhtaudun erittäin hyvin täysin kokemattomiin. Oikeastaan en muunlaista haluaisikaan, kun itsekin olen 25, kohta 26, ja täysin kokematon. Ei sitä tässä vaiheessa halua sellaista ottaa, joka on jonkun viiden kanssa jo ollut.

Odottele vaan rauhassa, olet kovin nuori vasta.

Äänestä

moi, neitsykäinen, meilaile mulle niin tutustutaan, olen mies päkaupunki seudulta, ota yhteyttä terv tex..............jk: ottasin sut hyvin huomioon

Äänestä
  • Ota yhteyttä jos haluat keskustella tai muuten hoitaa neitsyysasiasi kuntoon. ;)

    [email protected]

    Äänestä

  • Fiiber kirjoitti:

    Ota yhteyttä jos haluat keskustella tai muuten hoitaa neitsyysasiasi kuntoon. ;)

    [email protected]

    Se ei tule tapahtumaan näin!

    Äänestä

  • just a girl kirjoitti:

    Se ei tule tapahtumaan näin!

    meilaile tex

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


just a girl kirjoitti:

Olen 20-vuotias tyttö ja mulla ei koskaan ole ollut mitään kosketusta poikiin. Ei siis mitään. (Kosketuksella tarkoitan siis treffejä, käsi kädessä kävelyä, halailua, suutelua saatikka mitään seksijuttuja.)

En tajua mikä mussa on niin pahasti pielessä, ettei kukaan tunnu haluavan mua. Ihastunut olen montakin kertaa, mutta se on aina ollut puhtaan yksipuolista. Olen mielestäni ihan kivan näköinen, pukeudun silmää miellyttäviin vaatteisiin, enkä ole lihava. Ainoa miinuspuoli on huono iho, mutta sekin on aikalailla jo kurissa. Olen ihan sosiaalinen ja mukava. Kun en käy baareissa, enkä todellakaan ole mikään uskonnollinenkaan tyyppi, missä edes voisin tavata ketään? Kadulla? Yeah right niinkuin nyt joku suomalainen mies kehtaisi selvänä pyytää ulos.

Tätä nykyä mä oon tyyliin joku 30-vuotias neitsyt. Tuntuu jotenkin säälittävältä laittaa nettiin joku seuranhakuilmoitus mutta kai ei kohta muukaan auta. Enkä halua mitään erikoista, vaan ihan "tavallisen" suhteen, tai oikeastaan ensin vähän kokemusta vastakkaisesta sukupuolesta, etten nyt heti mihinkään liittoon syöksy ihan henkisesti neitsyenä. Olen niin kauhean yksin; kaikki ystäväni ovat tällä hetkellä suhteessa. Vanhempanikin ovat jo kyselleet poikakavereista, mutta mitäs teet kun ei ole niin ei ole. Itsetuntoni on nollassa, eikä oikein mikään huvita. Olisi ihanaa jakaa elämänsä jonkun kanssa. Yksin mikään ei tunnu miltään.

Miten pojat/miehet suhtautuvat TÄYSIN kokemattomiin naisiin? Oikein ärsyttää olla näin avuton. Haluakaa edes joku minut... :(

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu