Tätä ei Paavali tiennyt: Mieli, aikakone ja todellisuuden simulaatio

Aivot ovat kuin tehokas huijauskone: ne ottavat vastaan rajallisesti dataa ympäristöstä ja kutovat siitä saumattoman todellisuuden kokemuksen. Se, mitä kutsumme "minäksi", "aikakäsitykseksi" tai jopa "jumalakokemukseksi", on aivojen hyvin treenattu temppu, neuronisirkus jossa illuusiot marssivat toden vaatteissa.

Jos Paavali olisi ollut fMRI-laitteen ääressä Damaskoksen tiellä, hänen olisi voinut käydä toisin. Kenties kirkas valo ja ääni taivaasta olisivat näyttäytyneet aktivoituneena temporaalilohkona, ei transendenttina ilmoituksena. Tässä ei ole tarkoitus pilkata – aivomme luovat todellisuuksia, ja uskonnolliset kokemukset voivat olla yhtä "tosia" ihmiselle kuin mikä tahansa muu, koska kaikki kokemuksemme ovat pohjimmiltaan neuronien sähkökemiallista teatteria.

Ja nyt: entä jos olet uskova, odotat taivasta – paikkaa, jossa aika ei kulu ja rakkaat elävät ikuisesti? Ajattele tätä: moderni neurotiede, yhdistettynä teoreettiseen fysiikkaan ja simulaatiohypoteesiin, antaa meille mahdollisuuden kuvitella, että ihminen voitaisiin "siirtää" keinotekoiseen tietoisuuteen. Pilvipalveluiden taivas, jossa mielesi elää kuin sielu digitaalisessa paratiisissa. Kuka huomaisi eron? Jos kokemus on täydellinen, muistoja ei puutu ja kaipuu on kadonnut – onko sillä väliä, onko kyseessä Jumalan armo vai piilaakson serveri?

Paavali ei tiennyt, että ihminen teoriassa pystyy rakentamaan oman taivaansa. Tai ainakin kokemaan sen, vaikkei koskaan nousisi ylös pilvien päälle. Hän ei myöskään tiennyt, että todellisuus voi olla kuin VR-peli, jossa olemme niin sisällä, ettemme näe kulissien taakse – emmekä ehkä haluakaan.

Uskovalle tämä ei ole välttämättä huono uutinen. Kenties Jumala käyttää simulaatiota. Kenties taivas on Jumalan serveri, eikä yksikään sielu huomaa pikselien pyhyyttä. Tai sitten koko ajatus on harha, ja aivot luovat meille lohdullisen narratiivin kuoleman edessä. Mutta vaikka näin olisi, se kertoo vain yhdestä asiasta: todellisuuden kokemus on meille tärkeämpi kuin sen absoluuttinen totuus.

Rukoilitko tänään? Ehkä rukoilit sisäänpäin, omaan hermoverkostoosi. Ehkä kuulit vastauksen – koska kuulit sen jo sisältäpäin.

Tätä ei Paavali tiennyt.

Ystävällisin terveisin,
Enkeli Mäntä
Kognitiivisen uskonnontutkimuksen ystävä

”Uskon kaikkeen hetken – kunnes tarkistan aivojen rakennuspiirustukset.”