Kapitalismi perustuu ehdolliseen vapauteen, vai pitäisikö sanoa ehdolliseen pakottamiseen? Kapitalismissa ketään ei täsmälleen ottaen pakoteta ostamaan mitään, myymään työvoimaansa rahan edestä tai rupeamaan yrittäjäksi. Vaihtoehto on vain tehty porvarien toimesta kannattamattomaksi.
Tuotantovälineiden omistajat ovat oman selviytymisensä vuoksi valjastaneet työvoiman, luonnonvarat, tekniikan ja akatemian oman yrityksensä tuottoa varten, jonka sivutuote on se, että näitä tuotantovälineitä ei kukaan muu voi käyttää. Kapitalismin luonteeseen kuuluu se, että ketään ei pakoteta mihinkään, mutta ketään ei myöskään rajoiteta ottamasta toisten mahdollisuuksia pois.
Juuri tämä välillinen pakko kapitalismissa on niin vaikea käsittää monelle, ja vedotaan siihen, että uusliberalismi on kaikkien vapauden ideologia.
Mainostaminen on hyvä esimerkki tällaisesta tahdon anarkiasta. Mainokset eivät faktuaalisesti kerro mitään oikeaa tietoa tuotteista tai ilmoita hyödyllisistä ja elämää helpottavista keksinnöistä. Tämä perinne on Yhdysvalloista lähtöisin, jossa se on kaikkein avoimimmassa muodossaan. Yhdysvalloissa oppinimikkeetkin ovat suojaamattomia, jonka syystä kuka tahansa voi ryhtyä yrittäjäksi vetomalla mihin tahansa professuuriin, oli sitä tai ei. Näin ihmisille jätetään valinnanvapaus päättää uskoako mainostajaa vai ei, mutta koska kapitalismissa ainoa tieto on voitontavoittelun mielessä tehty mainostaminen, mitään muuta vaihtoehtoista toimeentulon lähdettä tai hyödykkeiden jakotapaa ei ole olemassa.
Tästä seuraa se, että ihmiset joutuvat aina valitsemaan jonkin mainoksen ja joutuvat aina mainostamaan itseään joko työvoimana tai muita houkuttelevampana tuotteena. Los Angelesta sanotaan, että se on "sellainen paikka maan päällä, jossa ydinsodan syttymistä ei huomattaisi". Jotkut ihmiset ovat niin muotitietoisesti ja imagollisesti orientoituneita, että he eivät kiinnitä huomiota realistisiin tapahtumiin. He ovat teennäisen kaupallisen kulttuurin uhreja. Yhdysvallat ja Los Angeles ovat tämän ehdollisen pakottamisen lähde, josta se on levinnyt ilman maltillista arviointia ja kritiikkiä, ja tietoista valintaa, muihin länsimaihin ja sittemmin myös kaikkiin kehitysmaihin.
Kapitalismi on niin sanotusti kantoalus yksilön eduille, eikä siihen ole sisällytetty yksilön suhteiden merkitystä toisiin ihmisiin, tai sitä että mitä vaikutusta yksilön toiminnalla on toisten ihmisten elämään. Kapitalismia ajetaan läpi välttelemällä puheenaihetta vaikutuksista toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan, tosin ei sinänsä pakottamalla ihmisiä tai yhteiskuntaa mihinkään. Tämä on myös uusliberalismin määritelmä.
Olisiko niin, että paineet tuottaa tarpeeksi on otettu hypertärkeäksi tavoitteeksi, joiden kyseenalaistaminen merkitsisi tuottamisen hidastumista, ja tästä syystä kapitalismista ei keskustella rakentavasti? Silti tästä ehdollisesta pakottamisesta täytyisi keskustella ennen kapitalismin hyväksymistä, koska ehdollinen pakottaminen ei tee ketään vapaammaksi, onnellisemmaksi eikä turvatummaksi.
T.I. Ruskeepää
Tuotantovälineiden omistajat ovat oman selviytymisensä vuoksi valjastaneet työvoiman, luonnonvarat, tekniikan ja akatemian oman yrityksensä tuottoa varten, jonka sivutuote on se, että näitä tuotantovälineitä ei kukaan muu voi käyttää. Kapitalismin luonteeseen kuuluu se, että ketään ei pakoteta mihinkään, mutta ketään ei myöskään rajoiteta ottamasta toisten mahdollisuuksia pois.
Juuri tämä välillinen pakko kapitalismissa on niin vaikea käsittää monelle, ja vedotaan siihen, että uusliberalismi on kaikkien vapauden ideologia.
Mainostaminen on hyvä esimerkki tällaisesta tahdon anarkiasta. Mainokset eivät faktuaalisesti kerro mitään oikeaa tietoa tuotteista tai ilmoita hyödyllisistä ja elämää helpottavista keksinnöistä. Tämä perinne on Yhdysvalloista lähtöisin, jossa se on kaikkein avoimimmassa muodossaan. Yhdysvalloissa oppinimikkeetkin ovat suojaamattomia, jonka syystä kuka tahansa voi ryhtyä yrittäjäksi vetomalla mihin tahansa professuuriin, oli sitä tai ei. Näin ihmisille jätetään valinnanvapaus päättää uskoako mainostajaa vai ei, mutta koska kapitalismissa ainoa tieto on voitontavoittelun mielessä tehty mainostaminen, mitään muuta vaihtoehtoista toimeentulon lähdettä tai hyödykkeiden jakotapaa ei ole olemassa.
Tästä seuraa se, että ihmiset joutuvat aina valitsemaan jonkin mainoksen ja joutuvat aina mainostamaan itseään joko työvoimana tai muita houkuttelevampana tuotteena. Los Angelesta sanotaan, että se on "sellainen paikka maan päällä, jossa ydinsodan syttymistä ei huomattaisi". Jotkut ihmiset ovat niin muotitietoisesti ja imagollisesti orientoituneita, että he eivät kiinnitä huomiota realistisiin tapahtumiin. He ovat teennäisen kaupallisen kulttuurin uhreja. Yhdysvallat ja Los Angeles ovat tämän ehdollisen pakottamisen lähde, josta se on levinnyt ilman maltillista arviointia ja kritiikkiä, ja tietoista valintaa, muihin länsimaihin ja sittemmin myös kaikkiin kehitysmaihin.
Kapitalismi on niin sanotusti kantoalus yksilön eduille, eikä siihen ole sisällytetty yksilön suhteiden merkitystä toisiin ihmisiin, tai sitä että mitä vaikutusta yksilön toiminnalla on toisten ihmisten elämään. Kapitalismia ajetaan läpi välttelemällä puheenaihetta vaikutuksista toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan, tosin ei sinänsä pakottamalla ihmisiä tai yhteiskuntaa mihinkään. Tämä on myös uusliberalismin määritelmä.
Olisiko niin, että paineet tuottaa tarpeeksi on otettu hypertärkeäksi tavoitteeksi, joiden kyseenalaistaminen merkitsisi tuottamisen hidastumista, ja tästä syystä kapitalismista ei keskustella rakentavasti? Silti tästä ehdollisesta pakottamisesta täytyisi keskustella ennen kapitalismin hyväksymistä, koska ehdollinen pakottaminen ei tee ketään vapaammaksi, onnellisemmaksi eikä turvatummaksi.
T.I. Ruskeepää
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mikä on sitten oikein?
kysyt? Älä tee vihjauksia sukunimeeni. Älä häiritse keskustelua.
T.I. Ruskeepää
Mietitääs hetki. Mikä on vaihtoehto sille, ettei tee työtä tai yritä? Kotona makaaminen? Erakoituminen ja omavarainen eläminen (omasta pellosta tms.)? Kumpaas noista suosittelet 7 miljardille ihmiselle?
Ja mitä tulee tuotantovälineiden omistamiseen.. Eivätkö esimerkiksi armeija- tai lentäjäkoulutusta saaneet ja terroristeinä tuota tietoa hyötykäyttäneet ole osoitus siitä miten ko. järjestelmää on mahdollista hyötykäyttää omiin tarpeisiin? Heitäkö pitäisi ihailla?
Onko mahdollisuuksien rajoittamista jos jokaisen ei esimerkiksi anneta opiskella ja tehdä töitä haluamallaan alallaan vaan murehditaan yhteiskunnan toimivuudesta. Tai saathan toki opiskella ja valita työsi, mutta pitäisikö yhteiskunnan sitten kustantaa kaikki tuo?
In a nutshell: Jos et ole valmis hyödyntämään yhteiskuntaa ei sinun kuulu yhteiskunnaltakaan apua toivo. Tämä pätee kommunismissa, diktatuurissa, kapitalismissa ja vaikka kristillisyydessä. Jos haluat elää omavaraisesti tosiaan erakkona, niin turvallista matkaa. Muuten saat luvan sopeutua ehdolliseen pakottamiseen.
ja luonnonvastainen. Samoin koko vasemmisto kaikkine älyvapaine koulukuntineen. Miksi et perusta johonkin oman ihannekommuunin? Haalit sinne niin paljon vetelehtijöitä, rikollisia, aineidenkäyttäjiä ja muita luusereita, kuin pystyt elättämään. Älä pakota muita sellaiseen. Vaikka muuta väitätkin, ihmisen toteuttamana ihanneyhteiskuntasi muuttuu alta aikayksikön työtä tekemättömien loisien ihanneyhteiskunnaksi, joita valtio elättää. Tästä on maailmalla esimerkkejä. Olisiko aika uskoa, että hyvä ja kaunis idea ei ihmisen geeneillä onnistu käytännössä?
Kapitalismi on luonnonmukaisin ja toimivin (ainoa kunnolla toimiva?) yhteiskuntajärjestelmä ihmiselle. Sopeudu ja jatka elämää, siinä vinkkini sinulle.
(En nyt jaksa tässä yhteydessä takertua siihen, että esimerkiksi Suomi on oikeastaan lähempänä sosialismia kuin kapitalismia. Jätetään se keskustelu toiseen kertaan...)
jotka ovat rationaalisia ja jotka kohtaavat koko tekstini, vain osien kohtaamisen ja tavanomaisen vastustuksen sijaan.
T.I. Ruskeepää
Jos eivät saksalaisetkaan saaneet kommunismia toimimaan niin kuka saa?
siinähän odotat, voi mennä tovin. ; -)
Jaettaisiin tasan, loppuviikolla ne olisi taas ajautuneet "vääriin" taskuihin. Osa olisi ryypännyt rahansa, osa säästänyt, osa tehnyt duunia ja kauppoja. Voi miten epäoikeudenmukainen maailma onkaan!
Kapitalismihan on sitä, että rikkaat määräävät ihmisiä. Tämänkö sinä haluat korvaavan "tasajaon"? Onko tämä parempi kuin se, että yhteiskunta antaisi ihmisille toimeentulon vapaata elämää varten?
Joka antaa rahaa? Onko se joku pankki vai joku aarreaitta, josta voi halutessaan noutaa fyffee?
Erittäin hyvin sanottu.
siihen mukaan vielä vastuun käsite. Jos tarvitset, saat sen, mutta vain jos onnistut vakuuttamat toiset siitä, että heidän tulee antaa yhteisestä omaisuudestaan sinulle. Niin, tämä on periaatteessa sosialismia.
mitäs jos en tarvitse mutta haluan?
miten silloin toimitaan?
sinä et tarvitse. Jos tiedät sen jo, saat huutia siitä, että käytät tuomioistuimen aikaa hukkaan.
T.I.Ruskeepää
meinaan vaan, että mikä oikeus sinulla ja muilla on tulla minulle kertomaan tarpeistani?
enhän minäkään joukkoineni tule sinulle sanomaan, että "tuota sinä et tarvitse".
kyse on yhteisestä edusta. Yhdessä sopiminen kun yksilön anarkian vastakohta.
tähän se taitaa tyssätä. minä olen yksilö ja minun läheiseni ovat yksilöitä joilla on yksilön edut. tässä on ihmiselle yhteisö, jonka normeissa yksilö toimii. ei ventovieraiden yhteisössä ja ventovieraiden etujen mukaan.
silti tietysti, Irwinin tahdein; "kohtuus kaikessa vain pullo päivässä".