Mielipide

Ei ole todisteita sille, että ominaisuus olisi muuttanut eliötä "korkeammaksi" eliöksi, vai onko?

Efraim kirjoitti:

Ei ole todisteita sille, että ominaisuus olisi muuttanut eliötä "korkeammaksi" eliöksi, vai onko?

Kysymys oli informaatiosta, ei eliön lokeroinnista korkeusasteen mukaan. Tiedätkö että bakteerissa on vain rajallinen määrä informaatiota, jos oletetaan että sitä poistuu koko ajan, niin bakteerin pitäisi sinun mukaasi pudota "alemmaksi" eliöksi, vain ja ainoastaan siksi, lopulta bakteerikannan pitäisi hävitä, kun ei ole enää mistä ottaa, geneettinen muuntautumiskyky loppu (huom. maapallokin on rajallinen tila)

Ekonomistit taas ajattelevat että rajaton taloudellinen kasvu on mahdollista rajallisessa tilassa, mikä helvetin yksisuuntainen katu tämä pallo oikein on?

Efraim kirjoitti:

Ei ole todisteita sille, että ominaisuus olisi muuttanut eliötä "korkeammaksi" eliöksi, vai onko?

Myönnät siis, että mutaatiot voivat synnyttää uusia ominaisuuksia mutta väität, että sillä lailla ei synny korkeampia eliöitä.

Seuraava urakka onkin sitten määritellä korkeampi eliö. Onko koira korkeampi kuin kissa? Onko myrkkyä sietävä bakteeri korkeampi vai matalampi kuin sietämätön? Entä ihminen, joka ei sairastu sepelvaltimotautiin?

eestaas kirjoitti:

Kysymys oli informaatiosta, ei eliön lokeroinnista korkeusasteen mukaan. Tiedätkö että bakteerissa on vain rajallinen määrä informaatiota, jos oletetaan että sitä poistuu koko ajan, niin bakteerin pitäisi sinun mukaasi pudota "alemmaksi" eliöksi, vain ja ainoastaan siksi, lopulta bakteerikannan pitäisi hävitä, kun ei ole enää mistä ottaa, geneettinen muuntautumiskyky loppu (huom. maapallokin on rajallinen tila)

Ekonomistit taas ajattelevat että rajaton taloudellinen kasvu on mahdollista rajallisessa tilassa, mikä helvetin yksisuuntainen katu tämä pallo oikein on?

Vaan kohtaa sukupuutto ennen sitä, sisäsiittoisuuden vuoksi. Kaikilla mutaatioilla on näet muitakin vaikutuksia, kuin välitön. Moni geeni koodaa siis useaa toimintaa.

Hmmm kirjoitti:

Myönnät siis, että mutaatiot voivat synnyttää uusia ominaisuuksia mutta väität, että sillä lailla ei synny korkeampia eliöitä.

Seuraava urakka onkin sitten määritellä korkeampi eliö. Onko koira korkeampi kuin kissa? Onko myrkkyä sietävä bakteeri korkeampi vai matalampi kuin sietämätön? Entä ihminen, joka ei sairastu sepelvaltimotautiin?

Tarkoitin siis, että bakteerin yksinkertainen rakenne mahdollistaa mutaatioiden kautta näennäisen uuden ominaisuuden, mutta kysymys ei ole uudesta, vaan olemassaolevan geeniaineksen muuttumisesta ja tämähän on aina rajallista. Jos geeniaines muuttuu kerralla liikaa, niin seuraa kuolema, koska toiminta häiriytyy (sen vuoksi on koodinkorjausjärjestelmä ja todella tarkka onkin).

Ei ole luonnontieteellisesti voitu todistaa, että olisi syntynyt esim. uusia elimiä, vaan koska uusia elimiä on ollut pakko syntyä evoluutionäkemyksen mukaisesti, niin syyksi laitetaan vaan kylmästi erilaiset mutaatiot.

Luomisnäkemys siis unohdetaan vaihtoehtona.

Efraim kirjoitti:

Vaan kohtaa sukupuutto ennen sitä, sisäsiittoisuuden vuoksi. Kaikilla mutaatioilla on näet muitakin vaikutuksia, kuin välitön. Moni geeni koodaa siis useaa toimintaa.

koska bakteerit sitten häipyvät liiallisen erikoistumisen tuloksena, nimittäin jossain kohtaa rajallinen kohtaa loppunsa?

Ajattele koko maapalloa ja sitä että uutta ei voi mielestäsi tulla, jossain kohtaa sanoit että jostain toisaalta tulee kuin simsalabim turmeltumaton yksilö joka korjaa populaation, mistä se tulee, tyhjiöstä? Miksi se olisi edelleen turmeltumaton, miksi se ei ole ikinä sopeutunut (eli huonontunut) mihinkään?

Sisäsiittoisuudesta ei voi bakteereilla olla kyse koska ne ovat kopioita.

Efraim kirjoitti:

Tarkoitin siis, että bakteerin yksinkertainen rakenne mahdollistaa mutaatioiden kautta näennäisen uuden ominaisuuden, mutta kysymys ei ole uudesta, vaan olemassaolevan geeniaineksen muuttumisesta ja tämähän on aina rajallista. Jos geeniaines muuttuu kerralla liikaa, niin seuraa kuolema, koska toiminta häiriytyy (sen vuoksi on koodinkorjausjärjestelmä ja todella tarkka onkin).

Ei ole luonnontieteellisesti voitu todistaa, että olisi syntynyt esim. uusia elimiä, vaan koska uusia elimiä on ollut pakko syntyä evoluutionäkemyksen mukaisesti, niin syyksi laitetaan vaan kylmästi erilaiset mutaatiot.

Luomisnäkemys siis unohdetaan vaihtoehtona.

"vaan olemassaolevan geeniaineksen muuttumisesta ja tämähän on aina rajallista."

Entäpä jos geeniaines esimerkiksi tuplaantuu. Jos ennen tuplaantumista rajana on N, eikö tuplaantumisen jäkeen rajana olekin N*N?

Esimerkkinä karhea pillike. Siihen ei oiken päde tuo kuuluisa "ei ole voitu kokeellisesti todistaa", sillä tätä luonnonkasvia voi tosiaankin valmistaa kahdentamalla karvaisen ja kirjopillikkeen kromosomiluvut ja risteyttämällä:

http://www.cs.colorado.edu/~lindsay/creation/polyploidy.html

et kirjoitti:

koska bakteerit sitten häipyvät liiallisen erikoistumisen tuloksena, nimittäin jossain kohtaa rajallinen kohtaa loppunsa?

Ajattele koko maapalloa ja sitä että uutta ei voi mielestäsi tulla, jossain kohtaa sanoit että jostain toisaalta tulee kuin simsalabim turmeltumaton yksilö joka korjaa populaation, mistä se tulee, tyhjiöstä? Miksi se olisi edelleen turmeltumaton, miksi se ei ole ikinä sopeutunut (eli huonontunut) mihinkään?

Sisäsiittoisuudesta ei voi bakteereilla olla kyse koska ne ovat kopioita.

Ei kantamuoto tuhoudu ja bakteereilla tilanne on varmaankin joustavampi, siis olosuhteisiin nähden.

Empiirisesti on pystytty todistamaan, että lajiutuminen aiheuttaa erikoistumista, joka puolestaan on menoa kohti sukupuuttoa.