Liejuryömijöiden lajiutuminen ja informaatiokato: geneettisen monimuotoisuuden heikkeneminen

Liejuryömijät (mudskippers) ovat erityinen tokkokalojen ryhmä, joka on sopeutunut elämään sekä vedessä että kostealla maalla. Evoluutiobiologiassa niitä on usein esitetty esimerkkeinä vesielämästä maaelämään siirtymisestä. Tässä artikkelissa tarkastelemme liejuryömijöiden lajiutumista raamatullisen kreationismin näkökulmasta, keskittyen erityisesti loss-of-function -mutaatioihin ja geneettisen monimuotoisuuden kaventumiseen. Esitämme, että kyseessä ei ole uusien rakenteellisten innovaatioiden synty vaan olemassa olevan geneettisen tiedon supistuminen ja erikoistuminen, joka tukee rappeutuvan maailmankaikkeuden kuvaa.

1. Johdanto

Liejuryömijät (mm. Periophthalmus, Boleophthalmus, Periophthalmodon) kuuluvat gobikalojen (Gobiidae) heimoon ja muodostavat noin 30–45 lajin erikoistuneen ryhmän, joka kykenee selviytymään vuorovesialueiden kuivilla mutatasangoilla. Usein niitä on pidetty esimerkkinä "siirtymämuodoista", jotka osoittavat maaelämään siirtymistä. Raamatullisen kreationismin näkökulmasta tällainen tulkinta on kuitenkin virheellinen. Liejuryömijät edustavat yhden luodun "min"-ryhmän (perustyypin) muuntelua, jossa lajiutuminen tapahtuu geneettisten rajoitteiden puitteissa. Tässä artikkelissa esitetään, että liejuryömijöiden lajiutuminen on kulkenut kohti erikoistumista ja geneettisen informaation kaventumista, ei laajentumista.

2. Lajiutuminen ilman uuden informaation syntyä

Lajiutuminen voidaan määritellä populaation jakautumiseksi osapopulaatioihin, joissa tietyt ominaisuudet yleistyvät eriytymisen myötä. Liejuryömijöiden kohdalla tämä on tapahtunut erityisesti:

- Elinympäristön suhteen (mangrovemetsät, muta-alueet, makean veden purot)
- Rakenteiden suhteen (rintaeviä käytetään maalla liikkumiseen)
- Hengityksen suhteen (iho-, suu- ja kidushengitys yhdistyvät)
- Käyttäytymisen suhteen (pesänkaivuu ja ilman varastointi maapesiin)

Nämä muutokset voidaan kuitenkin selittää olevan olemassa jo alkuperäisessä luodussa lajityypissä, ja lajiutuminen perustuu olemassa olevan geneettisen materiaalin uudelleenjärjestelyyn tai vaimenemiseen.

3. Loss-of-function -mutaatiot ja geenien vaimeneminen

Useiden tutkittujen liejuryömijälajien kohdalla on havaittu seuraavia esimerkkejä informaation katoamisesta:

- Näköjärjestelmässä on tapahtunut mukautumista valoon; tämä on liittynyt joidenkin vedenalaiseen näkemiseen liittyvien fotoreseptorigeenien vaimentumiseen.
- Uimakäyttäytyminen on heikentynyt: jotkin lajit eivät enää kykene tehokkaasti uimaan tai liikkumaan syvässä vedessä.
- Kidusrakenteissa on havaittu muutoksia, jotka eivät paranna hapenottoa vedestä vaan mahdollistavat ilmanottokyvyn maalla.
- Monet näistä muutoksista ovat loss-of-function -luonteisia: geenit eivät ole aktivoituneet, proteiinien tuotanto on vaimentunut tai säätelyverkostot ovat yksipuolistuneet.

4. Geneettisen monimuotoisuuden heikkeneminen
Liejuryömijöiden eri lajien genomivertailussa on havaittu, että:

Useimmat erikoistuneet lajit elävät rajatuissa ekologisissa lokeroissa ja kärsivät pienestä populaatiokoosta.

Tämä lisää perinnöllisen taakan kertymistä.

- Geenien duplikaatiot ovat harvinaisia, ja toiminnallisesti redundanttien rakenteiden määrä vähenee.
- Tuloksena on geneettisen muovautuvuuden heikkeneminen ja lisääntynyt haavoittuvuus ympäristömuutoksille.
- Tämä sopii yhteen geneettisen rappeutumisen mallin kanssa, jossa lajiutuminen on osa laskevaa käyrää kohti entistä vähemmän geneettistä monimuotoisuutta.

5. Kreationistinen tulkinta ja johtopäätökset

Raamatullisen luomismallin mukaan kaikki vesielävät eliöt luotiin omien lajityyppiensä mukaan (1. Moos. 1:20–21). Liejuryömijät edustavat yhtä tällaisista alkuperäisistä tyypeistä, joilla oli alusta lähtien kyky selviytyä sekä vedessä että kosteassa maastossa. Ne eivät ole maaelämään siirtyviä kaloja, vaan niiden rakenteet ja käyttäytyminen tukevat suunniteltua monikäyttöisyyttä, ei evolutiivista kehitystä. Lajiutuminen, joka johtaa ominaisuuksien menetykseen ja geneettiseen kaventumiseen, osoittaa, että luomakunta rappeutuu eikä kehity. Evoluutiota ei ole havaittu tapahtuvan liejuryömijöiden sopeutumisessa ja muuntelussa, päinvastoin.

Viitteet (esimerkinomaisia, täydennetään tutkimuksin)
Ord, T.J., et al. (2016). "Adaptation to amphibious life in mudskippers." Current Biology.

You, X., et al. (2014). "Mudskipper genomes provide insights into the terrestrial adaptation of amphibious fishes." Nature Communications.

Sanford, J. (2005). Genetic Entropy and the Mystery of the Genome. Elim Publishing.

Lightner, J. (2012). "Baraminology classification of gobiid fishes." Answers Research Journal.

Peer-reviewed studies on loss-of-function mutations in fish.

5

65

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi
      UUSI

      "Liejuryömijät (mudskippers) ovat erityinen tokkokalojen ryhmä, joka on sopeutunut elämään sekä vedessä että kostealla maalla. Evoluutiobiologiassa niitä on usein esitetty esimerkkeinä vesielämästä maaelämään siirtymisestä."

      No shit Sherlock! Merestä maalle sopeutuneita tokkokaloja pidetään esimerkkinä vesielämästä maalle siirtymisestä, koska ne OVAT SIIRTYNEET vesielämästä "rantaelämään" mutaisille rannoille ja mangrovemetsiin.

      Höpötykset monimuotoisuuden vähenemisestä ovat täysin absurdeja, kun sinullekkin näyttää olevan selvää, että liejuryömijät ovat periytyneet yhteisestä kantamuodosta. Liejuryömijät (heimo Oxudercidae) koostuvat neljästä alaheimosta, joissa on noin 86 sukua ja 600 lajia. Miten monimuotoisuus muka VÄHENEE, kun yhdestä tokkokalalajista syntyy 86 eri sukua ja niihin 600 eri lajia?

      • UUSI

        //Miten monimuotoisuus muka VÄHENEE, kun yhdestä tokkokalalajista syntyy 86 eri sukua ja niihin 600 eri lajia?//

        Kysymys paljastaa jälleen evoluutiouskovaisen tietämättömyyden.

        Otapa selvää (en nyt tällä kertaa anna sinulle suoraviivaista vastausta, vaan saat itse harjoitella tiedon etsimistä ja oppimista), mitkä mekanismit mahdollistavat eliöiden ns. lajiutumisen ilman ensimmäistäkään muutosta DNA:ssa. Tutki myös, miten epigeneettinen säätely kuormittaa genomia aiheuttaen geenivirheitä.

        Vinkki 1: alternative splicing protein diversity
        Vinkki 2: methylated cytosine hotspot mutation


      • Anonyymi
        UUSI
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        //Miten monimuotoisuus muka VÄHENEE, kun yhdestä tokkokalalajista syntyy 86 eri sukua ja niihin 600 eri lajia?//

        Kysymys paljastaa jälleen evoluutiouskovaisen tietämättömyyden.

        Otapa selvää (en nyt tällä kertaa anna sinulle suoraviivaista vastausta, vaan saat itse harjoitella tiedon etsimistä ja oppimista), mitkä mekanismit mahdollistavat eliöiden ns. lajiutumisen ilman ensimmäistäkään muutosta DNA:ssa. Tutki myös, miten epigeneettinen säätely kuormittaa genomia aiheuttaen geenivirheitä.

        Vinkki 1: alternative splicing protein diversity
        Vinkki 2: methylated cytosine hotspot mutation

        Valehteletko siis, että 86 liejuryömiöden sukua ja niiiden 600 lajia ovat syntyneet ilman " ensimmäistäkään muutosta DNA:ssa"?

        Oletko ihan pihalla vai ihan saatanan epärehellinen?
        Vai molempia?


    • Anonyymi
      UUSI

      Kuka tiedeyhteisöstä kysyi Göögle-ChatGPT-Töhtörin mielipidettä tästä asiasta? Ai niin, ei ketään. Lista on tyhjä.

      Kun harhainen kreationisti ja todellisuus tappelevat, se on aina ikävä juttu todellisuudelle.

    • Anonyymi
      UUSI

      1. "Ei uusia rakenteita – vain informaation menetystä?"

      Väite: Liejuryömijöiden sopeutuminen ei perustu uusien rakenteiden syntyyn, vaan geneettisen informaation kaventumiseen ja rakenteiden yksipuolistumiseen.

      Vastaus:
      Tämä on väärinymmärrys siitä, miten evoluutio toimii. Esimerkiksi:

      Liejuryömijöiden rintaevien muutokset mahdollistavat liikkumisen maalla. Tämä ei ole "vain" loss-of-function, vaan liittyy kehitykselliseen uudelleensuuntaan (gene regulatory network changes), jossa geenien ilmentyminen ja säätely muuttuu.

      Näköjärjestelmän muutokset maalla elämiseen sopiviksi voivat tarkoittaa joillekin reseptoreille vaimenemista, mutta samalla myös uuden tyyppisiä mukautumia silmän morfologiassa ja säätelyssä.

      Loss-of-function-mutaatiot voivat olla hyödyllisiä ja valikoituvia: esim. jos jokin toiminto ei ole enää tarpeellinen, sen karsiminen säästää energiaa. Tämä on adaptatiivinen muutos, ei degeneraatio.

      🧬 Uutta geneettistä tietoa syntyy mm.:

      Geenien säätelyn muutoksista (cis- ja trans-säätelyelementit)

      Geenien duplikaatioista ja niiden erilaistumisesta (subfunktionalisaatio, neofunktionalisaatio)

      Uusien proteiinien yhdistelmistä ja säätelyverkoista

      ⚠️ 2. "Geneettinen monimuotoisuus vähenee → rappeutuminen?"

      Väite: Lajiutuminen johtaa aina geneettisen monimuotoisuuden kaventumiseen ja tukee maailmankaikkeuden rappeutumista.

      Vastaus:

      Monimuotoisuus voi vähentyä erikoistuneissa pienissä populaatioissa (esim. syrjäisissä mutalammissa elävissä liejuryömijöissä), mutta tämä ei ole yleinen sääntö.

      Evoluutiossa nähdään myös divergenssiä ja uusien piirteiden syntyä, jotka laajentavat adaptaatiovalikoimaa.

      Luonnonvalinta ei lisää monimuotoisuutta sinänsä, mutta koko lajirikkaus ja ekosysteemien kehitys viittaavat kasvavaan kompleksisuuteen ja sopeutumiseen – ei geneettiseen rappeutumiseen.

      Geenien duplikaatiot ovat hyvin yleisiä selkärankaisilla ja keskeisiä evoluution ajureita. Kreationistiset lähteet usein sivuuttavat tämän.

      📉 3. Loss-of-function = todiste rappeutumisesta?

      Loss-of-function -mutaatiot eivät tue luomismallia, vaan ovat olennainen osa evoluution prosesseja. Esimerkiksi:

      Tikapuiden pidentäminen ei vaadi uuden funktion luomista, vaan olemassa olevan rakenteen muuttamista – esimerkiksi geenien säätelyn avulla.

      Monet tärkeät adaptaatiot ovat seurausta funktion osittaisesta poistumisesta tilanteissa, joissa siitä ei ole hyötyä (esim. bar-tailed godwitin rasvan kertymisgeenit tai luolakalojen sokeus).

      🔁 Evoluutio ei edellytä jatkuvaa "lisää informaatiota", vaan toimivien rakenteiden ja ominaisuuksien uudelleenjärjestämistä ympäristön valintapaineiden mukaan.
      📚 4. Kreationistinen lähdekritiikki

      Artikkelissa mainitaan lähteinä mm.:

      Sanford (2005): Genetic Entropy – ei vertaisarvioitu teos, eikä hyväksytty biologisen tutkimuksen piirissä. Kritiikkiä on esittänyt laajasti tieteellinen yhteisö.

      Answers Research Journal – julkaisukanava, joka hyväksyy vain kreationistista aineistoa ja ei käytä vertaisarviointia tieteellisten standardien mukaisesti.

      Sen sijaan You et al. (2014) ja Ord et al. (2016) ovat vertaisarvioituja tutkimuksia, jotka nimenomaan tukevat liejuryömijöiden evolutiivista sopeutumista ja kehitystä.

      Ironisesti: nämä oikeat tutkimukset eivät tue artikkelin johtopäätöksiä, vaan osoittavat rakenteellisten innovaatioiden ja geenisäätelyn muutosten roolin maalle sopeutumisessa.
      ✅ Johtopäätös:

      Liejuryömijöiden evoluutio on todistetusti esimerkki mukautuvasta evoluutiosta, jossa tapahtuu sekä uusien rakenteiden kehitystä että toimintojen hienosäätöä. Loss-of-function-mutaatiot eivät tue kreationistista maailmankuvaa, vaan ovat yksi osa evoluution työkalupakkia.

      🌍 Nuoren maan kreationismi ei ole tieteellisesti kestävä näkökulma. Se nojaa ideologisiin ennakko-oletuksiin ja hylkää todistusaineiston, joka ei sovi sen malliin.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ootko nainen noin mustis musta

      Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t
      Ikävä
      91
      7505
    2. Sen kerran kun siellä käyn

      Voisit olla paikalla💚💛☘️
      Ikävä
      37
      3987
    3. Kumpa tietäisin. Miehelle.

      Vieläkö toivot jotain viestiä, vai suutuitko taas...kun...🤔
      Ikävä
      45
      3530
    4. Joel Harkimo ja Janni Hussi eroavat

      Tämä on ilon päivä 😊
      Kotimaiset julkkisjuorut
      237
      2852
    5. Kauan säkin jaksoit

      Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐
      Ikävä
      40
      2672
    6. rakastan sinua!

      Tule ja ota, kasvetaan yhdessä paremmiksi ❤️❤️❤️❤️ kaikki anteeksi ❤️❤️❤️
      Ikävä
      45
      2502
    7. Sä olet nainen kuuluisa..

      ..etkä mitenkään hyvällä tavalla.
      Suhteet
      132
      2421
    8. Miksi kaipaat

      Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?
      Ikävä
      29
      2319
    9. Askanmäessä Huippu esitys

      Kävimme Ystävien kanssa Askanmäen kesäteatterissa. Kaikki tykättiin esityksestä aivan valtavasti. En varmaan koko vuonna
      Puolanka
      21
      2314
    10. Siis hetkonen

      Rakastetaankohan me kummatkin toisiamme, ja aletaan tajuamaan se pikkuhiljaa 🤯
      Ikävä
      45
      1982
    Aihe