Kapitalismi perustuu ehdolliseen vapauteen, vai pitäisikö sanoa ehdolliseen pakottamiseen? Kapitalismissa ketään ei täsmälleen ottaen pakoteta ostamaan mitään, myymään työvoimaansa rahan edestä tai rupeamaan yrittäjäksi. Vaihtoehto on vain tehty porvarien toimesta kannattamattomaksi.
Tuotantovälineiden omistajat ovat oman selviytymisensä vuoksi valjastaneet työvoiman, luonnonvarat, tekniikan ja akatemian oman yrityksensä tuottoa varten, jonka sivutuote on se, että näitä tuotantovälineitä ei kukaan muu voi käyttää. Kapitalismin luonteeseen kuuluu se, että ketään ei pakoteta mihinkään, mutta ketään ei myöskään rajoiteta ottamasta toisten mahdollisuuksia pois.
Juuri tämä välillinen pakko kapitalismissa on niin vaikea käsittää monelle, ja vedotaan siihen, että uusliberalismi on kaikkien vapauden ideologia.
Mainostaminen on hyvä esimerkki tällaisesta tahdon anarkiasta. Mainokset eivät faktuaalisesti kerro mitään oikeaa tietoa tuotteista tai ilmoita hyödyllisistä ja elämää helpottavista keksinnöistä. Tämä perinne on Yhdysvalloista lähtöisin, jossa se on kaikkein avoimimmassa muodossaan. Yhdysvalloissa oppinimikkeetkin ovat suojaamattomia, jonka syystä kuka tahansa voi ryhtyä yrittäjäksi vetomalla mihin tahansa professuuriin, oli sitä tai ei. Näin ihmisille jätetään valinnanvapaus päättää uskoako mainostajaa vai ei, mutta koska kapitalismissa ainoa tieto on voitontavoittelun mielessä tehty mainostaminen, mitään muuta vaihtoehtoista toimeentulon lähdettä tai hyödykkeiden jakotapaa ei ole olemassa.
Tästä seuraa se, että ihmiset joutuvat aina valitsemaan jonkin mainoksen ja joutuvat aina mainostamaan itseään joko työvoimana tai houkuttelevampana tuotteena. Los Angeles on pinnallinen ja materialistinen yhteisö, joka kuvaa hyvin tätä teennäisyyttä. Yhdysvallat ja Los Angeles ovat tämän ehdollisen pakottamisen lähde, josta se on levinnyt ilman maltillista arviointia ja kritiikkiä, ja tietoista valintaa, muihin länsimaihin ja sittemmin myös kaikkiin kehitysmaihin.
Kapitalismi on niin sanotusti kantoalus yksilön eduille, eikä siihen ole sisällytetty yksilön suhteiden merkitystä toisiin ihmisiin, tai sitä että mitä vaikutusta yksilön toiminnalla on toisten ihmisten elämään. Tämä on myös uusliberalismin määritelmä.
T.I. Ruskeepää
Tuotantovälineiden omistajat ovat oman selviytymisensä vuoksi valjastaneet työvoiman, luonnonvarat, tekniikan ja akatemian oman yrityksensä tuottoa varten, jonka sivutuote on se, että näitä tuotantovälineitä ei kukaan muu voi käyttää. Kapitalismin luonteeseen kuuluu se, että ketään ei pakoteta mihinkään, mutta ketään ei myöskään rajoiteta ottamasta toisten mahdollisuuksia pois.
Juuri tämä välillinen pakko kapitalismissa on niin vaikea käsittää monelle, ja vedotaan siihen, että uusliberalismi on kaikkien vapauden ideologia.
Mainostaminen on hyvä esimerkki tällaisesta tahdon anarkiasta. Mainokset eivät faktuaalisesti kerro mitään oikeaa tietoa tuotteista tai ilmoita hyödyllisistä ja elämää helpottavista keksinnöistä. Tämä perinne on Yhdysvalloista lähtöisin, jossa se on kaikkein avoimimmassa muodossaan. Yhdysvalloissa oppinimikkeetkin ovat suojaamattomia, jonka syystä kuka tahansa voi ryhtyä yrittäjäksi vetomalla mihin tahansa professuuriin, oli sitä tai ei. Näin ihmisille jätetään valinnanvapaus päättää uskoako mainostajaa vai ei, mutta koska kapitalismissa ainoa tieto on voitontavoittelun mielessä tehty mainostaminen, mitään muuta vaihtoehtoista toimeentulon lähdettä tai hyödykkeiden jakotapaa ei ole olemassa.
Tästä seuraa se, että ihmiset joutuvat aina valitsemaan jonkin mainoksen ja joutuvat aina mainostamaan itseään joko työvoimana tai houkuttelevampana tuotteena. Los Angeles on pinnallinen ja materialistinen yhteisö, joka kuvaa hyvin tätä teennäisyyttä. Yhdysvallat ja Los Angeles ovat tämän ehdollisen pakottamisen lähde, josta se on levinnyt ilman maltillista arviointia ja kritiikkiä, ja tietoista valintaa, muihin länsimaihin ja sittemmin myös kaikkiin kehitysmaihin.
Kapitalismi on niin sanotusti kantoalus yksilön eduille, eikä siihen ole sisällytetty yksilön suhteiden merkitystä toisiin ihmisiin, tai sitä että mitä vaikutusta yksilön toiminnalla on toisten ihmisten elämään. Tämä on myös uusliberalismin määritelmä.
T.I. Ruskeepää
Vastaukset 2
Vanhimmat
...
Jossittelu ei ole järin rakentavaa.
Eipäs joopas keskustelu ei myöskään.
Koulutettu ja tietävä ihminen näkee tapahtumista enemmän.
Tiedoltaan vajaavainen kouluttamaton järkeilee asioista jotka ovat hänen ajatuspiirinsä ulottuvissa. Hän kärjistää.
Materialistien ajattelu näkee välinellistämisessä hänen etujaan parhaiten puolustavan mekanismin.
Valta on asia joka syntyy tiedostamisen kautta, siis jonkin asteinen tietäminen, koulutus ja materialistinen ajattelu jossa saavutetaan joitain etuoikeuksia muihin nähden.
Ongelmana on aina se kuinka saada mukaan kansanjoukot, nuo tyhmät sopulit joiden oma nahka, turvallisuus on tärkeämpää kuin valta.
Aateen valta, rahan valta, tiedon ja koulutuksen valta.