Pieni ihmetys, missä on nykyajan ihmisten järjenkäyttö ja oman elämänsä hallinta?
Jos on pienet tulot, niiden mukaan on elettävä, ei osteta silloin kalliita asuntoja, autoja ja merkkivaatteita, matkustella ulkomailla.
Sitten kun töitä ja palkkaa taas on, voi elää astetta leveämmin, mutta viisas laittaa aina vaikka 100 e/kk säästöön sitä huonoa päivää varten.
Monet rahankäytön ja elämisen mallit opitaan jo kotona, ystäväpiirin ja tuttavien esimerkkiä seurataan. Jos naapurilla tai kaverilla on jotain uutta ja hienoa, pitää saada samanlainen tai astetta kalliimpi, vaikka ei ole rahaa. Otetaan luottoa, maksetaan luottokortilla, lopulta ei pysytytä maksamaan laskuja ja kuukausieriä, maksetaan tavarasta kaikkein kallein hinta osamaksuna tai luottona.
Missä on tapa säästää ensin ja ostaa vasta sitten? Kun maksat käteisellä, saat lähes aina saman tavaran halvemmalla.
Miksei pidetä kotona enää tilikirjaa tuloista ja menoista? Siitä näkee selväsi mihin ne rahat katoavat, pystyy suunnittelemaan paremmin seuraavan kuukauden menot ja tietää mitkä laskut tulevat minäkin päivänä.
Järki kateissa ihmisiltä?
Itse olen opiskellut pitkään, ilman vanhempien taloudellista tukea, joten kokemusta pienillä tuloilla elämisestä on, samoin työttömyydestä peruspäivärahalla.
Koskaan ei ole silti tarvinnut elää puutteessa tai kärsiä nälkää, olen ollut valmis tekemään jopa niitä likaisia hanttihommia joita ystäväni eivät ole suostuneet tekemään, mutta kadehtivat kun minulla ei ollutkaan velkoja, mutta aina rahaa jokunen lantti tilillä myös kuun lopussa.
Ei pidä elää kädestä suuhun, vaan pitää ennakoida elämäntilanteet ja ne negatiivisetkin käänteet.
Ihan vain pieninä ajatuksina, vaikka varmasti tähän kirjoitukseeni tulee monta kiukkuista vastausta tyyliin "mitä sulle kuuluu toisten lainat" jne.
Eli ottakaa vaan vaikka se 500.000 euron talolaina, mutta älkää sitten valittako että on niin kamalan kallista ja luottotiedot meni työttömyyden takia jne. Tilanne pitää ennakoida.
Miten maksat lainan jos tulot tippuvat tai tulee avioero.
Jos vaikka tyytyisitte elämään varojenne mukaan, eläkää mielummin vähän niukemmin ja antakaa aikaa perheelle ja lapsille.
Ei ne suuret tulot vaan pienet menot ja viisaus taloudenpidossa!
Jos on pienet tulot, niiden mukaan on elettävä, ei osteta silloin kalliita asuntoja, autoja ja merkkivaatteita, matkustella ulkomailla.
Sitten kun töitä ja palkkaa taas on, voi elää astetta leveämmin, mutta viisas laittaa aina vaikka 100 e/kk säästöön sitä huonoa päivää varten.
Monet rahankäytön ja elämisen mallit opitaan jo kotona, ystäväpiirin ja tuttavien esimerkkiä seurataan. Jos naapurilla tai kaverilla on jotain uutta ja hienoa, pitää saada samanlainen tai astetta kalliimpi, vaikka ei ole rahaa. Otetaan luottoa, maksetaan luottokortilla, lopulta ei pysytytä maksamaan laskuja ja kuukausieriä, maksetaan tavarasta kaikkein kallein hinta osamaksuna tai luottona.
Missä on tapa säästää ensin ja ostaa vasta sitten? Kun maksat käteisellä, saat lähes aina saman tavaran halvemmalla.
Miksei pidetä kotona enää tilikirjaa tuloista ja menoista? Siitä näkee selväsi mihin ne rahat katoavat, pystyy suunnittelemaan paremmin seuraavan kuukauden menot ja tietää mitkä laskut tulevat minäkin päivänä.
Järki kateissa ihmisiltä?
Itse olen opiskellut pitkään, ilman vanhempien taloudellista tukea, joten kokemusta pienillä tuloilla elämisestä on, samoin työttömyydestä peruspäivärahalla.
Koskaan ei ole silti tarvinnut elää puutteessa tai kärsiä nälkää, olen ollut valmis tekemään jopa niitä likaisia hanttihommia joita ystäväni eivät ole suostuneet tekemään, mutta kadehtivat kun minulla ei ollutkaan velkoja, mutta aina rahaa jokunen lantti tilillä myös kuun lopussa.
Ei pidä elää kädestä suuhun, vaan pitää ennakoida elämäntilanteet ja ne negatiivisetkin käänteet.
Ihan vain pieninä ajatuksina, vaikka varmasti tähän kirjoitukseeni tulee monta kiukkuista vastausta tyyliin "mitä sulle kuuluu toisten lainat" jne.
Eli ottakaa vaan vaikka se 500.000 euron talolaina, mutta älkää sitten valittako että on niin kamalan kallista ja luottotiedot meni työttömyyden takia jne. Tilanne pitää ennakoida.
Miten maksat lainan jos tulot tippuvat tai tulee avioero.
Jos vaikka tyytyisitte elämään varojenne mukaan, eläkää mielummin vähän niukemmin ja antakaa aikaa perheelle ja lapsille.
Ei ne suuret tulot vaan pienet menot ja viisaus taloudenpidossa!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olen kanssasi samaa mieltä. Ei osata käyttää järkeä eikä rahoja ja sitten ruikutetaan kun on velkaa ja ei ole rahaa maksaa. Itse tein tosi pitkään pätkätöitä (tällä hetkellä vakityö) ja silti vaan säästöön jäi rahaa ja tällä hetkellä on ihan mukavasti säästöjä, voi välillä jopa elellä vähän "leveämminkin". Auto on pari vuotta vanha ja oma, asunnosta mitätön velka muutaman vuoden ajan enää. Aina on eletty tulojen mukaan eikä humputeltu turhia, korttia en omista kuin Visan ja silläkin ostelen muutaman kerran vuoteen esim. matkustellessa.
Mun mielestä just toi naapuriin tuijottaminen on mennyt yli äyräiden, naapurit ostaa luotolla kalliin auton niin täytyyhän meidänkin saada sellainen. Itse hyvin harvoin esim. ostan merkkivaatteita, niin tyhmä en ole että merkistä maksan vaan vaatteesta. Mutta eihän mua haittaa ne joilla menee huonosti, itsehän ne itsensä ovat siihen jamaan saaneet. Voinpahan sanoa että mulla menee hyvin.
Samaa mieltä olen kanssasi. Tällä palstalla nykymenon järjettömyyden huomaa jos missä. Ihmiset hakevat lainaa kaikista mahdollisista paikoista ja myönteisiin päätöksiin suhtautuvat kuin lottovoittoon. Ja jos luottotietojen, velkojen tai tulojen takia ei edes kulutusluottoa myönnetä, niin sitten alkaa kaamea sadattelu siitä, kuinka rahoituslaitokset ovat perseestä.
Ensimmäinen asia, joka kannattaisi muistaa, on se, että rahoituslaitokset ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä. Ne aivan varmasti lainaavat rahaa korkealla korolla, jos näkevät riskin pieniksi. Siinä vaiheessa kun ei enää voi kilpailuttaa rahoituslaitoksia, vaan pitää lakki kourassa anella, josko joltakin vippiä saisi, pitäisi jo hälytyskellojen soida. Siinä vaiheessa rahoitusalan AMMATTILAISET ovat arvioineet velan maksamattajättämisriskin suureksi. Sitä mielipidettä kannattaa arvostaa. Kun kuitenkin tosiasia on, että JOKAINEN korkeakorkoista kulutusluottoa hakeva henkilö on hoitanut taloutensa muuten kuin hyvin eikä siten olen taloudenhoidon ammattilainen.
Itselläni ei ole koskaan ollut muuta velkaa kuin jonkun verran asuntolainaa nyt. Vaikka sen määrä onkin pieni, niin sen olemassaolo on silti sen verran epätoivottava, että tänäkin vuonna olen sitä lyhennellyt lainasopimukseen nähden nelinkertaisin lainanhoitomäärin. Itse en osaisi stressittömästi edes elää, jos kuukausittain tippuisi postiluukusta laskut lainalyhennykset asunnosta, autosta, kulutusluotosta, luottokortista etc.
aikaa ollut sitä mieltä että tässä nykyisessä kalliiden pikalainojen myöntämisessä/ottamisessa alkaa olla -80 luvun lopun meininkiä, ihmiset ottavat kaiken maailman pikkuvippejä sieltä ja täältä ja korot on huikeita, vuoden parin päästä alkaa suurelle joukolle ihmisistä nousta ns. seinä vastaan, ei enää pystytä ja haluta maksaa lainoja, ulosottoasiat lisääntyvät jne. Keväällä radiossa haastateltiin erään suuren autoliikkeen myyntipäällikköä, hän sanoi että päivittäin tekevät kauppoja sellaisten ihmisten kanssa joilla ei oikeasti olisi varaa ko uuteen autoon, hän sanoi tietävänsä etukäteen ketkä tuovat auton takaisin muutaman kuukauden päästä... ne ovat ne jotka ottavat kaikki mahdolliset lisävarusteet autoon..25000 auton hintaa tulee pahimmoillaan 8000 lisää pelkkiä lisävarusteita, mutta sanoi että he tekevät bisnestä eikä heille näistä tappioita kerry, auto palautuu heille ja yleensä se on hankittu pienellä käsirahalla jolloin jää vielä velkaa autonarvon alentumisen takia ja autoakaan ei enää asiakkaalla ole.....KÄTTÄ PÄÄLLE JA KÄSIRAHAA.....JA LOPUT KÄRÄJILLÄ...se on tätä päivää.
Noinhan se menee. No, pian saamme yhä enenevissä määrin lukea täälläkin vinkumisia siitä, kuinka kukaan ei enää myönnä lainaa ja kaikki luotot erääntyy maksettavaksi eikä rahat riitä. Niin ja tietenkin myös lässytystä siitä, että velat tulisi antaa anteeksi ja yhteiskunnan auttaa (ts. meidän asiansa hyvin hoitaneiden veronmaksajien pitäisi maksaa ylivelkaantuneiden tyhmyydet).
Tuo autokauppaesimerkkisi oli hyvä ja varmasti hyvin kuvaa tämän päivän tolperoiden toimintaa.
Välillä tuntuu, että vauhtisokeus iskee kaupassa, vai ovatko myyjät kehittyneet huimasti?
Kun porukka menee kauppaan ostamaan satasen kännykkää, jolla voisi soittaa, niin ovesta kävellään 400 euron kamerapuhelimen kanssa. Tai mennään ostamaan telkkaria, niin tulikin ostetuksi taulutelkkarin, tallentava dvd ja kotiteatteri samalla kertaa.
Olin tänään etsiskelemässä uutta tetsikkaa ja myyjä kehui konetta toisensa perään. Oli usb-portteja useampi, hienot näytönohjaimet, huippuluokan suorittimia ja kaupan päälle vielä vuoden käyttöoikeus johonkin musiikkipalveluun.
Meinasi aikuisella ihmiselläkin iskeä vauhtisokeus, uskomaton määrä hienoja ominaisuuksia! Mutta kun minä tarvitsen koneen, jossa toimii netti, word, excel ja työohjelma. Telkkari ja stereot on jo ennestään, kohta tietokoneessa on varmaan mikroaaltouunikin:)
"Telkkari ja stereot on jo ennestään, kohta tietokoneessa on varmaan mikroaaltouunikin:)"
Häh, eikö vielä muka ole? :) Kun markkinoilla on esim. jääkaappeja televisiolla etc.
..kuitenkin on, että kansantalous pystyy kasvamaan vain lisääntyneen kulutuksen avulla.
Vai toivotteko lamaa ?
"kansantalous pystyy kasvamaan vain lisääntyneen kulutuksen avulla. Vai toivotteko lamaa ?"
Ei länsimaisen kansantalouden tarvitse kasvaa. Kiistämätön fakta on se, että luonnonvaroja kulutetaan enemmän kuin mitä ne uusiutuvat. Ja köyhimmissä maissa tietyntasoinen kasvu on elintärkeää. Eli länsimaissa taantumaa kulutustaso tarvitsee.
Olen aina ollut pienipalkkainen, vähällä toimeentuleva ihminen. Onnellinen. Oli ruokaa ja sain matkustella, oli vaatteita. Ei velkaa mitään. En juossut kulutustavaran perässä, en kerännyt sitäsuntätä kipposarjaa. Ostin kirjoja jne.
Kunnes.
Erehdyin naimisiin. Sitä onnea kesti parivuotta, sinä aikana tuli hommattua luottokortti! Tsissus, mikä moka.
Tuli avioero, ja sitä piti vähän kompensoida.
Tulin ihan hulluksi, ostelin sitäsuntätä ja vähän päälle. palkka vaan ei kasvanut.
Pian en enää pysynyt laskuissa mukana, niitä tuli ovista ja ikkunoista. Oli ostettu sieltäsun täältä ja tuolta ja maksettu sitäsuntätä. Voi prkl!
Lopukta tuli pää vetävän käteen,kaik män, eikä piisantkaa. Kortti otettiin pois ja laskut voudille, pam.
Niitä sitten maksettiin monta vuotta, rahaa ei ollut taaskaan kuin siihen vähään, mitä ennekin.
Pää kyllä selvisi siinä myräkässä. Ei ollut varaa mihinkään, ei edes bussilippuun kuin harvoin, piti kävellä työhön. (autoa ei onneksi ollut edes ollut)
Siinä meni 3-4v kunnes talous oli tasapainossa ja loppui voudin kirjeet.
Nyt on taas kirkasta, ja elän sen tilipussin mukaan, en tuhlaa ja rahaa on vielä ennen tilipäivää jäljelläkin.
Pää oli kuin jonkun muun pää, en edes ollut tykännyt shoppailusta, oliko se joku?juttu,liittyen siihen eroon, en tiedä.
Kamalaa se oli, ja en enää ikinä ota mitään korttiin vivahtavaakan, en lainee, en mitään. Parempi vaan tulla toimeen omillaan, se on tosi.
Oikeassa olette tämän ketjun aloittaneet.
En edes tullut onnelliseksi siinä tavarasokeudessani, nyt myyn niitä roinia kirppiksillä pois, ei ne oikeasti mua lämmitä eikä kiinnosta.
Hyvä kun tulit viimein "järkiisi" ja sait maksut maksettua. Luottokortti ei toisiaankaan sovi kaikille, ja monethan ovat vähän hukassa erojen tms elämäntilanteiden jälkeen. Vähän samantyyppinen esimerkki tuttavapiirissä.
Itse omistan kyllä luottokortteja peräti 3 kpl, mutta käytän niitä vain matkustaessa, silloin ne ovat turvallisempia kuin rahatukon taskussa kantaminen ja vaihtokurssit edullisempia. Matkoja ennen tosin summa säästetään tilille ja sen mukaan reissulla eletään, jotta tiedetään millä budjetilla liikutaan.
Joillekkin meistä oman talouden suunnittelu on helpompaa kuin toisille, jotenkin jaksan yhä näin 40-vuotiaana ihmetellä erästä ystävääni, jolle joka kuukausittainen kännykkälasku tulee aina suurena yllätyksenä. Eräpäivänhän saa monesti nykyaikana itse valita ja jos on tilapäinen rahavaje, siirtää vaikka seuraavalle kuukaudelle ( korot), mutta ei säännöllisesti ja joka kuukausi toistuvat laskut saisi olla "suuria yllätyksiä".
Nähtiinhän se 80-90 luvun taitteessa kun kulutus oli huippuvauhdissa. Nyt sitten valtio (=veronmaksajat) on joutunut paikkaamaan pankkienkin tulevaisuuden pankkituilla ja ne kassakriisithän syntyivät nimenomaan hallitsemattomasta kulutuksesta ja velanotosta. Jos tämä sama meno jatkuu etteivät ihmiset ota opikseen, olemme kohta samanlaisessa tilanteessa.
80-90-lukujen taitteessa alkanut lama todella johtui hallitsemattomasta luotonannosta ja
-otosta.Siihen vielä mausteeksi muun maailman vaikeudet samoista syistä, niin lama oli valmis.
Suurimmat vahingot tehtiin kuitenkin taitamattomasta pankkikriisin hoidossa joka ruokki lamaa ja kurjuutta.
Muistan kyllä tuon ajan mainiosti, kuinka luottoa tyrkytettiin ja varsinkin valuuttalainaa.
Vakuuksia ei juuri kyselty, korkeintaan koroteltiin vakuuksien arvoa tuosta vaan.
Ja kyllä, tällä hetkellä näyttää varsinkin asuntolainojen osalta varsin pahalta.
Pitkiä lainoja joissa pääoma lyhenee tosi hitaasti ja kiinteistöjen arvot huipussaan.
Ok-talo alkaa maksaa paikassa kuin paikassa vähintään vanhan millin...