jaahas kiusaajat taas asialla sdp

pride

Helsingin Sanomien mukaan Maja-Luodon käytöksestä valitettiin jo silloin, kun hän työskenteli ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkönä Helsingissä vuosina 2021–2024.

Siksi herää kysymys, miksi Maja-Luoto määrättiin aloittamaan Portugalin-suurlähettiläänä 1. syyskuuta 2024, jos hänen käyttäytymisestään oli jo valitettu aiemmassa johtotehtävässä.

Nimitysprosessista paljastuu myös kiinnostava yksityiskohta, joka liittyy Maja-Luodon perheeseen. Hänen puolisonsa Jari Luoto nimitettiin kesäkuussa 2025 Madridin-suurlähetystön päälliköksi. Pesti alkaa 1. syyskuuta eli vain vuosi sen jälkeen, kun Luodon puoliso siirtyi johtamaan Portugalin-lähetystöä.

Ennen Madridin-pestiään Jari Luoto työskenteli puolisonsa tavoin Helsingissä valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osaston valtiosihteerinä.

Maantieteellisesti Madrid on huomattavasti lähempänä Portugalia kuin Helsinki. Pariskunnan ei siis tarvinnut olla pitkään kaukana toisistaan, kun Luodollekin löytyi sopiva työpaikka läheltä puolisoa.

Ongelma on siinä, ettei Luotojen suurlähettiläsnimitysten perusteista tunnu saavan mitään tietoa. Suurlähettiläiden nimittäminen ei ole virkanimitys vaan tehtävään määrääminen, joten niistä ei synny samanlaista asiakirjapolkua kuin virkaan nimittämisistä.

Jari Luoto aloitti Madridissa suurlähettiläänä pian vaimonsa nimityksen jälkeen. Hän on tehnyt pitkän uran ulkoasiainhallinnon korkeissa tehtävissä keskittyen erityisesti EU-asioihin.
Virkaan nimittämisestä tehdään valtionhallinnossa aina muistio, jossa listataan tehtävään hakijat, verrataan koulutusta ja työkokemusta sekä perustellaan, miksi tietty henkilö nimitetään virkaan ohi muiden. Näin on toimittu esimerkiksi silloin, kun Jari Luoto nimitettiin EU-asioiden osaston valtiosihteeriksi valtioneuvoston kansliaan.

Samanlainen paperi on jäänyt tekemättä, kun Titta Maja-Luoto nimitettiin kehityspoliittisen osaston osastopäälliköksi saman osaston apulaisosastopäällikön paikalta tai ulkoministeriö ei ainakaan sellaista luovuttanut.

Suurlähettilästä valittaessa kyseessä on kuitenkin tehtävään määrääminen, joka tehdään valtioneuvoston yleisistunnossa ulkoministerin esittelystä. Valtioneuvoston kanslian mukaan suurlähettiläiden nimityksiin yleisistunnoissa ei ole mitään liitteitä eli päätökset nuijitaan sen perusteella, mitä ministeri suullisesti esittää.

Valtioneuvoston yleisistunnon esityslistan ainoat tiedot suurlähettiläsehdokkaista ovat nimi ja se, mihin tehtävään häntä ollaan nimittämässä. Lopullisen päätöksen suurlähettiläiden nimittämisestä tekee tasavallan presidentti.

IS: Raivokohtauksia ja uhkailua – Uutta tietoa …
2 päivää sitten · Ilta-Sanomat uutisoi Suomen Lissabonin-suurlähettilään Titta Maja-Luodon saaneen useita raivokohtauksia suurlähetystössä. Suurlähettiläs on IS:n tietojen mukaan raivonnut erityisesti naistyöntekijöille

Useat lähteet ovat kuvailleet lehdelle, että Maja-Luoto on pelottava saadessaan raivokohtauksia. Joissakin tilanteissa työntekijät ovat pelänneet jopa fyysistä väkivaltaa. Tähän ei tilanteissa ole kuitenkaan päädytty.

Lähteet kertovat IS:lle, että Maja-Luoto on uhkaillut kaikkia suurlähetystön työntekijöitä irtisanomisella.

IS:n tietojen mukaan Maja-Luoto on hyödyntänyt virka-autoaan koiransa ja ystäviensä kuljettamiseen ja suurlähetystön työntekijät ovat joutuneet hoitamaan koiraa. Se on myös purrut työntekijöitä, IS kertoo.

IS:n lähteet kuvailevat Maja-Luodon johtamista kaoottiseksi ja häntä itseään arvaamattomaksi. Lähteiden mukaan Lissabonin suurlähetystön ongelmat alkoivat, kun Maja-Luoto saapui Lissaboniin. Aiemmin suurlähetystön ilmapiiri oli hyvä.

Keskeistä
Toistuvista raivokohtauksista kärsivällä henkilöllä ilmenee useita erillisiä jaksoja, joiden aikana hän on kyvytön hillitsemään aggressiivisuuttaan.
Raivokohtaukset alkavat yleensä nuoruudessa tai ennen kolmenkymmenen vuoden ikää.
Toistuvista raivokohtauksista kärsivän tulee ehdottomasti välttää alkoholin ja huumeiden käyttöä.
Toistuvista raivokohtauksista kärsivän kannattaa aina kääntyä lääkärin tai psykiatrin puoleen.
Ns. kolmannella sektorilla järjestetään myös tukea, vihanhallintaryhmiä ja -koulutuksia, joista on ollut apua monille.
Yleistä
Toistuvista raivokohtauksista kärsivällä henkilöllä ilmenee useita erillisiä jaksoja, joiden aikana hän on kyvytön hillitsemään aggressiivisuuttaan. Väkivaltaisuus on selvästi suhteetonta verrattuna mahdolliseen laukaisevaan tekijään, ennakoivaan tapahtumaan tai stressitekijään nähden.

Aggressiivisuus ja raivokohtaus heijastavat henkilön kyvyttömyyttä hallita aggressiivisia impulssejaan. Pahimmillaan ilmenee omaisuuden tuhoamista tai ruumiillista väkivaltaisuutta.

Toistuvien raivokohtausten taustatekijöitä
Toistuvista raivokohtauksista kärsivä on usein luonteeltaan aggressiivinen ja helposti ärtyvä myös raivokohtausten välillä. Osa potilaista taas on raivokohtausten välillä perin miellyttäviä ja jopa lempeitä. Usein henkilöllä on jokin samanaikainen persoonallisuushäiriö tai päihdeongelma.

Raivokohtauksia ilmenee myös muissa psykiatrisissa sairauksissa tai persoonallisuushäiriöissä, etenkin jos henkilö on käyttänyt alkoholia tai huumeita tai on niiden vieroitusoireita (ks. Alkoholivieroitusoireyhtymä (”krapula”)).

Raivokohtaukset alkavat yleensä nuoruudessa tai ennen kolmenkymmenen vuoden ikää. Myöhemmällä iällä ilmenevien raivokohtausten taustalla on usein joko alkoholin tai huumeiden käyttö, aivovamma tai jokin aivosairaus.

Toistuvien raivokohtausten syytä ei tarkoin tiedetä. Sen arvellaan liittyvän aggressiivisuutta ja impulsiivisuutta säätelevien keskushermoston osien häiriöihin, joista osassa perinnöllisyydellä on vaikutusta. Erilaiset aivovammat lisäävät vaikeutta hallita aggressiivisia tunteita, mikä ilmenee esimerkiksi käytöshäiriöinä. Raivokohtausten taustalla ovat joskus myös koetut traumaattiset kokemukset tai erilaiset käsittelemättä jääneet vihantunteet. Tällöin raivokohtaus ilmenee äkillisesti tilanteessa, joka muistuttaa lapsuuden aikaisista traumaattisista väkivaltatilanteista. Osalla alkoholisteista patologinen raivokkuus saattaa olla ainakin osin geneettistä.

Milloin hoitoon
Toistuvista raivokohtauksista kärsivän kannattaa aina kääntyä lääkärin tai psykiatrin puoleen. Osa raivokohtauksista kärsivistä hyötyy masennuslääkkeistä, erityisesti serotoniinijärjestelmään vaikuttavista lääkkeistä, mielialaa tasaavista lääkkeistä tai psykoosilääkkeistä. Jos raivokohtausten taustalla ovat aikaisemman elämän traumaattiset kokemukset tai tukahdutetut raivon tunteet, raivokohtauksista kärsivä saattaa hyötyä asianmukaisesta trauma- tai psykoterapiasta.

Ns. kolmannella sektorilla järjestetään myös tukea, vihanhallintaryhmiä ja -koulutuksia, joista on ollut apua monille. Esimerkiksi Ensi-Turvakotien liiton jäsenyhdistykset sekä Lyömätön Linja- ja Naisenväkivalta-sivustot tarjoavat apua henkilöille, jotka ovat huolissaan väkivaltaisuudestaan.

rrr

DDD

Tässä on hyvä esimerkki, kun johonkin virkaan valitaan joku henkilö, joka ei ole pätevä, vaan on muuten sopiva poliittisesti!
T. Bertil.

Katoppas, persu oli päässyt pujahtamaan demareihin. Kauankohan on ehtinyt demaria esittää, ennen kuin persuus puski läpi?

Ulkoasiainministeriötä on Koiviston ajoista lähtien johdettu demarien puoluetoimistosta ja johdetaan edelleen. Tämä naaras siirretään vähäksi aikaa Katajanokalle, ja sitten pian on kaikki unohdettu ja edessä on taas pesti jossakin kivassa maassa valtavien verottomien tulojen kera, jossa ei tarvitse isommin rasittaa itseään.

Eräs UM:n virkamies tyydytti itseään aikanaan työhuoneessaan katselemalla Kata Kärkkäisen kuvaa Playboysta. Hänen lempisihteerinsä, joka oli käynyt lehden ostamassa, avusti häntä tässä toimituksessa. Myöhemmin mies pääsi suurlähettilääksi Britanniaan.