Mikä on infernalismin pääsanoma?

You've gotta open your eyes before you burn deep in hell.

Infernalistien julistama "ilosanoma" kuuluu oikeastaan: "Ei riitä, että ihminen uskoo Jeesukseen. Ihmisen on uskottava myös helvettiin."

Isaac Watts:
“Mikä autuus täyttää lunastettujen sielut, kun he asuvat kirkkaudessa, nähdessään syntisen kiemurtelevan sammumattomissa helvetin liekeissä.”

Jonathan Edwards:
“Helvetin piinojen näkeminen korottaa pyhien onnellisuutta ikuisesti... Voiko uskova isä taivaassa olla onnellinen, kun hänen epäuskoiset lapsensa ovat helvetissä... Sanon teille, kyllä! Hänen oikeudentajunsa on sellainen, että se lisää hänen autuuttaan sen sijaan, että vähentäisi sitä.”

Tuomas Akvinolainen:
“Jotta pyhien onnellisuus olisi heille suloisempaa ja jotta he voisivat antaa runsaammin kiitosta Jumalalle siitä, heidän sallitaan nähdä täydellisesti tuomittujen kärsimykset... Jotta heitä kehotettaisiin yhä enemmän ylistämään Jumalaa... Taivaan pyhät tietävät selvästi kaiken, mitä tapahtuu... tuomituille.”

Jokainen infernalisti voi kysyä itseltään, pulppuileeko hänen sisikunnassaan ilo hänen ajatellessaan viimeistä tuomiota ja helvettiin joutuvia ihmisiä. Jos näin ei käy, kuinka tämä käy yksiin rakkauden kanssa - rakkauden, joka "ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa"?

Olen kuullut tai lukenut jonkun infernalistin sanovan, ettei hän iloitse ajatuksesta, että ihmisiä joutuu helvettiin.

Miksi ihmeessä ei?! Hänhän on siinä tapauksessa rakkaudeton.

Jos helvetti on totta, ja samoin on oikein ja totta, että viimeisellä tuomiolla Jumala tuomitsee ihmisiä helvettiin, silloin RAKKAUS ILOITSEE YHDESSÄ TÄMÄN TOTUUDEN KANSSA.

Miksi infernalistit iloitsevat niin VÄHÄN helvetin olemassaolosta?

Infernalistin Jumala on kuin suurperheen isä ei osta kaikille lapsilleen lahjoja jouluna, koska koko lahjan idea menettäisi merkityksensä, jos KAIKKI lapset saisivat lahjan.

Oikeastaan infernalistikristitty toteaa universalistikristitylle: "Jeesus hyväksyy minun uskoni mutta ei sinun uskoasi."

Infernalismi on universalismia - nimittäin Aadam-universalismia. Se on uskoa siihen, että Aadamin lankeemuksessa lankesi KOKO UNIVERSUMI, samoin kuin siihen, että Jeesuksen vanhurskas teko - se, että Jeesus antoi vapaaehtoisesti henkensä koko maailman lunnaiksi ristillä - EI tehnyt Aadamin lankeemuksen UNIVERSAALIA vaikutusta tyhjäksi samalla tavoin kuin Aadamin lankeemus teki UNIVERSAALISTI tyhjäksi Paratiisissa vallinneen viattomuuden. Jeesuksen ristinkuoleman vaikutus ei ollut vastaavalla tavalla UNIVERSAALI kuin Aadamin lankeemuksen. Paavali kylläkin on asiasta eri mieltä; hän kuvailee roomalaiskirjeen 5. luvussa, kuinka Kristus teki ja tekee tyhjäksi kaiken sen, mitä Aadamin lankeemuksesta seurasi, mutta jostain syystä tämä Paavalin sanoma ei saa jalansijaa infernalistien keskuudessa.

Infernalisti ei voi sietäää sitä, jos joku pyrkii selvittämään, mitä Raamatun kirjoittajat ovat alun perin tarkoittaneet.

Kristillinen universalismi perustuu tähän: "Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa." Infernalismi perustuu ajatukseen, että asia ei ole noin niin kuin tuossa jakeessa sanotaan. Kukaan infernalisti, kuollut tai elävä, ei pysty tätä faktaa kiistämään.

Jokin väittämä voi olla vain tosi tai epätosi, kolmatta vaihtoehtoa ei ole. Ymmärrämme kaikki tämän intuitiivisesti. Tämä on ymmärryksemme perusasetuksissa. Joko kaikki ihmiset aikanaan pelastuvat tai sitten kaikki eivät pelastu. Jos on sitä mieltä, että kaikki eivät pelastu, silloin ne jakeet, jotka julistavat suoraan tai epäsuorasti kaikkien lopullista pelastumista, on selitettävä jollakin tavoin pois. Sama käänteisesti: jos on sitä mieltä, että kaikki lopulta pelastuvat, silloin ne jakeet, jotka suoraan tai välillisesti julistavat, että kaikki EIVÄT pelastu, on selitettävä pois. Universalistisia jakeita on huomattavan paljon enemmän kuin ns. infernalistisia (yhdessä vaiheessa David Bentley Hartin mukaan tuo luku oli 47-3 universalististen jakeiden eduksi, mutta kyllä universalistisia jakeita on koko Raamatussa yli sata)

Lisäksi universalistisia jakeita on mahdotonta selittää pois rikkomatta kielen sääntöjä, kun taas infernalistiset jakeet paljastuvat tarkemmassa analyysissä joksikin muuksi kuin millaisiksi infernalistit ne selittävät. Infernalistit eivät esim. rakastamassaan Matteuksen evankeliumin luvussa 25 tule ottaneeksi huomioon, että kyseisessä kohdassa tuomitaan KANSAKUNTIA KANSAKUNNITTAIN. He ovat onnistuneet jotenkin vääntämään tuon kohdan sellaiseksi, että kyse olisi yksilöihmisistä. Jos he olisivat johdonmukaisia infernalismissaan, he julistaisivat, että tuossa kohdassa tuomitaan KOKONAISIA KANSAKUNTIA (esimerkiksi suomalaiset), ei suinkaan yksilöitä, "iankaikkiseen rangaistukseen".

On lisäksi käsittämätöntä, että infernalisteja ei kiinnosta paljastaa, että helvetistä puhuessaan Jeesus EI PUHU MISTÄÄN DANTELAISESTA HELVETISTÄ vaan Hinnomin laaksosta, joka oli olemassa Jerusalemin lähettyvillä Jeesuksen aikoihin. Miksi tätä faktaa täytyy pimittää?

Infernalistiseen raamatuntulkintareseptiin kuuluu myös se, että joitakin läpikotaisin allegorisia tekstejä luetaan sopivasti joistakin kohdin allegorisesti ja joistakin taas kirjaimellisesti. Tämä pätee niin joihinkin Jeesuksen puheisiin kuin Ilmestyskirjaankin. Tällainen rusinat pullasta -menetelmä on paikoitellen niin härskiä, että se tuntuu uskomattomalta. Mutta kaikkea vilunkia on tehtävä, jos on kerran mielessään päättänyt, etteivät kaikki pelastu.

Tää foorumi on oikea harhaoppien juhlapöytä.