Tytöt, miksi kadutte?

Älä yleistä. Mä en ole ainakaan koskaan sanonu noin.

katuvani neitsyyden menetystä, jos se tapahtuu ihmisen kanssa josta välitän ja joka välittää minusta. sen sijaan jos menettäisin neitsyyteni jollekkin täysin tuntemattomalle yhden illan jutulle katuisin varmasti.

"Miksi sanotte, ettette halua mennä sänkyyn jonkun kanssa, koska seuraavana aamuna katuisitte sitä, vaikka samana iltana se tuntuisi hyvältä?"

Harvan tytön ensimmäinen yhdyntäkokemus tuntuu edes hyvältä, joten siinä osasyy miksi ensimmäinen kerta tuntuisi paremmalta tehdä tutun, todella välittävän henkilön kanssa, joka osaa olla hellä, ja on mukana kuvioissa ekan yhdyntäkerran jälkeenkin.

Kivun takia yhdynnästä ei välttämättä tule mitään, tai jos tulee, niin tyttö ei ehkä nauti tilanteesta lainkaan.

Myös aamulla ajattelu on aivan erilaista kuin illalla. Aamulla ihminen ajattelee pitkälti järjen mukaan, illalla ihminen liikkuu enemmän tunteidensa mukana. Siksi edellisen illan neitsyyden menetyksen jälkeen tulee helposti morkkis; tytön neitsyyden vienyt satunnainen panopuu on jo häipynyt, alapäätä jomottaa ja mietityttää, että miksi vitussa tämä tuli edes tehtyä. Muistettiinko ehkäisy; olenko raskaana; onko minulla nyt sukupuolitauti? Vakituisen kumppanin kanssa näistä ongelmista on helpompi selvitä, kun KUMPIKIN on ottamassa vastuuta.

Pojat eivät välttämättä ymmärrä, että ensimmäinen yhdyntä voi sattua monia tyttöjä paljonkin, koska pojilla vastaava tilanne on harvinaisempi (jos esimerkiksi esinahka on liian tiukka).

Oma neitsyys meni nykyiselle poikaystävälleni, enkä ole joutunut onneksi katumaan asiaa, vaikka sessio kesti ehkä 5 työntöä kun poika jo ekakertalaisena laukesi. Oh well.