Vaihtoehtoinen silmukointi on usein lajiutumisen taustalla - Ei kuitenkaan evoluutiota

Vaihtoehtoinen silmukointi (alternative splicing) on keskeinen geneettisen säätelyn mekanismi, jonka avulla eliöt tuottavat useita proteiinimuotoja yhdestä DNA-jaksosta. Tutkimuksissa on osoitettu, että erilaiset silmukointiprofiilit voivat liittyä lajiutumiseen, erityisesti lisääntymisesteiden syntyyn ja fenotyyppiseen erilaistumiseen. Tämä ilmiö esitetään usein esimerkkinä biologisesta evoluutiosta. Tässä artikkelissa esitetään, että kyseessä ei kuitenkaan ole geneettinen evoluutio klassisessa darwinistisessa merkityksessä, koska silmukointi ei perustu DNA-sekvenssien pysyviin muutoksiin vaan palautuvaan ja säädeltävään epigeneettiseen informaatioon. Artikkelissa tarkastellaan todisteita, jotka tukevat näkökulmaa, että vaihtoehtoinen silmukointi edustaa suunniteltua biologista säätelyä, ei satunnaisen mutaation ja valinnan tuottamaa innovaatioita.

1. Johdanto
Biologinen monimuotoisuus selittyy osin sillä, että geenit voivat koodata useita eri proteiinituotteita. Vaihtoehtoinen silmukointi (alternative splicing) on mekanismi, jossa saman geenin esiaste-RNA:sta (pre-mRNA) voidaan tuottaa useita erilaisia mRNA-molekyylejä valitsemalla eri kombinaatioita eksoneista. Tämä mahdollistaa saman geenin käytön eri tilanteissa, soluissa ja kudoksissa — ilman että perimän rakenne muuttuu.

Tätä säätelymekanismia on yhdistetty lajiutumiseen, koska silmukointiprofiilien eroavaisuudet voivat johtaa morfologisiin ja fysiologisiin eroihin populaatioiden välillä. Monissa julkaisuissa tämä ilmiö esitetään todisteena evoluutiosta. Tässä artikkelissa osoitetaan, että kyseessä on palautuva, epigeneettinen ilmiö, joka ei perustu uusien geneettisten rakenteiden syntymiseen, vaan olemassa olevan geneettisen tiedon monipuoliseen säätelyyn.

2. Vaihtoehtoinen silmukointi: mekanismi ja merkitys

Vaihtoehtoinen silmukointi on laajalle levinnyt ilmiö eukaryoottisissa soluissa. Ihmisellä arviolta 90–95 % monieksonisista geeneistä kokee vaihtoehtoista silmukointia. Sen avulla voidaan tuottaa erilaisia proteiinivariantteja, jotka vaikuttavat muun muassa:

- solun toimintaan ja erilaistumiseen
- kudosspesifiseen säätelyyn
- vasteisiin ympäristötekijöihin
- kehityksen ja lisääntymisen prosesseihin

Kyseessä on erittäin tarkasti säädelty prosessi, joka vaatii joukkoa spesifisiä säätelyproteiineja (esim. SR-proteiinit, hnRNP:t), RNA:n sekundäärirakenteiden vuorovaikutuksia sekä histonimerkintöjen atomintarkkaa ohjausta. Silmukointi voi vaihdella solutyypin, yksilönkehityksen vaiheen tai ulkoisten signaalien mukaan — tämä plastisuus on keskeinen osa eliön sopeutumiskykyä.

3. Lajiutuminen ilman geneettistä evoluutiota
Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että populaatioiden välinen ero vaihtoehtoisessa silmukoinnissa voi liittyä lajiutumiseen:

- Esimerkiksi hedelmäkärpäsillä (Drosophila) on havaittu lajispesifisiä silmukointimalleja, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen ja lisääntymisbiologiaan.
- Selkärankaisilla tietyt aivojen kehitystä säätelevät silmukointiversiot eroavat lajien välillä.
- Kasveilla vaihtoehtoinen silmukointi vaikuttaa merkittävästi stressiresistenssiin ja ympäristön sietoon.

Nämä erot voivat johtaa toiminnalliseen eriytymiseen, joka edelleen aiheuttaa lisääntymisesteitä ja populaatioiden eriytymistä — toisin sanoen lajiutumista.

Tärkeää on huomata, että näissä tapauksissa geenisekvenssit ovat usein identtiset, mutta niiden säätely poikkeaa.

Tämä tarkoittaa, että lajiutuminen on tapahtunut ilman mutaatioita DNA:ssa, vaan pelkästään säätelyverkon muuntelun kautta — mikä on epigeneettistä muuntelua, ei geneettistä evoluutiota.

4. Epigeneettinen muuntelu ja suunnittelu

Vaihtoehtoisen silmukoinnin plastisuus viittaa sisäänrakennettuun kykyyn reagoida ympäristön ärsykkeisiin joustavasti, mutta säädellysti. Tämä viittaa mekanismiin, joka ei perustu sattumanvaraisiin mutaatioihin vaan ohjelmoituun ja palautuvaan järjestelmään, joka maksimoi olemassa olevan geneettisen informaation käytön.

Tällainen rakenne ei tue sattumanvaraisen mutaation ja luonnonvalinnan perusmallia, vaan ennemminkin informaatiota ylläpitävää ja ohjaavaa suunnittelua, jossa sama geenivarasto tuottaa nopeasti mukautuvia fenotyyppejä ilman geneettistä riskiä.

5. Johtopäätökset
Vaihtoehtoinen silmukointi on merkittävä mekanismi biologisen muuntelun ja jopa lajiutumisen taustalla. Kuitenkin sen perustuminen palautuvaan, epigeneettiseen säätelyyn erottaa sen klassisesta evoluutiokäsityksestä, jossa satunnaiset mutaatiot ja valinta muovaavat jo vanhentuvan ja virheelliseksi osoittatuneen teorian mukaan eliöiden perimää.

Näin ollen vaihtoehtoinen silmukointi ei ole todiste evoluutiosta, vaan todiste säädeltävästä ja suunnitellusta biologisesta järjestelmästä, joka mahdollistaa nopean muuntelun ilman geneettistä informaation menetystä tai lisäämistä.

Hakusanat tiedonjanoisille:

alternative splicing speciation
alternative splicing protein diversity
alternative splicing phenotypic variation

17

399

    Vastaukset 17

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • "Vaihtoehtoinen silmukointi on usein lajiutumisen taustalla - Ei kuitenkaan evoluutiota"

      Taas nylkytät samaa olkiukkoa. Perehdy evo-devoon niin ymmärrät asian. Työkalupakkigeenit ovat hyvin säilyneitä (jopa puoli miljardia vuotta) ja samanlaisia pääjaksoissa. Ruumiinrakenteen määrittää näiden geenien säätely eli mm. vaihtoehtoinen silmikointi. Se on evoluutiota. Pax6 geeni on hyvä todiste tästä, se on ihmisellä, hiirellä, ahvenella ja banaanikärpäsellä täsmälleen samanlainen ja säätele samalla tavalla silmän kehitystä niin kyllä kai ihmisen ja banaanikärpäsen erot pitää selittää evoluutiolla, ei millään lajiutumisella, muuntelulla tai vastaavalla kreationistien olkiukolla.

      The field is composed of multiple core evolutionary concepts. One is deep homology, the finding that dissimilar organs such as the eyes of insects, vertebrates and cephalopod molluscs, long thought to have evolved separately, are controlled by similar genes such as pax-6, from the evo-devo gene toolkit. These genes are ancient, being highly conserved among phyla; they generate the patterns in time and space which shape the embryo, and ultimately form the body plan of the organism. Another is that species do not differ much in their structural genes, such as those coding for enzymes; what does differ is the way that gene expression is regulated by the toolkit genes. These genes are reused, unchanged, many times in different parts of the embryo and at different stages of development, forming a complex cascade of control, switching other regulatory genes as well as structural genes on and off in a precise pattern. This multiple pleiotropic reuse explains why these genes are highly conserved, as any change would have many adverse consequences which natural selection would oppose.

      https://en.wikipedia.org/wiki/Evolutionary_developmental_biology

      • //Ruumiinrakenteen määrittää näiden geenien säätely eli mm. vaihtoehtoinen silmikointi.//

        HÖPÖNPÖPPÖÖ!!

        Ruumiinrakennetta säätelevät pitkät ei-koodaavat RNA:t eli lncRNA:t.

        Vaihtoehtoinen silmukointi ei ole mitään muuta kuin erilaisten kombinaatioiden käyttöä yhdestä ja samasta DNA-jaksosta. Toki se on mekanismina äärettömän monimutkainen ja tutkijat yrittävät selvittää, miten tämä ns. silmukointikoodi toimii.

        Pax6 on transkriptiotekijä. Etkö vieläkään oppinut, mikä sen tehtävä on?


      • Teet jälleen kerran klassisen virheen: Sekoitat keskenään muutoksen ja evoluution.

        Vaihtoehtoinen silmukointi (huom. oikea kirjoitusasu) on merkittävin mekanismi proteiinien monimuotoisuuden takana. Se ei ole evoluutiota, koska se ei lisää biologista informaatiota. Kyse on vaihtelevista informaation kombinaatioista. Epigeneettistä, palautuvaa, dynaamista informaatiota. Jotta ymmärtäisit (mikä näyttää olevan mahdotonta), voin havainnollistaa sanaesimerkin avulla:

        Mitkä sanat saat kirjaimista 'evoluutiouskovainen'?

        esim. vesi, vuosi, outo, veto, uuni, lintu jne.

        Pohdi, että jokainen em. sanoista on oma, erilainen proteiini. Kyse on siis vaan siitä, mitkä eksonit (tavut tai kirjaimet) solu valitsee proteiinin rakentamiseen. DNA ei muutu. Nerokas mekanismi. Ei evoluutiota.


      • RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        //Ruumiinrakenteen määrittää näiden geenien säätely eli mm. vaihtoehtoinen silmikointi.//

        HÖPÖNPÖPPÖÖ!!

        Ruumiinrakennetta säätelevät pitkät ei-koodaavat RNA:t eli lncRNA:t.

        Vaihtoehtoinen silmukointi ei ole mitään muuta kuin erilaisten kombinaatioiden käyttöä yhdestä ja samasta DNA-jaksosta. Toki se on mekanismina äärettömän monimutkainen ja tutkijat yrittävät selvittää, miten tämä ns. silmukointikoodi toimii.

        Pax6 on transkriptiotekijä. Etkö vieläkään oppinut, mikä sen tehtävä on?

        Etkö osaa lukea?

        Another is that species do not differ much in their structural genes, such as those coding for enzymes; what does differ is the way that gene expression is regulated by the toolkit genes. These genes are reused, unchanged, many times in different parts of the embryo and at different stages of development, forming a complex cascade of control, switching other regulatory genes as well as structural genes on and off in a precise pattern.


      • The_Raven kirjoitti:

        Etkö osaa lukea?

        Another is that species do not differ much in their structural genes, such as those coding for enzymes; what does differ is the way that gene expression is regulated by the toolkit genes. These genes are reused, unchanged, many times in different parts of the embryo and at different stages of development, forming a complex cascade of control, switching other regulatory genes as well as structural genes on and off in a precise pattern.

        Taas tulee hölynpölyä. Ei ole mitään 'työkalupakkigeenejä', jotka säätelisivät geenien ilmentymistä.

        Nykytutkimuksen mukaan geenien ilmentymistä säätelevät epigeneettiset informaatioprofiilit, kuten:

        - DNA:n metylaatioprofiilit ja -merkinnät
        - Ei-koodaavat RNA:t
        - Histonien epigeneettiset merkinnät (modifikaatiot)

        Wikipedian käyttäminen tietolähteenä on loukkaus älykkyyttä kohtaan.

        https://www.nature.com/articles/hdy201054

        "Transcription, translation and subsequent protein modification represent the transfer of genetic information from the archival copy of DNA to the short-lived messenger RNA, usually with subsequent production of protein. Although all cells in an organism contain essentially the same DNA, cell types and functions differ because of qualitative and quantitative differences in their gene expression. Thus, control of gene expression is at the heart of differentiation and development. Epigenetic processes, including DNA methylation, histone modification and various RNA-mediated processes, are thought to influence gene expression chiefly at the level of transcription; however, other steps in the process (for example, translation) may also be regulated epigenetically. The following paper will outline the role epigenetics is believed to have in influencing gene expression."

        Etkö osaa lukea tieteellisiä tutkimuksia?


      • Anonyymi
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Taas tulee hölynpölyä. Ei ole mitään 'työkalupakkigeenejä', jotka säätelisivät geenien ilmentymistä.

        Nykytutkimuksen mukaan geenien ilmentymistä säätelevät epigeneettiset informaatioprofiilit, kuten:

        - DNA:n metylaatioprofiilit ja -merkinnät
        - Ei-koodaavat RNA:t
        - Histonien epigeneettiset merkinnät (modifikaatiot)

        Wikipedian käyttäminen tietolähteenä on loukkaus älykkyyttä kohtaan.

        https://www.nature.com/articles/hdy201054

        "Transcription, translation and subsequent protein modification represent the transfer of genetic information from the archival copy of DNA to the short-lived messenger RNA, usually with subsequent production of protein. Although all cells in an organism contain essentially the same DNA, cell types and functions differ because of qualitative and quantitative differences in their gene expression. Thus, control of gene expression is at the heart of differentiation and development. Epigenetic processes, including DNA methylation, histone modification and various RNA-mediated processes, are thought to influence gene expression chiefly at the level of transcription; however, other steps in the process (for example, translation) may also be regulated epigenetically. The following paper will outline the role epigenetics is believed to have in influencing gene expression."

        Etkö osaa lukea tieteellisiä tutkimuksia?

        Opettaja joka ei edes ymmärrä termiä uskonto, siksikö sait potkut?


      • RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Taas tulee hölynpölyä. Ei ole mitään 'työkalupakkigeenejä', jotka säätelisivät geenien ilmentymistä.

        Nykytutkimuksen mukaan geenien ilmentymistä säätelevät epigeneettiset informaatioprofiilit, kuten:

        - DNA:n metylaatioprofiilit ja -merkinnät
        - Ei-koodaavat RNA:t
        - Histonien epigeneettiset merkinnät (modifikaatiot)

        Wikipedian käyttäminen tietolähteenä on loukkaus älykkyyttä kohtaan.

        https://www.nature.com/articles/hdy201054

        "Transcription, translation and subsequent protein modification represent the transfer of genetic information from the archival copy of DNA to the short-lived messenger RNA, usually with subsequent production of protein. Although all cells in an organism contain essentially the same DNA, cell types and functions differ because of qualitative and quantitative differences in their gene expression. Thus, control of gene expression is at the heart of differentiation and development. Epigenetic processes, including DNA methylation, histone modification and various RNA-mediated processes, are thought to influence gene expression chiefly at the level of transcription; however, other steps in the process (for example, translation) may also be regulated epigenetically. The following paper will outline the role epigenetics is believed to have in influencing gene expression."

        Etkö osaa lukea tieteellisiä tutkimuksia?

        "Ei ole mitään 'työkalupakkigeenejä', jotka säätelisivät geenien ilmentymistä."

        Totta kai on. etkö edes tätä tiedä?

        "The evo-devo gene toolkit is the small subset of genes in an organism's genome whose products control the organism's embryonic development. Toolkit genes are central to the synthesis of molecular genetics, palaeontology, evolution and developmental biology in the science of evolutionary developmental biology (evo-devo). Many of them are ancient and highly conserved among animal phyla. "

        Differences in deployment of toolkit genes affect the body plan and the number, identity, and pattern of body parts. The majority of toolkit genes are components of signaling pathways and encode for the production of transcription factors, cell adhesion proteins, cell surface receptor proteins (and signalling ligands that bind to them), and secreted morphogens; all of these participate in defining the fate of undifferentiated cells, generating spatial and temporal patterns that, in turn, form the body plan of the organism. Among the most important of the toolkit genes are those of the Hox gene cluster, or complex. Hox genes, transcription factors containing the more broadly distributed homeobox protein-binding DNA motif, function in patterning the body axis. Thus, by combinatorially specifying the identity of particular body regions, Hox genes determine where limbs and other body segments will grow in a developing embryo or larva. A paradigmatic toolkit gene is Pax6/eyeless, which controls eye formation in all animals. It has been found to produce eyes in mice and Drosophila, even if mouse Pax6/eyeless was expressed in Drosophila.


      • RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Taas tulee hölynpölyä. Ei ole mitään 'työkalupakkigeenejä', jotka säätelisivät geenien ilmentymistä.

        Nykytutkimuksen mukaan geenien ilmentymistä säätelevät epigeneettiset informaatioprofiilit, kuten:

        - DNA:n metylaatioprofiilit ja -merkinnät
        - Ei-koodaavat RNA:t
        - Histonien epigeneettiset merkinnät (modifikaatiot)

        Wikipedian käyttäminen tietolähteenä on loukkaus älykkyyttä kohtaan.

        https://www.nature.com/articles/hdy201054

        "Transcription, translation and subsequent protein modification represent the transfer of genetic information from the archival copy of DNA to the short-lived messenger RNA, usually with subsequent production of protein. Although all cells in an organism contain essentially the same DNA, cell types and functions differ because of qualitative and quantitative differences in their gene expression. Thus, control of gene expression is at the heart of differentiation and development. Epigenetic processes, including DNA methylation, histone modification and various RNA-mediated processes, are thought to influence gene expression chiefly at the level of transcription; however, other steps in the process (for example, translation) may also be regulated epigenetically. The following paper will outline the role epigenetics is believed to have in influencing gene expression."

        Etkö osaa lukea tieteellisiä tutkimuksia?

        "Ei ole mitään 'työkalupakkigeenejä', jotka säätelisivät geenien ilmentymistä."

        Näistä työkalupakkigeeneistä jaettiin ensiimmäinen lääketieteen Nobelpalkinto jo vuonna 1995 Edward B. Lewisille, Christiane Nüsslein-Volhardille ja Eric F. Wieschausille. He löysivät ensimmäiset työkalupakkigeenit.

        "for their discoveries concerning the genetic control of early embryonic development"

        https://en.wikipedia.org/wiki/1995_Nobel_Prizes

        Linkki tuohon edelliseen työkalupakkigeenejä käsittelevään artikkeliin:

        https://en.wikipedia.org/wiki/Evo-devo_gene_toolkit

        Kyllä se on RoT nyt vaan niin, että voit ihan rauhassa jeesuspörinöissäsi tällä palstalla kiukutella, mutta tiede menee eteenpäin ja sinulla ei siihen ole mitään annettavaa näistä megalomaanisista houreista. Eläinten ruumiinkaava on DNA:ssa ja sitä säätelevät geenien säätelyverkostot, joissa DNA:n ohjaamassa proteiinisynteesissä tuotetaan signaalimolekyylejä, jotka ohjaavat muiden geenien proteiinisynteesiä. Toki nämä signaalimolekyylit ovat epigeneettistä säätelyä kuin ne tulevat ulkopuolelta DNA:han, mutta sen säätelyn lähde on DNA:ssa - missäpä muuallakaan?


      • The_Raven kirjoitti:

        "Ei ole mitään 'työkalupakkigeenejä', jotka säätelisivät geenien ilmentymistä."

        Näistä työkalupakkigeeneistä jaettiin ensiimmäinen lääketieteen Nobelpalkinto jo vuonna 1995 Edward B. Lewisille, Christiane Nüsslein-Volhardille ja Eric F. Wieschausille. He löysivät ensimmäiset työkalupakkigeenit.

        "for their discoveries concerning the genetic control of early embryonic development"

        https://en.wikipedia.org/wiki/1995_Nobel_Prizes

        Linkki tuohon edelliseen työkalupakkigeenejä käsittelevään artikkeliin:

        https://en.wikipedia.org/wiki/Evo-devo_gene_toolkit

        Kyllä se on RoT nyt vaan niin, että voit ihan rauhassa jeesuspörinöissäsi tällä palstalla kiukutella, mutta tiede menee eteenpäin ja sinulla ei siihen ole mitään annettavaa näistä megalomaanisista houreista. Eläinten ruumiinkaava on DNA:ssa ja sitä säätelevät geenien säätelyverkostot, joissa DNA:n ohjaamassa proteiinisynteesissä tuotetaan signaalimolekyylejä, jotka ohjaavat muiden geenien proteiinisynteesiä. Toki nämä signaalimolekyylit ovat epigeneettistä säätelyä kuin ne tulevat ulkopuolelta DNA:han, mutta sen säätelyn lähde on DNA:ssa - missäpä muuallakaan?

        Jälleen suollat pelkkää sontaa. Tietosi, jos niitä edes tiedoksi voi sanoa, ovat ikivanhoja ja perustuvat 1990-luvun alkeellisiin tutkimuksiin.

        Geeniekspressiota säätelevät epigeneettiset mekanismit ja tekijät. Näitä ei vielä 1990-luvulla juurikaan tunnettu. On sinunkin aika päivittää opintosi.

        Jokainen voi tutkia asiaa hakusanoilla:

        gene expression epigenetic regulation

        Hyvin nopeasti selviää, että geenien ilmentymistä säätelevät

        DNA:n metylaatioprofiilit
        RNA-molekyylit
        Histonien epigeneettiset merkinnät

        Transkriptioon, sen aloitukseen ja lopetukseen osallistuvat kylläkin tietyt proteiinitkin, erityisesti transkriptiotekijät, kuten Pax6. Se toimii sitoutumis- ja merkintäproteiinina transkriptiokoneistolle.

        1990-luvulla osattiin sekvensoida RNA-molekyylejä, ja niiden perusteella (cDNA) vedettiin johtopäätelmiä, että vastaavat jaksot esiintyvät DNA:ssa. Ei ymmärretty sitä, että RNA-molekyyli on voinut käydä läpi useita editointivaiheita ennen lopullista asuaan.


      • Anonyymi
        The_Raven kirjoitti:

        Etkö osaa lukea?

        Another is that species do not differ much in their structural genes, such as those coding for enzymes; what does differ is the way that gene expression is regulated by the toolkit genes. These genes are reused, unchanged, many times in different parts of the embryo and at different stages of development, forming a complex cascade of control, switching other regulatory genes as well as structural genes on and off in a precise pattern.

        Mitä nyt? Miksi et kirjoittanut suomeksi? Tai laittanut lähdettä?


      • RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Jälleen suollat pelkkää sontaa. Tietosi, jos niitä edes tiedoksi voi sanoa, ovat ikivanhoja ja perustuvat 1990-luvun alkeellisiin tutkimuksiin.

        Geeniekspressiota säätelevät epigeneettiset mekanismit ja tekijät. Näitä ei vielä 1990-luvulla juurikaan tunnettu. On sinunkin aika päivittää opintosi.

        Jokainen voi tutkia asiaa hakusanoilla:

        gene expression epigenetic regulation

        Hyvin nopeasti selviää, että geenien ilmentymistä säätelevät

        DNA:n metylaatioprofiilit
        RNA-molekyylit
        Histonien epigeneettiset merkinnät

        Transkriptioon, sen aloitukseen ja lopetukseen osallistuvat kylläkin tietyt proteiinitkin, erityisesti transkriptiotekijät, kuten Pax6. Se toimii sitoutumis- ja merkintäproteiinina transkriptiokoneistolle.

        1990-luvulla osattiin sekvensoida RNA-molekyylejä, ja niiden perusteella (cDNA) vedettiin johtopäätelmiä, että vastaavat jaksot esiintyvät DNA:ssa. Ei ymmärretty sitä, että RNA-molekyyli on voinut käydä läpi useita editointivaiheita ennen lopullista asuaan.

        "Jälleen suollat pelkkää sontaa."

        Kiitos. Ad hominem on merkki argumenttien loppumisesta.

        "Tietosi, jos niitä edes tiedoksi voi sanoa, ovat ikivanhoja ja perustuvat 1990-luvun alkeellisiin tutkimuksiin."

        Ei evo-devon perusta ole muuttunut 1980-1990 -luvuilta.

        "Näitä ei vielä 1990-luvulla juurikaan tunnettu."

        Totta kai tunnettiin. Edward B. Lewis, Christiane Nüsslein-Volhard ja Eric F. Wieschaus saivat juuri tästä asiasta Nobelin palkinnon 1995.


      • The_Raven kirjoitti:

        "Ei ole mitään 'työkalupakkigeenejä', jotka säätelisivät geenien ilmentymistä."

        Totta kai on. etkö edes tätä tiedä?

        "The evo-devo gene toolkit is the small subset of genes in an organism's genome whose products control the organism's embryonic development. Toolkit genes are central to the synthesis of molecular genetics, palaeontology, evolution and developmental biology in the science of evolutionary developmental biology (evo-devo). Many of them are ancient and highly conserved among animal phyla. "

        Differences in deployment of toolkit genes affect the body plan and the number, identity, and pattern of body parts. The majority of toolkit genes are components of signaling pathways and encode for the production of transcription factors, cell adhesion proteins, cell surface receptor proteins (and signalling ligands that bind to them), and secreted morphogens; all of these participate in defining the fate of undifferentiated cells, generating spatial and temporal patterns that, in turn, form the body plan of the organism. Among the most important of the toolkit genes are those of the Hox gene cluster, or complex. Hox genes, transcription factors containing the more broadly distributed homeobox protein-binding DNA motif, function in patterning the body axis. Thus, by combinatorially specifying the identity of particular body regions, Hox genes determine where limbs and other body segments will grow in a developing embryo or larva. A paradigmatic toolkit gene is Pax6/eyeless, which controls eye formation in all animals. It has been found to produce eyes in mice and Drosophila, even if mouse Pax6/eyeless was expressed in Drosophila.

        Ihmisen Pax6 -geenillä on 81 silmukointivarianttia.

        https://www.ensembl.org/Homo_sapiens/Gene/Splice?db=core;g=ENSG00000007372;r=11:31784779-31817961

        Kerro, mikä on silmukointivariantti ja mitkä mekanismit ja tekijät ohjaavat niiden rakentumista.

        DNA onm tässä prosessissa passiivista informaatiota, jota luetaan, jotta solu kykenisi rakentamaan tarvittavat silmukointivariantit.


      • RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        Ihmisen Pax6 -geenillä on 81 silmukointivarianttia.

        https://www.ensembl.org/Homo_sapiens/Gene/Splice?db=core;g=ENSG00000007372;r=11:31784779-31817961

        Kerro, mikä on silmukointivariantti ja mitkä mekanismit ja tekijät ohjaavat niiden rakentumista.

        DNA onm tässä prosessissa passiivista informaatiota, jota luetaan, jotta solu kykenisi rakentamaan tarvittavat silmukointivariantit.

        "DNA onm tässä prosessissa passiivista informaatiota, jota luetaan, jotta solu kykenisi rakentamaan tarvittavat silmukointivariantit."

        Juuri näin. Ilman DNA:ta ei voisi tehdä silmukkavariantteja eikä yhtään mitään muutakaan. DNA:ssa on eliön ruumiinkaava.


      • The_Raven kirjoitti:

        "DNA onm tässä prosessissa passiivista informaatiota, jota luetaan, jotta solu kykenisi rakentamaan tarvittavat silmukointivariantit."

        Juuri näin. Ilman DNA:ta ei voisi tehdä silmukkavariantteja eikä yhtään mitään muutakaan. DNA:ssa on eliön ruumiinkaava.

        //DNA:ssa on eliön ruumiinkaava.//

        No kun ei ole. Kaikissa solutyypeissäsi paria poikkeusta lukuun ottamatta on sama DNA. Jos DNA säätelisi tai sanelisi ruumiinkaavan, ei olisi olemassa erilaisia soluja, kudoksia tai edes ruumiinkaavaa. Eikö näin yksinkertainen asia mene jakeluun???

        Kerro ensin, miten vaihtoehtoinen silmukointi toimii.


      • RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        //DNA:ssa on eliön ruumiinkaava.//

        No kun ei ole. Kaikissa solutyypeissäsi paria poikkeusta lukuun ottamatta on sama DNA. Jos DNA säätelisi tai sanelisi ruumiinkaavan, ei olisi olemassa erilaisia soluja, kudoksia tai edes ruumiinkaavaa. Eikö näin yksinkertainen asia mene jakeluun???

        Kerro ensin, miten vaihtoehtoinen silmukointi toimii.

        "Kaikissa solutyypeissäsi paria poikkeusta lukuun ottamatta on sama DNA. Jos DNA säätelisi tai sanelisi ruumiinkaavan, ei olisi olemassa erilaisia soluja, kudoksia tai edes ruumiinkaavaa."

        Oletko noin pihalla aiheesta? Ja väität tutkivasi aihetta? Meinasin tukehtua nauruun tästä sekoilustasi.

        "Evo-devo gene toolkit...all of these participate in defining the fate of undifferentiated cells..."

        https://en.wikipedia.org/wiki/Evo-devo_gene_toolkit

        "Kerro ensin, miten vaihtoehtoinen silmukointi toimii."

        Opettele ensin evo-devon alkeet niin sitten voimme jatkaa keskustelua.


    • Anonyymi

      Ai jaa. Aloittaja on "silmukoinut". Ei tarvitse naarasta lisääntymiseen? Silmukointiteoria kumoaa evoluutioteorian tai luomisopin? Buah hah haa. Mitä potaskaa. Tämmöiset jaskakirjoitukset pääsevät läpi? No, on meillä "tolkun ihmisillä" ainakin hauskaa lueskella näitä.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä on totta mikä ei?

      Onko juoru vai ei että nimeltä mainitsematon henkilö on tehnyt naiselle/naisille jotain joka on väärin?
      Kuhmo
      25
      1838
    2. Lopetetaanko tämä

      Juttu ja mennään eteenpäin? Pystytkö?
      Ikävä
      126
      851
    3. Just saying

      Mies joka antaa naiselle turvallisen olon, on seksikäs. Ei kieroja kikkoja ja haluaa olla vain sen yhden naisen mies.
      Ikävä
      123
      647
    4. Voisin antaa sulle nyt

      Halin❤️
      Ikävä
      54
      588
    5. Löytyikö syy miksi Martina on Muhiksen kanssa

      Saipa naurut Gekkosen kuvasta, missä ovat ravintola Hookissa Immu fight night ottelun jälkeen, Muhoksella pullottaa hirv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      90
      555
    6. Jos selviäisi että kaivattusi

      Olisi savant asperger? Rakastaisitko vielä? Savant-lahjakkuus olisi kapea-alaista neroutta liittyen mekanisiin ja tilan
      Ikävä
      88
      540
    7. Tosi kiva on

      Joo. Mitä olisit menettänyt jos olisit paljastanut itsesi?
      Ikävä
      65
      531
    8. Tehdään yhdessä itsestämme

      Parhaat versiot❤️ Se vaatii molemmilta hyvää itsetuntoa!
      Ikävä
      42
      525
    9. Päivän aivopieru Trumpilta

      Trump julisti sodan hyttysiä vastaan. Myös punkit ovat Trumpin sodan kohteena. Eikö vieläkään USA:n kansa tajua tuon uko
      Maailman menoa
      62
      495
    10. Oliko Jani Halmeen aika jo tippua TTK:sta?

      Jani Halme ja Claudia Ketonen joutuivat jättämään TTK:n. Halme ja Ketonen saivat viimeiseksi jäänestä tanssista, sambas
      Tanssii tähtien kanssa
      26
      474
    11. Jokin ei täsmää

      Joskus yksi vuosiluku saa katsomaan koko tarinaa uudestaan. Löysin gradun. Matematiikka ei oikein täsmää siihen, mitä mi
      Ikävä
      267
      470
    12. Toivotko vielä viestiä

      Minulta? En rohkene enää ottaa yhteyttä, kun varmasti jo uusia naisia elämässä. Nolaisin vain itseni.
      Ikävä
      34
      463
    13. Janpen Thai lopettanut, miksiköhän

      Hyvää apetta teki.
      Suomussalmi
      9
      456
    14. Kuka kaipaa T m?

      Kerro nainen kirjaimesi vaan... Haluan miettiä kuka tulee ekana mieleeni.. kuin kurkistus tunteiden meren pinnalle, jota
      Ikävä
      31
      425
    15. Vaikea on tämän

      Jälkeen suhtautua sinuun ilman ettei muista kirjoituksiasi.
      Ikävä
      58
      422
    16. Jorma Uotinen läväytti härskin heiton - Paljastus uudesta TTK-romanssista?

      Tuomari Jorma Uotisen linja on välillä hyvinkin rohkea TTK:ssa. Hän näpäytti Jaakko Parkkalille ja Kastanja Rauhalalle v
      Tanssii tähtien kanssa
      9
      419
    17. Kerro muuten miksi

      Estit somessa?
      Ikävä
      41
      416
    18. Miksi jotku naiset on niin tyhmiä

      Että elättelevät turhaa toivoa toisen kustannuksella. Onko ne kaikki kaappilesboja vai mikä niitä vaivaa? Sitten itketä
      Ikävä
      51
      415
    19. Jätä jo se puolisosi, mun kanssa kilpa-asetelma on tuhoisa.

      Eikä hän tule sitä voittamaan. Myöskään missään vanhassa ei kannata roikkua, koska ei uskalla kohdata muutosta, hyvät as
      Ikävä
      27
      406
    20. S-ryhmän vastuullisuuden kaksoisstandardi

      Vastuullisuuspuhe on helppoa. Vaikeampaa on selittää, miksi S-ryhmän omien merkkien tuotteita ja raaka-aineita hankitaan
      Maailman menoa
      6
      395
    Aihe