I-1 artikla Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä, perustetaan Euroopan unioni, jolle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Unioni sovittaa yhteen jäsenvaltioiden politiikat.
I-6 artikla Tämä perustuslaki sekä lainsäädäntö jota unionin toimielimet antavat käyttäessään sille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden oikeuteen nähden.
I-7 artikla Unioni on oikeushenkilö
I-12 artikla 3.jäsenvaltiot sovittavat yhteen talous- ja työllisyyspolitiikkansa III osassa määrättyjen sääntöjen mukaisesti, joiden laatiminen kuuluu unionin toimivaltaan
I-12 artikla 4. Unionilla on toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mihin kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan astettainen määrittely
I-41 artikla 2. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka käsittää unionin asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan. Se johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää.
I-41 artikla 3. Jäsenvaltiot sitoutuvat asteittain parantamaan sotilaallisia voimavarojaan.
Elikkä, kun nuo pääkohdat lukee huolellisesti, ei ole ihme, jos Ranska ja Hollanti hylkäsi perustuslain!
I-6 artikla Tämä perustuslaki sekä lainsäädäntö jota unionin toimielimet antavat käyttäessään sille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden oikeuteen nähden.
I-7 artikla Unioni on oikeushenkilö
I-12 artikla 3.jäsenvaltiot sovittavat yhteen talous- ja työllisyyspolitiikkansa III osassa määrättyjen sääntöjen mukaisesti, joiden laatiminen kuuluu unionin toimivaltaan
I-12 artikla 4. Unionilla on toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mihin kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan astettainen määrittely
I-41 artikla 2. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka käsittää unionin asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan. Se johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää.
I-41 artikla 3. Jäsenvaltiot sitoutuvat asteittain parantamaan sotilaallisia voimavarojaan.
Elikkä, kun nuo pääkohdat lukee huolellisesti, ei ole ihme, jos Ranska ja Hollanti hylkäsi perustuslain!
Vastaukset 5
Vanhimmat
ovat pelkästään positiivisia. Mitä vikaa on esim. yhteisessä puolustuspolitiikassa?
se siellä haastaa? Vai Katainen?
Arvoisat perustuslaillisen sopimuksen vastustajat:
Missä määrin henkilökohtaisella mikrotasolla teillä on tällä hetkellä valtaa päättää Suomen tulavaisuuden kehityssuunnista?
Millä tavalla luulette Suomen kokoisen valtion pystyvän pysymään erillään kansainvälisen talouden integraatiosta?
Millä tavoin Suomi olisi Euroopan Unionin ulkopuolisena valtiona päätösvaltaisempi itseään koskevissa asioissa?
Ja lopuksi arvostelijoille - esittäkää vaihtoehtoisia toimintamalleja, eikä kommenteja tyyliin sdpn sisäinen oligarkkinen eliitti on johtanut Suomen riippuvaiseksi Brysselissä tehdyistä päätöksistä jne...
>> - Saattaa kuulostaa paradoksaaliselta, mutta vaihtoehto on demokratia ja markkinatalous.>>
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/30.lokakuu/MARK4298.HTM
ongelmia kuin mitä niitä voidaan sillä poistaa. Lontoon terrori-iskut muistuttavat - jälleen kerran - siitä miksi liittoutumassa mukana olo aiheuttaa välittömiä ongelmia ja ihmishenkien menetyksiä.
Lisäksi faktat ovat NATOa vastaan:
http://keskisuomalainen.protacon.fi/?alue=13&id=42316&threadid=42255&start=&order=#42316
Voisi juuri ja juuri kannattaa ideaa Pohjoismaisella tasolla, koska arvomaailma ja silloin myös keskustelupohja olisi moraalisesti kestävällä ja hallittavalla tasolla. Missä viipyy ymmärrys siitä ettei kannata mennä merta edemmäksi kalaan?
Lopuksi muistutan luonnonlaista, jossa kuviteltu keskittäminen johtaakin haliitavan kokonaisuuden rajojen siirtymiseen. Hajauttaminen/pilkkominen pienempiin palasiin tuo riskinhallintakykyä. Tästä seuraa se että on huomattavan paljon helpompaa hallita hallittavissa olevaa kuin hallitsematonta.