https://suomensotilas.fi/2025/06/29/suomen-puolustus-avaruusaikaan/
"Samoin tällä käyttömoodilla tutka mahdollistaa piilossa olevien kohteiden tunnistuksen. Se havaitsee esimerkiksi ajoneuvot tai rakennelmat puiden suojissa erityisellä värisubapertuurikuvalla. Saatu kuvanlaatu on erittäin hyvä 25 cm – 1m ja kuvausalue: 5 km × 5 km.
Värisubapertuurikuva (color sub-aperture image, CSI) on synteettisen apertuuritutkan erityinen kuvantamistekniikka, jossa kohteesta muodostetaan useita osittaisia ”tutkavalokuvia”, jotka yhdistetään yhdeksi kuvaksi ja esitetään väreissä.
Normaalisti SAR-kuva muodostetaan yhdistämällä kaikki vastaanotetut tutkasignaalit yhdeksi mustavalkoiseksi kuvaksi. Värisubapertuurikuvassa tämä prosessi jaetaan useampaan osaan, jolloin jokainen osa kattaa hieman eri kuvakulman tai ajanhetken kohteesta. Nämä osat esitetään eri väreillä.
Spot-moodia käytetään pienen alueen erittäin tarkkaan kuvantamiseen. Resoluution on moodin säätöjen mukaan 25 – 50 cm ja kuvausala maksimissaan 15 km × 15 km. Spot-ominaisuutta käytetään kohteiden tunnistukseen ja analysointiin; esimerkiksi laivat, ajoneuvot ja rakenteet.
Alueellista kattavuutta
Strip-moodi on suunniteltu laajan alueen jatkuvaan valvontaan. Se luo jatkuvan nauhamaisen kuvan satelliitin liikesuunnassa. Resoluutio tällä toimintatavalla on 3 m sekä etäisyys- että poikittaissuunnassa. Valvonta-alue on jopa 840 km pitkä nauha, vakiokoko kuitenkin 30 km × 50 km. Käyttökohteina esimerkiksi rajatarkkailu, laivaliikenteen valvonta ja luonnonkatastrofien seuranta.
Hyvin laajojen alueiden kattamiseen käytetään Scan-moodi. Laajamittaisen aluekartoituksen Kuvausalue on jopa 84 000 km² (840 km × 100 km). Tällöin resoluutio heikkenee sen ollessa noin 15 m. Karkea resoluutio tarjoaa kuitenkin ylivoimaisen laajan alueellisen kattavuuden. Toimintamoodi soveltuu merialueiden systemaattiseen valvontaan ja maaston laajamittaisten muutosten havaitsemiseen.
Dwell- ja Spot-moodit täydentävät toisiaan tarjoamalla taktista tarkkuutta, kun taas Strip- ja Scan-toimintatavat mahdollistavat strategisen valvonnan. Yhdessä ne muodostavat monipuolisen valvontajärjestelmän.
Strateginen itsenäisyys
Hankinnan isoin hyöty on suomalaisten riippumaton, itsenäinen tiedustelukyky. Hankinta poistaa riippuvuuden muiden maiden satelliittitiedoista, mikä on merkittävää turvallisuuspoliittisesti. Suomi pystyy hankinnan myötä keräämään itsenäisesti korkearesoluutioisia kuvia milloin tahansa, ilman riippuvuutta ulkomaisista palveluista.
Hankinta muuttaa Suomen tiedustelukapasiteettia laadullisesti. Se tarjoaa nopeamman reagoinnin: Omien satelliittien ansiosta tiedustelutiedot saadaan minuuteissa tai tunneissa, ei päivissä. Toki kriisin ja sodan aikana satelliittitiedustelutietoa saataisiin melko viiveettömästi, mikäli operatiivinen tilanne sitä vaatisi. Oma merkityksensä on myös kansallisen teknologiateollisuuden tukemisella.
Satelliittihankinta tarjoaa Puolustusvoimille sääriippumattoman, korkearesoluutioisen ja jatkuvasti päivittyvän valvontakapasiteetin, mikä murtaa riippuvuutta ulkopuolisista tiedonlähteistä ja luo pohjan itsenäiselle avaruuspohjaiselle tiedustelulle."
Lähde: Suomen sotilas
"Samoin tällä käyttömoodilla tutka mahdollistaa piilossa olevien kohteiden tunnistuksen. Se havaitsee esimerkiksi ajoneuvot tai rakennelmat puiden suojissa erityisellä värisubapertuurikuvalla. Saatu kuvanlaatu on erittäin hyvä 25 cm – 1m ja kuvausalue: 5 km × 5 km.
Värisubapertuurikuva (color sub-aperture image, CSI) on synteettisen apertuuritutkan erityinen kuvantamistekniikka, jossa kohteesta muodostetaan useita osittaisia ”tutkavalokuvia”, jotka yhdistetään yhdeksi kuvaksi ja esitetään väreissä.
Normaalisti SAR-kuva muodostetaan yhdistämällä kaikki vastaanotetut tutkasignaalit yhdeksi mustavalkoiseksi kuvaksi. Värisubapertuurikuvassa tämä prosessi jaetaan useampaan osaan, jolloin jokainen osa kattaa hieman eri kuvakulman tai ajanhetken kohteesta. Nämä osat esitetään eri väreillä.
Spot-moodia käytetään pienen alueen erittäin tarkkaan kuvantamiseen. Resoluution on moodin säätöjen mukaan 25 – 50 cm ja kuvausala maksimissaan 15 km × 15 km. Spot-ominaisuutta käytetään kohteiden tunnistukseen ja analysointiin; esimerkiksi laivat, ajoneuvot ja rakenteet.
Alueellista kattavuutta
Strip-moodi on suunniteltu laajan alueen jatkuvaan valvontaan. Se luo jatkuvan nauhamaisen kuvan satelliitin liikesuunnassa. Resoluutio tällä toimintatavalla on 3 m sekä etäisyys- että poikittaissuunnassa. Valvonta-alue on jopa 840 km pitkä nauha, vakiokoko kuitenkin 30 km × 50 km. Käyttökohteina esimerkiksi rajatarkkailu, laivaliikenteen valvonta ja luonnonkatastrofien seuranta.
Hyvin laajojen alueiden kattamiseen käytetään Scan-moodi. Laajamittaisen aluekartoituksen Kuvausalue on jopa 84 000 km² (840 km × 100 km). Tällöin resoluutio heikkenee sen ollessa noin 15 m. Karkea resoluutio tarjoaa kuitenkin ylivoimaisen laajan alueellisen kattavuuden. Toimintamoodi soveltuu merialueiden systemaattiseen valvontaan ja maaston laajamittaisten muutosten havaitsemiseen.
Dwell- ja Spot-moodit täydentävät toisiaan tarjoamalla taktista tarkkuutta, kun taas Strip- ja Scan-toimintatavat mahdollistavat strategisen valvonnan. Yhdessä ne muodostavat monipuolisen valvontajärjestelmän.
Strateginen itsenäisyys
Hankinnan isoin hyöty on suomalaisten riippumaton, itsenäinen tiedustelukyky. Hankinta poistaa riippuvuuden muiden maiden satelliittitiedoista, mikä on merkittävää turvallisuuspoliittisesti. Suomi pystyy hankinnan myötä keräämään itsenäisesti korkearesoluutioisia kuvia milloin tahansa, ilman riippuvuutta ulkomaisista palveluista.
Hankinta muuttaa Suomen tiedustelukapasiteettia laadullisesti. Se tarjoaa nopeamman reagoinnin: Omien satelliittien ansiosta tiedustelutiedot saadaan minuuteissa tai tunneissa, ei päivissä. Toki kriisin ja sodan aikana satelliittitiedustelutietoa saataisiin melko viiveettömästi, mikäli operatiivinen tilanne sitä vaatisi. Oma merkityksensä on myös kansallisen teknologiateollisuuden tukemisella.
Satelliittihankinta tarjoaa Puolustusvoimille sääriippumattoman, korkearesoluutioisen ja jatkuvasti päivittyvän valvontakapasiteetin, mikä murtaa riippuvuutta ulkopuolisista tiedonlähteistä ja luo pohjan itsenäiselle avaruuspohjaiselle tiedustelulle."
Lähde: Suomen sotilas
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vanha juttu, esimmäinen Iceye satelliitti lähetettiin 2018 ja Brasilian puolustusvoimat osti ensimäisenä 2020 ja Ukraina 2022, Puola tänä vuonna 3kpl 2025. Toki myös suomen puolustusvoimille uusi hankinta,,,
Tällä hetkellä yli 50 Iceye satelliittia on taivaalla ja tehtäväkenttä laaja siviilijutuista sotilaallisiin,,,
Varmasti on. Ukrainakin käyttää.
Tämä olikin se juttu: "suomen puolustusvoimille uusi hankinta"
Suomi 100 v. kunniaksi laitettiin yksi.
Seuraavaksi pitää edetä projektiin: Marsiin marsraketilla. :)
Meniko hernari nenuliin, meinasitko pakahtua!!!