Ennen luterilaisen kirkon rukouslitaniassa pyydettiin, että Jumala "varjelee pahalta äkkikuolemalta". Nykyisin sanotaan "äkilliseltä katumattoman kuolemalta". Ainakin LHPK:ssa.
Vanha versio on katolilaista perua ja pohjautuu keskiajan uskoon, että äkkikuolema on Jumalan kosto jostakin ja siten kuollut joutuu helvettiin. Tähän perustuu myös itsemurhan vastustus.
Miksi kuitenkin näin äkkiseltään ajatellen äkkikuolema vaikuttaa armollisemmalta tavalta kuolla kuin kuukausien kituminen sairaalan letkuissa?
Vanha versio on katolilaista perua ja pohjautuu keskiajan uskoon, että äkkikuolema on Jumalan kosto jostakin ja siten kuollut joutuu helvettiin. Tähän perustuu myös itsemurhan vastustus.
Miksi kuitenkin näin äkkiseltään ajatellen äkkikuolema vaikuttaa armollisemmalta tavalta kuolla kuin kuukausien kituminen sairaalan letkuissa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Armoton äkkikuolema vie mahdollisuuden laittaa tilinsä kuntoon itsensä ja lähimmäisten kanssa, osoittaa katumusta heidän edessään ja pyytää velkojaan anteeksi heiltä. Tosin joka ilta pitäisi kristityn muistaa sovittaa tekonsa lähimmäisten kanssa.
k_v
Äkkikuolema on helppo lähtö ihmiselle, jolla on elävä usko sydämessään!
Näin on, mutta jälkeen jääneille taas toisen äkkikuolema voi olla tuskainen, sillä he eivät enää voi osoittaa katumusta poismenneen edessä ja pyytää velkojaan anteeksi häneltä. Tosin taaskin, joka iltahan pitäisi kristityn muistaa sovittaa päivän tekonsa lähimmäisten kanssa.
k_v
äkkikuolema vapauttaa elämältä ja ei haittaa kuollutta yhtään , omaisia kylläkin
Hidas tai nopea kuolema, joka tapauksessa se haittaa aina omaisia. Paitsi jos on kyseessä kummelimainen "Perintöä odotellessa" -tapaus. Silloin tietenkään kuolema ei haittaa omaisia.
Isoäitini virui 9 vuotta Koskelan sairaalassa halvaantuneena. Hoitsut kääntelivät häntä kuin kaalinpäätä ettei tulisi makuuhasvoja. Silti tuli. Hän anoi moneen kertaa että hänen kärsimyksensä lopettaisiin mutta sitä ei hänelle tietenkään suotu.
Kokemus kasvatti minua. Nyt tiedän täsmälleen mitä mieltä olen eutanasiasta.
Äkkikuolema, paras kuolema, ei tarvitse kitua.
Parempi kaatua saappaat jalassa nopeasti, kuin hitaasti riutuen ja kuolemaa toivoen.
Kaikille uskovaisille olisi hyvä kärsiä lamauttavista kivuista pari elämänsä viimeistä viikkoa.
Pääsisivät näin lähemmäs sitä rakastavaa Jumalaansa.