Evankeliumi köyhän mukaan, luku 1:1-14

1. Ja köyhä nousi kaupungin laidalta, yllään takki joka oli nähnyt monta talvea,
mutta ei enää nähnyt vetoketjua.

2. Ja hän sanoi kansalle, joka kulki ohitse vilkkuvin kuulokkein ja take away -kupein:

"Autuaita ovat ne, joilla ei ole varaa, sillä he eivät joudu valinnan vaikeuteen."

3. Ja niin köyhä meni ruokakauppaan ja katseli etikettejä kuin juutalaiset Moosesta:
tarkasti, peläten, ettei yksikään sentti eksyisi harhaan.

4. Ja hän otti nuudelit, jotka olivat ikuiset, ja tonnikalan, joka oli suljettu sinetillä,
ja sanoi:

"Tämä on minun ateriani, se valmistetaan veden varassa ja nautitaan toivossa."

5. Ja kun hän näki, että joku osti luomumehua kolmen euron hintaan, hän hymyili hiljaa
ja sanoi:

"Totisesti minä sanon teille: tämän hinnan minä maksan viikon ruoasta."

6. Ja hän meni kotiinsa, joka oli vuokrattu niin kuin Israelin kansa oli vuokralla Egyptissä.

7. Ja siellä hän sytytti kynttilän – ei hartauden vaan sähkölaskun tähden – ja sanoi:

"Tulkoon valo, mutta ei liian usein."

8. Ja kun hänen ystävänsä kertoi lentäneensä lämpöön, hän vastasi lempeästi:

"Minäkin matkaan – ajatuksissani. Halpalennolla alennusosaston kautta."

9. Ja hän luki sosiaalista mediaa, missä toiset kertoivat luksuksesta,
ja hän peukutti hiljaa.

10. Ja hän sanoi:

"Isä meidän joka olet pankissa, pyhitetty olkoon käyttötilimme.
Tapahtukoon sinun bonuksesi, niin arjessa kuin viikkotarjouksissa."

11. Ja hän muisti, että Jeesus muutti veden viiniksi, mutta hän itse oli muuttanut viinin
vedeksi jo ennen kassaa – ettei kukaan luulisi, että hänellä oli varaa.

12. Ja hän sanoi:

"Jos Herra ei rakenna säästökuuria, turhaan näkee ihminen nälkää."

13. Ja hän katsoi peiliin, ja peilissä näkyi väsyneet silmät,
mutta suupielissä pieni nauru.

14. Ja hän sanoi:

"Autuas se, joka kykenee nauramaan, vaikka jääkaappi huutaa hiljaa tyhjyyttään.
Hänessä on toivoa."