Kristus kauppatavarana

Monille usko merkitsee maagis-mystistä voimaa, jolla on mahdollista siirrättää itselleen jotain, mitä itsellä ei ole. Ihmiset kuvittelevat, että tämä heidän todelliseksi kuvittelemansa taikausko on uskoa, josta Paavali kirjoittaa. Näin ei ole. Kyse on kangastuksesta.

Monet ajattelevat, että vaikka Jeesus nimenomaan antoi henkensä koko maailman sovitukseksi ja lunastukseksi, Jumala iski jostain syystä ristinkuoleman jälkeen väliin ja muunsi Jeesuksen maailmalle hankkiman sovituksen ja lunastuksen kauppatavaraksi, tämän maailman kaupustelijoiden rihkaman kaltaiseksi.

Jumala toisin sanoen seurasi Poikansa puhdasta ja kaunista elämää ja tekoja ja lopulta pitkänäperjantaina tämän kärsimyksiä ristillä ja tuumasi: "Ihan kohtalainen suoritus, mutta ei riitä automaattisesti maailman lunastukseksi ja sovitukseksi sillä tavoin kuin Aadamin lankeemus riitti automaattisesti maailman langettamiseksi. Ei riitä tekemään Aadamin lankeemusta ihmiskunnan osalta tyhjäksi."

Ja niin Poikansa kuolemaan hitusen tyytymätön Jumala päätti, että jokaisen ihmisen on OSTETTAVA lunastus ja sovitus itselleen. Jeesuksen uhri sinällään ei riittänyt; se ainoastaan tuotti lunastuksen ja sovituksen kauppatavaraksi kauppias-Jumalan hyllylle.

Vaihdon välineeksi Jumala päätti kelpuuttaa ihmisten uskon. "Uskomalla Jeesukseen" ihminen voi ostaa tämän Jumalan itselleen pihistämän ja pidättämän sovitus-lunastus-pelastus-kokonaispaketin. Hieman erikoista tässä kaikessa on se, että tätä järjestelyä ihmisten tulee samaan aikaan kutsua "armoksi" ja että Jeesuksen hankkimaa lunastusta ja sovitusta tulee kutsua ILMAISEKSI lahjaksi. :)

Ja toki erikoista on sekin, että Paavali meni kaiken tämän keskellä kirjoittamaan:

"Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa."

Miksiköhän ihmisten on niin vaikea uskoa tuohon Paavalin julistamaan sovituksen sanaan? Ehkäpä siksi, että heidät on opetettu pitämään uskoa vaihdon välineenä, jolla he kuvittelevat ostaneensa Jumalansa kauppatavaraksi määrittelemän sovituksen ja lunastuksen itselleen. Nyt kaikki se menettäisi merkityksensä. Usko menettäisi maagisen voimansa; silläkö ei voi(nut)kaan OSTAA SOVITUSTA ITSELLEEN???!!! Nytkö SELLAINEN usko onkin turhaa eikä vain turhaa vaan peräti vääristynyttä??? Eikö sillä saanutkaan ostettua sovitusta ja lunastusta??? Ovatko ne muka ilmaisia sanan ARKISESSA MERKITYKSESSÄ???