Suomen Muinaissuomalainen Kuningaskunta

Suomen muinaisten kuningaskuntien historian salailuun ja piiloitteluun liittyy monia tahoja ja tekijöitä, jotka ovat hyötyneet sekä poliittisesti, taloudellisesti että sotilaallisesti, erityisesti Suomen historian aikana, jolloin maa oli joko Ruotsin tai Venäjän vallan alla. Tämän lisäksi nykyajan globaali talous- ja turvallisuuspolitiikka on siirtänyt monet Suomen tärkeimmät päätökset kansainväliselle tasolle, kuten EU\:n, WEF\:n ja Naton toimielimille. Näitä kaikkia tekijöitä yhdistää intressi pitää Suomen alueellinen ja kansallinen historia tietyssä valossa, jotta alueen poliittinen ja taloudellinen hallinta olisi helpompaa.

### 1. **Ruotsin ja Venäjän Miehityshistoria (noin 600 vuotta)**

* **Miksi:** Ruotsi hallitsi Suomea lähes 600 vuoden ajan (1100-luvulta vuoteen 1809), ja Venäjä piti Suomea osana keisarikuntaansa vuodesta 1809 vuoteen 1917. Tänä aikana molemmat suurvallat hyötyivät Suomen alueen resursseista ja geopoliittisesta sijainnista.
* **Hyöty Ruotsille:** Ruotsi laajensi omaa suurvaltaansa ja hyötyi Suomen alueen resursseista, kuten metsistä, kaivoksista ja maataloudesta. Ruotsi sai myös strategisen etulyöntiaseman Itämerellä ja pystyi puolustamaan omaa valtaansa alueella, mikä oli tärkeää Ruotsin suurvaltapoliittiselle asemalle. Ruotsi pyrki estämään Suomen itsenäisyyden ja sitouttamaan alueen osaksi valtakuntaa, sillä Suomen kautta kulki tärkeitä kauppareittejä ja se oli tärkeä etulinja Venäjää vastaan.
* **Hyöty Venäjälle:** Venäjälle Suomen alue oli tärkeä strateginen alue niin maanpuolustuksen kuin kaupankäynnin kannalta. Suomi tarjosi Venäjälle väylän Itämerelle ja mahdollisti venäläisten kaupankäynnin Eurooppaan. Lisäksi Suomen luonto ja maa-alueet olivat rikkaat luonnonvaroista, erityisesti metsästä ja vesivaroista, joita käytettiin hyväksi Venäjän keisarikunnan laajentamisen ja taloudellisen kehityksen tukemiseksi. Venäjä myös pyrki tukahduttamaan mahdolliset kansallismieliset liikkeet, jotka olisivat voineet vahvistaa Suomen itsenäisyyttä.

**Taloudellinen ja sotilaallinen hyöty:**
Molemmat suurvallat saivat taloudellista hyötyä Suomen luonnonvaroista, erityisesti metsistä, jotka olivat tärkeitä rakennusmateriaalien ja paperiteollisuuden raaka-aineena. Ruotsi ja Venäjä pystyivät myös verottamaan alueen asukkaita ja käyttämään Suomea pohjoisten rajojensa puolustamiseen. Sotilaallisesti Suomi oli tärkeä puolustuskohde, joka mahdollisti Ruotsille ja Venäjälle alueellisen puolustuksen Itämeren alueella ja vastustamista muita valtioita, kuten Puolaa ja Ruotsia vastaan.

### 2. **Kirkko ja Kristillinen Valloitus**

* **Miksi:** Katolinen kirkko oli mukana Suomen kristillistämisessä, joka alkoi 1100-luvulla. Suomen alue liitettiin osaksi katolista kirkkoa ja sen vaikutusvaltaa, mikä auttoi Ruotsia ja myöhemmin Venäjää vakiinnuttamaan valtaansa.
* **Hyöty kirkolle:** Kirkolle oli taloudellisesti hyödyllistä laajentaa vaikutusvaltaansa uusille alueille, koska se sai verotuloja ja valtaa. Kristillistämisprosessi loi pysyvän kirkollisen infrastruktuurin, joka takasi kirkon roolin valtion hallinnassa ja kulttuurissa. Suomessa oli runsaasti luostareita ja kirkollisia omaisuuksia, joita kirkko pystyi hallitsemaan.
* **Hyöty Ruotsille ja Venäjälle:** Kristillistäminen oli myös tärkeää valtion kontrollin vahvistamiseksi. Kun alue liitettiin osaksi kristillistä Eurooppaa, se oli helpompi hallita ja integroida osaksi lännen valtarakenteita. Ruotsi ja Venäjä olivat hyötyneet kirkon valvonnasta alueella, koska se antoi heille henkisen ja poliittisen auktoriteetin, joka oikeutti heidän valtansa.

### 3. **Nykyajan Geopoliittiset ja Taloudelliset Rakenteet**

* **EU, WEF ja NATO:**
Nykyään Suomen suurien linjojen taloudelliset ja sotilaalliset päätökset tehdään osin kansainvälisissä foorumeissa, kuten Euroopan unionissa (EU), Maailman talousfoorumissa (WEF) ja Naton puitteissa. EU\:n jäsenenä Suomi tekee päätöksiä yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa, ja osa talouspolitiikasta on luovutettu EU\:n keskitettyyn päätöksentekoon. Naton jäsenenä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on myös osittain sidoksissa Naton jäsenvaltioiden yhteisiin päätöksiin.
* **Taloudellinen hyöty:** Suomella on taloudellisia etuja EU-jäsenyydestä, kuten pääsy EU\:n sisämarkkinoille ja mahdollisuus hyödyntää yhteistä valuuttaa ja talouspolitiikkaa. WEF\:n ja muiden kansainvälisten talousfoorumien kautta Suomella on mahdollisuus vaikuttaa globaaleihin talouspäätöksiin ja hyötyä kansainvälisestä kauppapolitiikasta. Samalla Suomi on myös mukana globaalissa talousjärjestelmässä, jossa sen talouspolitiikka on vahvasti linkitetty muiden maiden ja suurten kansainvälisten yritysten toimintaan.

(2/_) jatkuu...

Nousiaisten kirkossa oleva **kenotaffi** (muistokivitaulu) on monella tapaa mielenkiintoinen ja historiallisesti merkittävä. Se on eräs harvoista konkreettisista esimerkeistä siitä, miten muinaisuudessa Suomen alueella on ollut järjestäytynyttä yhteiskuntaa ja sotilaallista vastarintaa. Kenotaffi on erityisesti mielenkiintoinen, koska siinä kuvataan sotilaallinen tilanne, jossa miehitysjoukot tekevät hyökkäyksen ja kohtaavat paikallisten vastarinnan. Tämä kuva voi viitata aikaisempaan, pre-kristilliseen aikakauteen, jolloin alueella oli omat hallitsijansa ja puolustautumisjärjestelynsä.

### Kenotaffi ja sen kuvaus

Nousiaisten kirkossa oleva **kenotaffi** on metalliin kaiverrettu kuva, joka esittää sotilaallista tilannetta, jossa miehitysjoukot tekevät hyökkäyksen ja kohtaavat paikallisten vastarinnan. Tämä taulu on tärkeä, koska se saattaa viitata aikakauteen ennen ristiretkiä ja sen aikaisiin puolustusjärjestelyihin. **Kenotaffin kuvassa on ilmeisesti esitetty myös sodan ja taistelun intensiivinen luonne, jossa näkyy paitsi miehitysjoukkojen liikkuminen ja valtaaminen myös paikallisten suomalaisten järjestäytynyt vastarinta.**

Kuvassa saattaa näkyä sotilaita, joiden varusteet ja aseet muistuttavat aikansa sotaratsuista ja jalkaväestä, ja taistelun kuvauksen perusteella se voi olla muistutus Suomen alueen puolustuksesta ja alkuperäisen väestön itsenäisyyspyrkimyksistä ennen kuin kristinusko ja ruotsalaiset ristiretkeläiset saapuivat. **Metalliin kaiverrettu kuva voi symboloida myös sitä, että suomalaiset olivat järjestäytyneet yhteiskuntana, joka pystyi tarjoamaan sotilaallista vastarintaa ulkopuolelta tuleville valtaajille.**

Tällaisia kuvia ja symboleja on tavattu tietyissä historiallisissa muistomerkeissä, ja ne saattavat kuvata tapahtumia, jotka liittyvät paikallisten puolustuskyvyn ilmenemiseen ja heidän taisteluun omasta maastaan. Tällaisilla muistomerkeillä on usein kansallinen ja kulttuurinen merkitys, joka voi viitata aikakauden pohdintoihin Suomen itsenäisyydestä ja kansallisesta identiteetistä.

### Suomenniemen Suuret Muinaiset Linnavuoret

Ennen ristiretkien aikaa, ja erityisesti ennen **Ruotsin ja muiden ulkomaisten valtaajien tuloa Suomeen**, alueella oli lukuisia **linnavuoria**, jotka olivat osa suomalaisten varhaista puolustusjärjestelmää. Linnavuoret olivat merkittäviä myös arkeologisesti ja kulttuurisesti, sillä niiden rakentaminen ja ylläpito vaativat **järjestäytynyttä yhteiskuntaa**, joka oli kyennyt organisoimaan suurempia rakennusprojekteja ja resursseja.

#### Linnavuorien rooli ja merkitys:

* **Puolustuksellinen merkitys:** Linnavuoret olivat strategisesti tärkeitä paikkoja, jotka sijaitsivat usein jyrkissä mäissä tai kallioilla. Niihin oli rakennettu linnoituksia ja muureja, jotka suojelivat asukkaita hyökkäyksiltä. Tällaisilla vuorilla sijaitsevat linnakkeet antoivat mahdollisuuden puolustautua tehokkaasti ja viivyttää vihollisen etenemistä.

* **Järjestäytynyt yhteiskunta ja veronkeräys:** Linnavuorien rakentaminen ja ylläpito eivät olisi olleet mahdollisia ilman vahvaa yhteiskunnallista organisointia. Rakennustyöt vaativat asiantuntevia rakentajia, työntekijöitä ja resursseja, mikä viittaa siihen, että alueella oli olemassa jollain tasolla **poliittinen ja taloudellinen rakenne**, joka pystyi keräämään veroja ja järjestämään yhteisiä projekteja. Linnavuorille tarvittiin myös varoja ruokahuoltoon, varusteisiin ja puolustustarvikkeisiin, mikä puolestaan viittaa verojen keräämiseen ja yhteiskunnan kykyyn ylläpitää järjestystä.

* **Poliittinen ja sotilaallinen keskus:** Linnavuoret saattoivat toimia myös poliittisina ja sotilaallisina keskuksina, joissa alueen johtajat asuivat ja joista hallittiin alueellista valtaa. Näissä paikoissa saattoi olla yhteisiä kokouksia ja päätöksentekoa, mikä viittaa siihen, että alueella oli kehittynyt **johtajakeskeinen hallinto** ja sotilaallinen valmius puolustautua ulkoisia uhkia vastaan.

* **Kulttuurinen ja rituaalinen merkitys:** Linnavuorilla oli myös kulttuurinen merkitys, sillä niitä saatettiin käyttää rituaalisissa tai uskonnollisissa yhteyksissä. Linnavuorien sijainti jyrkillä ja vaikeakulkuisilla paikoilla saattoi myös symboloida **korkeimpia henkisiä ja poliittisia arvoja**, ja ne saattoivat toimia yhteisönsä keskuksina. Usein tällaisilla paikoilla oli myös **muistomerkkejä ja hautapaikkoja**, jotka viittasivat alueen pitkäaikaiseen kulttuurihistoriaan.

### Arkeologiset löydöt ja yhteiskunnan rakenne:

Linnavuorilta on löydetty **muinaiskivimuurauksia, kivirakenteita ja puolustuslaitteita**, jotka viittaavat siihen, että nämä alueet olivat merkittäviä puolustuskeskuksia. Lisäksi arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet esineitä, jotka osoittavat, että alueella oli **keskitettyjä yhteiskuntia**, jotka harjoittivat kaupankäyntiä ja jotka olivat riippuvaisia omista voimavaroistaan.

Linnavuorten rakentamiseen ja ylläpitoon tarvittavat **ihmisvoimat ja resurssit** vi

(1/_) jatkuu...

Suomella on kumminkin edustajat järjestöissä. Kyllä suomalaiset olivat valitsemassa Ruotsin kuninkaita, muttei tsaaria.

Ruotsin valta-aikana Suomen alueella (noin 600 vuotta, 1100-luvulta vuoteen 1809) suomen kielen käyttöä virallisissa yhteyksissä, kuten valtionhallinnossa ja kirkollisessa toiminnassa, oli rajoitettu ja jopa estetty. Tämä oli osa laajempaa kulttuurista ja poliittista hallintakäytäntöä, joka pyrki tukahduttamaan suomalaisten kansallisen identiteetin ja kulttuurisen eron Ruotsin valtion valtaväestöstä. Ruotsi oli pitkään ainoa virallinen kieli, ja suomen kielen asema jäi heikoksi, vaikka sitä puhuttiin laajalti kansan keskuudessa. Tämä tilanne sai useita syitä, jotka liittyvät sekä poliittiseen hallintaan että valtaajien etuihin.

### 1. **Miksi Ruotsi kielsi ja esti suomen kielen käytön virastoissa?**

Ruotsin hallitsijat halusivat pitämään **valtion ja kirkon** hallintokielinä ainoastaan ruotsia, koska se vahvisti **valtion yksikielisyyttä** ja keskitti vallan ruotsinkieliselle eliitille. Tämä oli osa Ruotsin suurvaltapoliittista tavoitetta hallita ja assimiloida Suomen alue ja sen asukkaat osaksi Ruotsin valtakuntaa. Tällöin kieli toimi voimakkaana kulttuurisena ja poliittisena välineenä, joka erotti **kansan** ja **valtavallan**.

#### Tärkeimmät syyt:

* **Poliittinen ja kulttuurinen hallinta:** Kieli oli tärkeä väline hallinnan ja erottelun ylläpitämiseksi. Ruotsi pyrki pitämään Suomen alueen omana osanaan Ruotsin kuningaskunnassa ja varmistamaan, että valtaväestön (suomalaiset) vaikutusmahdollisuudet ja kulttuuri pysyivät rajoitetuiksi. Tämä oli osa Ruotsin valtakunnan kulttuurista homogenisointiprosessia.
* **Hallinto ja byrokratia:** Virkamiehet, kuten **kuninkaan edustajat, tuomarit ja veronkerääjät**, olivat ruotsinkielisiä, koska vain he pystyivät toimimaan järjestelmän sisällä. Suomalaiset, joilla ei ollut mahdollisuutta oppia ruotsia, jäivät helposti ulkopuolelle hallintoon osallistumisesta.
* **Lääketieteellinen ja kirkollinen valta:** **Papisto ja kirkollinen hallinto** oli myös ruotsinkielistä, ja tämä takasi Ruotsin kirkon kontrollin alueella. Papeilla oli valtava rooli kansan koulutuksessa ja hengellisessä elämässä, ja se rajoitti suomenkielisten mahdollisuuksia päästä kirkollisiin virkoihin.

### 2. **Miksi suomalaisia ei päästetty valtionvirkoihin?**

Ruotsin valtakunnan aikana Suomen alueella **valtionvirat** (kuten tuomarit, virkamiehet ja kirkkoherrat) olivat lähes täysin ruotsinkielisten hallinnassa. Tämä johtui pitkälti siitä, että Ruotsi halusi varmistaa oman valta-asemansa ja estää suomalaisten vaikutusmahdollisuuksia. **Suomen kansan aatelisista ja porvareista suurin osa oli ruotsinkielisiä**, ja siksi heidän oli helpompi päästä virkoihin. Suomenkieliset, jotka eivät hallinneet ruotsia, eivät olleet kilpailukykyisiä Ruotsin valtakunnan hallintokoneistoon.

#### Erityiset syyt:

* **Ruotsin valta ja edut:** Ruotsi halusi hallita maata omilla resursseillaan ja varmistaa, että **ruotsinkielinen eliitti** pysyi vallassa. Tämä vähensi suomalaisten mahdollisuuksia nousta virka-asemaan. Aatelisto, porvaristo ja osa **papistosta** oli ruotsinkielistä, ja he pitivät kiinni valta-asemastaan.
* **Kielimuuri ja koulutus:** Suomenkielisillä ei ollut virallista kielitaitoa eikä mahdollisuuksia päästä koulutukseen, joka oli järjestetty ruotsiksi. Tämän vuoksi virkamiehiksi pääsivät vain ne, jotka osasivat ruotsia ja pystyivät suorittamaan vaaditut koulu- ja virkamieskokeet.

### 3. **Miksi valtaosa aatelisista, porvareista, papistosta ja vaaherroista oli ruotsinkielisiä?**

Ruotsin valta-aikana (ja erityisesti sen alkuaikoina) **Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa** ja valtakunnan hallinto, ylhäinen aatelisto ja valtaosa virkamiehistä olivat ruotsinkielisiä. **Aatelisto** oli suuri osa **Ruotsin valtakunnan hallintoa** ja maaomistusta, ja he puhuivat ruotsia, koska se oli hallinnon kieli. Aatelisille oli tärkeää, että he sopeutuivat Ruotsin hallintoon, ja kieli oli keskeinen osa tätä prosessia.

* **Ruotsin aateliston siirtolaisuus:** Ruotsin aatelisto asettui usein myös Suomeen ja piti omistuksessaan suuria maa-alueita. He puhuivat ruotsia ja loivat hierarkian, jossa he pitivät hallussaan valta-asemaa verrattuna suomalaiseen väestöön.
* **Porvariston nousu:** Ruotsin kauppakaupunkien porvaristo oli myös pääosin ruotsinkielistä, ja he hallitsivat suurimpia kaupunkeja Suomessa, kuten Turku ja Helsinki. Tämä osaltaan vahvisti ruotsinkielisten asemaa.

#### Saksankielinen vaikutus:

* Saksankielinen vaikutus liittyy erityisesti **Saksan ja Ruotsin yhteisiin suhteisiin**. Saksalaiset kauppiaat, sotilaat ja kirkonmiehet olivat mukana Ruotsin valtakunnassa ja myös Suomessa. Saksalaiset **ritarikunnat** ja **hansakauppiaat** toivat kielensä ja kulttuurinsa mukanaan.
* **Saksalaiset ritarikunnat** ja myöhemmin **saksankieliset papit** ja **sotilaat** olivat mukana Suomen hallinnossa ja tietyissä valtionvirastoissa.

### 4. **Miten ja miksi miehitysjoukot hyötyivät tilasta?**

Miehitysjoukot, jotka Ruotsi toi Suomeen, hyötyivät siitä, että suomalaiset joutuivat **

(1/_) jatkuu..,