Jutta Urpilainen: Jättikorvaus
Suomen EU-komissaari Jutta Urpilainen (sd) saa hulppean siirtymäkorvauksen.
Olivatko Kreikka-vakuudet Suomen kannalta hyvä diili yli kymmenen vuoden perspektiivillä, Jussi Halla-aho (ps) kysyi Jutta Urpilaiselta (sd) tiistaina IS:n Kansa kysyy – presidenttiehdokkaat vastaavat -tentissä.
Urpilaisen mukaan olivat.
– Kyllä se oli hyvä diili. Se oli sen ajan tuote. Se oli palovakuutus, joka otettiin tulipalon varalle. Onneksi toistaiseksi Kreikka ei ole syttynyt palamaan, Urpilainen totesi.
Kun Urpilainen oli valtiovarainministerinä vuonna 2011, Suomi vaati ainoana EU-maana vakuuksia Kreikalta, jotta se suostuu rahoittamaan tukipaketteja kriisimaille.
Halla-aho jatkoi kysymällä, onko Suomi paremmassa asemassa kuin muut Kreikkaa tukeneet maat.
– Kyllä. Jos Kreikka ei pysty maksamaan lainojaan takaisin, meillä on tilillä vakuus, noin 900 miljoonaa euroa, joka tulee meidän hyväksemme, Urpilainen vastasi.
Suomen EU-komissaari Jutta Urpilainen (sd) saa hulppean siirtymäkorvauksen.
Olivatko Kreikka-vakuudet Suomen kannalta hyvä diili yli kymmenen vuoden perspektiivillä, Jussi Halla-aho (ps) kysyi Jutta Urpilaiselta (sd) tiistaina IS:n Kansa kysyy – presidenttiehdokkaat vastaavat -tentissä.
Urpilaisen mukaan olivat.
– Kyllä se oli hyvä diili. Se oli sen ajan tuote. Se oli palovakuutus, joka otettiin tulipalon varalle. Onneksi toistaiseksi Kreikka ei ole syttynyt palamaan, Urpilainen totesi.
Kun Urpilainen oli valtiovarainministerinä vuonna 2011, Suomi vaati ainoana EU-maana vakuuksia Kreikalta, jotta se suostuu rahoittamaan tukipaketteja kriisimaille.
Halla-aho jatkoi kysymällä, onko Suomi paremmassa asemassa kuin muut Kreikkaa tukeneet maat.
– Kyllä. Jos Kreikka ei pysty maksamaan lainojaan takaisin, meillä on tilillä vakuus, noin 900 miljoonaa euroa, joka tulee meidän hyväksemme, Urpilainen vastasi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen on eri mieltä. Miettisen mukaan Kreikka-vakuudet ovat olleet Suomelle lähinnä mainehaitta.
– En osaa sanoa, millainen taloudellinen lasku vakuuksista on tullut. Käsitykseni on, että vakuudet ovat tulleet maksamaan Suomelle jonkun verran. Kreikka on pystynyt lyhentämään lainojaan, joten vakuuksista ei ole ollut suoranaista hyötyä Suomelle, Miettinen sanoo.
Tutkija kertoo, että vakuudet nousevat usein esille, kun hän keskustelee eurooppalaisten kollegoiden kanssa. Miettinen pitää mainehaittaa isompana asiana kuin asian taloudellista puolta.
– Tämä nousee esille, kun mietitään Suomen irtiottoja omasta EU-linjastaan, joka on pääasiallisesti ollut ratkaisukeskeinen ja eteenpäin katsova. Asioita seuraavan yleisön mielessä mainehaitta on pysynyt myös eurooppalaisella tasolla.
Jutta Urpilainen vastasi valtiovarainministerinä eduskunnan kysymyksiin Kreikka-vakuuksista vuonna 2011. Kuva: Seppo Solmela
Kreikka-vakuuksien hoidosta on kertynyt finanssipankeille maksettavia hallinnollisia palkkioita yhteensä 1 925 578 euroa, eli lähes kaksi miljoonaa euroa, valtiovarainministeriöstä kerrotaan. Suomi maksaa kuluja neljä kertaa vuodessa.
Suomi vaati vakuuksia paitsi Kreikalta niin myös Espanjalta. Vakuuksien alkuperäiset arvot olivat Kreikalta 925,4 miljoonaa ja Espanjalta 297,2 miljoonaa euroa. Rahat sijoitettiin korkean luottokelpoisuuden eurovaltioiden lyhyisiin velkakirjoihin ja käteiseen. Vuodesta 2015 alkaneella negatiivisten korkojen kaudella vakuuksien markkina-arvo laski yhteensä 29,2 miljoonaa euroa. Viime aikoina tapahtunut korkojen nousu näkyy niin, että vakuuksien tuotot ovat lähteneet nousuun.
Alivaltiosihteeri Leena Mörttinen.
Alivaltiosihteeri Leena Mörttinen. Kuva: Emilia Kangasluoma / HS
– Tämä tosin tapahtuu pienellä viipeellä, koska merkittävä osa sijoituksista erääntyy vasta ensi vuoden puolella, kertoo alivaltiosihteeri Leena Mörttinen valtiovarainministeriöstä.
Suomi ei kuitenkaan voi saada järjestelystä tuottoja, vaan vakuuksille kertyvä sijoitustuotto vain kasvattaa vakuuksien ja Suomen saaman suojauksen arvoa.
– Kun Kreikka ja Espanja ovat maksaneet lainansa ERVV:lle (Euroopan rahoitusvakausväline) ja EVM:lle (Euroopan vakausmekanismi), varat palautuvat Espanjalle ja kreikkalaisille pankeille, Mörttinen sanoo.
Valtiovarainministeriön entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki.
Valtiovarainministeriön entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki. Kuva: EMILIA ANUNDI / HS
Vakuudet turvasivat Suomen saatavia Kreikan lainoista, sanoo valtiovarainministeriön entinen kansliapäällikkö ja Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Martti Hetemäki. Ilman vakuuksia Suomessa ei olisi saatu aikaan sopua Jyrki Kataisen (kok) hallituksen ohjelmasta, Hetemäki huomauttaa.
– Vakuudet olivat ehtona sille, että hallitus ylipäätään pystyttiin muodostamaan, Hetemäki sanoo.
Hetemäen mukaan vakuudet olivat Suomelta merkittävä saavutus, koska niistä pystyttiin vastustuksesta huolimatta sopimaan.
– Se ei ollut mikään läpihuutojuttu. Suomi sai siinä tavoitteensa läpi.
Hetemäki muistuttaa, ettei Slovakia lähtenyt rahoittamaan kahdenvälisiä lainoja aluksi ollenkaan. Lainojen rahoituspäätös oli vaikea, koska oli epävarmaa, saadaanko lainat takaisin.
– Kreikka on pystynyt lyhentämään lainojaan. Kreikan pankkien Suomelle antamat vakuudet lisäävät intressiä maksaa lainoja takaisin, Hetemäki arvioi.
Mörttinen vertaa vakuuksia Urpilaisen lailla vakuutukseen tulipaloa vastaan. Hänen mukaansa on hyvä asia, että Kreikka on maksanut lainojaan pois.
– Kun otat vakuutuksen tulipaloa vastaan, jos ei käynyt mitään, olet varmaan tyytyväinen, että talo on pystyssä. Jos kävi jotain, niin oli ainakin vakuutus helpottamassa hieman tuskaa. Näin vakuudet toimivat.
– Myös kaikkien meidän asuntolainoissa pankki ajattelee näin. Se on niiden rooli.
HS: Jutta Urpilaisen vaatimat Kreikka-vakuudet tuottavat tappiota
Suomi on maksanut investointipankille tähän mennessä 1,2 miljoonaa euroa varojen hallinnoinnista.
Suomen valtio ja kreikkalaiset liikepankit solmivat vuonna 2012 tuottojenvaihtosopimuksen, jota kutsuttiin ”vakuusjärjestelyksi”. Sen piti kattaa Suomen vastuut Kreikan hätärahoituksesta, mutta ainakin toistaiseksi suunnitelma on epäonnistunut, kertoo Helsingin Sanomat.
Suomi neuvotteli valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) johdolla itselleen Kreikka-vakuudet. Suomi oli ainoa eurovaltio, joka halusi tehdä kreikkalaisten pankkien kanssa tuottojenvaihtosopimuksen.
Learn more
Alkuvaiheessa sulkutilillä olevan pääoman arvo oli 925 miljoonaa euroa, mutta elokuun lopussa pääoman arvo oli enää 916 miljoonaa euroa. Sijoitustuotto on –1,02 prosenttia.
Suomi on maksanut sulkutilillä olevien varojen hallinnoinnista palkkiona investointipankille elokuun loppuun mennessä 1,2 miljoonaa euroa. Jos palkkiot otetaan huomioon, sijoitustuotto on ollut –1,15 prosenttia.
Kreikkalaisten pankkien sulkutilille sijoittamat varat on sijoitettu parhaan luottoluokituksen eurovaltioiden joukkolainoihin. Niiden tuotto on kuitenkin ollut poikkeuksellisen heikko historiallisen matalan korkotason takia.
Valtiovarainministeriö arvioi vuonna 2012, että sulkutilillä olevan pääoman arvo kasvaa 30 vuodessa kolmen prosentin korko-oletuksella 2,2 miljardiin euroon.
Jutta Urpilainen muuttaa Qatariin! Saa jättisumman sopeutumisrahaa/kk!
Eläkeläiseltä viedään takuueläke jos asuu ja VOI HYVIN ulkomailla! (Pienen ieni summa)
Missä se kuuluisa YHDENVERTAISUUS?
Mieluummin minun veroeurot sille köyhälle eläkeläiselle kuin näille korruptio suomimaan oligarkeille!
Prrkele!
Entinen EU:n kansankomissaari Urpilainen osaa.
sukkanauhakäärme vei kreikan rahat qatariin siellä elelee veromaksajien rahoilla sika..sdp..läinen isäm maan petturi kuin sanna marin jauhoo bilettään boomerit hilijaa sdp sdp..puuttinin puolue.
ttt
666
On mielenkiintoista, että kun tulee puhe poliitikkojen käyttäytymisestä, rahoista, asumisesta, painosta, vaatteista, ihmissuhteista tms, niin pääosa aloituksista ja kommenteista koskee aina naispuolisia poliitikkoja. Miehet saavat tehdä jokseenkin mitä vain, näyttää miltä tahansa, vaihtaa puolisoa miten haluavat jne, eikä mikään nosta satojen kommenttien juttuja somessa.