Ateistit tunnustavat sielun olemassaolon

Eräs ongelma ateismissa on ymmärrys tietoisuudesta. Eräiden ateistien mukaan ateismi voi syntyä mm. kiveen, kärpäseen ja ihmiseen. Onko se ateismissa niin, että kiveen kahlittu ateistinen tietoisuus voi haluta edetä kärpäsen elämän kautta ihmiseen? Vai miten tietoisuus ateismissa käsitetään?
Osa ateisteista ei (suostu ottamaan) ota kantaa siihen, onko ateismi tietoisuutta vai pelkkä uskomus kaikkialle levittäytyneestä ateistisesta olemuksesta?

Voidaan myös ajatella, että jotakin ateistista tietoisuutta täytyy olla, koska jos ateismissa on merkitystä sukupuolella, niin mistä ateistinen tietoisuus tekee ratkaisun kumpi on oikea sukupuli olla, vai tyytyäkö pelkästään olemaan kivessä?

Vakavat kysymykset ateismin olemuksesta ja ateismista olemuksissa yleensä pyritään ohittamaan olan kohautuksilla ja olkiukkoistamaan niissä ateismin muodoissa, joita palstalla harjoitetaan.

Mitä linkkejä suosittelisitte niille ateismin harrastajille, jotka ovat kiinnostuneita ateismin luonteesta ja olemuksesta käytäville keskusteluille? Tai mitä tieteellisen tiedon linkkejä asiasta on käytettävissä koskien ateismin syntymekanismeja, olemusta yms?

Ilmarenkaan venttiilissä on sielu.
Muu on kuvitelmaa.

Tiede ei tunne sielua.

Nykyaikainen tiede, erityisesti neurotiede, lähestyy ihmisen mieltä ja tietoisuutta aivojen toiminnan kautta. Tieteellisen näkökulman mukaan "sielu" käsitteenä ei ole tieteellisesti todennettavissa tai mitattavissa. Tietoisuus, tunteet ja ajatukset nähdään aivojen kompleksisen toiminnan seurauksena.

Osasta palsta-ateistisia kirjoituksia on saanut viitteitä siitä, että uskomuksena on, että ihmisessä oleva ateistinen tietoisuus jatkaisi olemustaan aineen jatkaessa matkaansa niiden kiertokulussa. Eli aine olisi ateismin lähde tai ainakin ateismin kulkuväline. (asian mekanismi jätetään tietenkin perustelematta).

Toisaalta osa ateisteista on uskoo, että ihmisten osalta kaikki (tietoisuus) lakkaa, kun ei enää olla. Joten ateismi ilmeisesti käsitetään osaksi ihmisen tiedostamatonta olemusta, joka on se, joka virtaa kivestä kärpäseen ja ihmiseen? Eli kumpi on tärkeämpi, ateismi joka on ja jää vai ihminen, joka tulee ja menee?

Mielenkiintoiseksi keskustelun voisi tehdä se, missä vaiheessa alkuräjähdystä ateismi siirtyi osaksi tiedostamatonta ajallista olemustaan (vaikka ateistisissa piireissä on jakautumaa senkin suhteen, että ajatellaanko onko ateismi tietoista, tietoisuutta vai tiedostamattomuutta)? Tai onko ateismi vain ihmisen mielen luoma käsite tai kokema tila?

Transsukupuolisuudessa on kyse aivojen tuottamasta poikkeamasta, vaikka aivot ovat rakenteeltaan normaalit. Miehellä on miehen aivot ja naisella on naisen aivot. Poikkeama on se, kun mies kokee olevansa nainen ja nainen kokee olevansa mies. Sielua tämä kokemus ei todista. Sielusta ei ole mitään havaintoa tieteessä.

Hindut uskoo että naisen sielu
iskeytyy miehen kehoon
Ja toisin päin
Heitä joku voi pitää outona
Myös jumalallista kunnioitusta

Filippiinit Indonesia myös paljon
Trans ihmisiä
Myös kadulla
Prostituoiduksi
päätyy osa
Money Talks

Jo vain. Miehen sielu voi päätyä naisen ruumiiseen ja päinvastoin. Sielu on todellinen.

Ei tuo todista mitään sielun olemassaoloa.

Sielulla ymmärretään yleensä ruumiista erillistä entiteettiä.

Tietoisuus on eri asia ja aivojen toimintaa. Sitä voidaan kutsua myös mieleksi (vrt. engl. mind).

Itse erottaisin tajunnan ja tietoisuuden. Tajuntaan kuuluvat havainnot, tunteet ja vastaavat ilmiöt. Tietoisuus taas olisi itse-tajuntaa ja (käsitteellistä?) ajattelua. Ns. "korkeammilla" eläimillä voi myös olla jonkin asteista tietoisuutta.

Pari vuotta sitten julkaistiin tutkimus, jonka mukaan transhenkilön aivojen rakenne muistuttaa sen sukupuolen aivoja joksi itsensä kokee. Näillä ihmisillä on käytännössä toisen sukupuolen aivot. Valitettavasti tämä tieto ei tule yleistiedoksi, koska aivoja ei voi nähdä ilman laitteita ja silloinkin se vaatii ammattilaisen erottamaan naisen aivot miehen aivoista.

transu sielu pyrkii esiin 🤣🤣🤣