Ateismi aiheuttaa riippuvaisuutta

Kokeile itse olla uskomatta satuihin välillä.

Itse asiassa uskovaisuus aiheuttaa riippuvuutta ihan todistetusti. Rukoileminen ja uskonnollinen hurmos pistää kehon tuottamaan samoja mielihyvä hormoneja kuin esim. seksin harjoittaminen.

Täten uskovaiset tulevat riippuvaisiksi oman kehon tuottamista mielihyvähormoneista ja jäävät koukkuun niihin. Tässä valossa heitä voisi hyvinkin verrata narkkareihin tai seksiaddikteihin joiden käytös perustuu pakonomaiseen mielihyvän tavoitteluun.

Olisi hienoa, jos ateismilla olisi elinikäinen takuu: ettei alkaisi vahingossakaan uskoa, kun on kerran ateisti ollut. Mutta ei: monet entiset ateistit ovat nyt Jeesuksen morsiamia.

Turvatonta on olla ateisti, kun ei tiedä, milloin teismi iskee ja langettaa uskomaan.

Tällä palstalla on vähemmän älykästä atte aineistoa. Vajakkeja koulupudokkaita mt potilaita

Eipä se käytännön oma havainto erilaisten uskovaisten elämästä paljon eroa omastani.
Kukin saa uskoa mihin kykenee.


Lapsuudesta muistan paljon uskonnollisten tarinoiden ja opetuksien tuomaa lohtua.
Jumala rakasti meitä kaikkia. Jeesus kehotti antamaan toisen ihokkaan pois, jos omisti kaksi. Jakoi ruokaa vain kahdesta kalasta ja viidestä leivästä isolle porukalle. Sanoi, minkä teette yhdelle näistä pienimmistä, sen te teette minulle!


Minä en vain kykykene uskomaan, toivomaan korkeintaan, että nuo kauniit periaatteet edes joku uskovainen sisäistäisi.

Soppaa ja saippuaa. Pelastusarmeija taitaa olla lähimpänä?

Paras elää eettisesti oikein. Uskonlahkoissa on usein fanaatikkoja,jotka hakkaavat raamatullaan lähimmäisiään. Kai niiltä puuttuu itsetunto ja pullistelevat jonkin 'korkeamman' varjossa. Niinkuin muutkin vahvaa johtajaa huutavat, diktatuuria haluavat.

Onko ateismiin lääkettä? Toimisiko uskonto? Vaikka 3 tuntia päivässä uskonnon opiskelua. Tulisiko siitä terveeksi, jos sairastaa ateismia?

Suurin osa maailman ihmisistä kuuluu johonkin uskontoon tai uskomusjärjestelmään. Kristinusko, islam, hindulaisuus, buddhalaisuus ja muut perinteet kattavat miljardeja ihmisiä. Uskonnot ovat olleet osa ihmisyhteisöjä tuhansia vuosia, ja niillä on ollut tärkeä rooli moraalin, yhteisöllisyyden ja maailmanselityksen rakentamisessa.

Mutta miksi jotkut ihmiset ovat silti ateisteja?

1. Tieteen ja järjen painottaminen

Monet ateistit arvostavat kriittistä ajattelua, logiikkaa ja tieteellistä menetelmää. He ajattelevat, että maailmankaikkeuden, elämän ja ihmisen alkuperä voidaan selittää luonnollisilla prosesseilla ilman yliluonnollista selitystä.

2. Uskontojen ristiriitaisuudet

Maailmassa on satoja uskontoja, jotka väittävät erilaisia asioita Jumalasta ja maailmasta. Tämä moninaisuus saa jotkut ihmiset epäilemään, voiko mikään niistä olla lopullinen totuus.

3. Pahat kokemukset uskonnosta

Joillakin ihmisillä on ollut kielteisiä kokemuksia uskonnollisista yhteisöistä tai johtajista, jotka ovat olleet ahdasmielisiä, tuomitsevia tai jopa väkivaltaisia. Tämä voi johtaa siihen, että he hylkäävät koko uskonnollisen ajattelun.

4. Kasvu sekulaarissa ympäristössä

Jos ihminen kasvaa perheessä tai yhteiskunnassa, jossa uskonto ei ole merkittävässä roolissa, hän ei välttämättä koskaan omaksu uskonnollista maailmankuvaa. Monet länsimaat ovat nykyään hyvin sekulaareja.

5. Kärsimyksen ongelma

Moni miettii, miksi hyvä ja kaikkivaltias Jumala sallisi niin paljon pahuutta, kärsimystä ja epäoikeudenmukaisuutta. Tämä filosofinen kysymys saa jotkut hylkäämään uskon Jumalaan.

6. Vapaus ajatella itse

Ateismi voi olla myös seurausta henkilökohtaisesta päätöksestä etsiä vastauksia ilman valmista uskonjärjestelmää. Jotkut kokevat, että elämässä on enemmän aitoutta, kun ei turvaudu yliluonnollisiin selityksiin.


Vaikka usko Jumalaan on monille syvällinen ja todellinen kokemus, kaikki ihmiset eivät koe sitä samalla tavalla. Ihmisten ajatukset muovautuvat kulttuurista, kasvatuksesta, elämänkokemuksista ja sisäisestä pohdinnasta.

Uskovaisen ja ateistin ei tarvitse olla toistensa vastakohtia vihamielisesti – usein molemmilla on yhteinen tavoite: etsiä totuutta ja elää merkityksellistä elämää.

Maailmassa on ja jonkun arvoin mukaan ainakin 3500 eri uskontoa jumalineen.

Maksimaalisen tuloksen saavuttamiseksi vaihdan uskomusta noin 24,685714285714 sekunnin välein jotta ehdin vuorokaudessa uskoa kaikkiin mahdollisiin uskontoihin. Näin varmistetaan jos joku jumalista onkin olemassa ainakin tämä yksi on tyytyväinen!

ateismissa uskonnot eivät riitä todistusaineistoksi Jumalasta. Missään muotoa.
Vaikka maailma on täynnä eri versioita Jumalasta.

" Ei ole mahdollista kokeilla välilllä uskoa ja taas lakata uskomasta."

Olin yli 20 vuotta fundamentalistikristitty. Nyt olen ateisti. Tunnen molemmat puolet ja olen tyytyväinen ateismissani.

Miksi sävelasteikossa on 7 säveltä. Ja.
Sateenkaaressa 7 väriä.
Kaikki ovat eri frequency.
Eri taajuuksia. Mutta sama yhteys.
Was is Lost?

Vastaus lyhyesti:

Ei ole tieteellistä tai luonnollista pakottavaa yhteyttä, mutta symbolinen, historiallinen ja kulttuurinen rinnastus kyllä löytyy.


---

1. Sateenkaaren seitsemän väriä – ihmisen luomaa jaottelua

Sateenkaaren värit muodostuvat valon spektristä, joka on jatkuva ilmiö – värit liukuvat toisiinsa ilman tarkkoja rajoja. Isaac Newton valitsi seitsemän väriä (punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen, indigo, violetti) osittain symbolisista syistä. Newton oli kiinnostunut numerologiasta ja piti lukua seitsemän erityisen tärkeänä, koska:

Viikonpäiviä on seitsemän

Kuten sanoit, säveliä (diatonisessa asteikossa) on seitsemän

"Seitsemän taivasta" ja muut antiikin aikaiset käsitteet


Newton siis sovitti spektrin värit tähän symboliseen lukuun seitsemän, vaikka fysikaalisesti värejä on rajattomasti.


---

2. Sävelasteikon seitsemän säveltä

Länsimainen diatoninen asteikko (do-re-mi-fa-so-la-ti) perustuu musiikillisiin harmonioihin ja fysikaalisiin äänen taajuussuhteisiin (esim. oktaavi = 2:1). Seitsemän säveltä valikoitui pitkän musiikillisen kehityksen kautta, eikä tämäkään määrä ole "luonnonlaki" – esimerkiksi pentatonisessa asteikossa on vain viisi säveltä, ja joissain kulttuureissa käytetään 12- tai mikrotonaalisia asteikkoja.


---

3. Symbolinen ja filosofinen yhteys

Monet ovat yhdistäneet sävelet ja värit esimerkiksi chakrajärjestelmissä, värimusiikissa tai taiteellisissa synestesia-kokeiluissa.

Esimerkiksi Goethe, Kandinsky ja säveltäjä Alexander Scriabin liittivät värejä ja säveliä toisiinsa.

Musiikkikasvatuksessa tai värikasvatuksessa yhdistetään joskus "do = punainen", "re = oranssi" jne., mutta nämä ovat symbolisia eikä universaaleja.




Sateenkaaren seitsemän väriä ja sävelasteikon seitsemän säveltä ovat ihmisen tekemiä luokitteluja, ja vaikka niillä ei ole luonnollista pakottavaa yhteyttä, ne kohtaavat symboliikassa, filosofiassa ja taiteessa. Ne kumpikin ilmentävät järjestystä ja harmoniaa, ja ehkä siksi niiden rinnastus tuntuu niin kiehtovalta ja ja.....ja

Monissa uskonnoissa, kulttuureissa ja henkilökohtaisissa kokemuksissa musiikilla ja Jumalalla nähdään olevan syvä yhteys. Vaikka tätä ei voi tieteellisesti todistaa, se koetaan usein hengellisesti, emotionaalisesti ja jopa yliluonnollisesti. Tässä muutamia näkökulmia:


Musiikki on aina osana hengellisyyttä ja jumalanpalvelusta

Raamatussa musiikki on keskeinen osa jumalanpalvelusta. Esimerkiksi Psalmit ovat lauluja Jumalalle.

Taivaassa kuvataan olevan enkelien laulua ja soittoa (Ilmestyskirja).

Monet kristityt kokevat, että musiikki on rukouksen muoto, jossa sielu yhdistyy Luojaan.

Islamissa, vaikka musiikki voi olla kiistanalainen, Koraanin resitointi on syvästi musiikillista.

Hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa mantrat ja sävelkulut yhdistävät mielen henkiseen todellisuuteen.

Musiikki sielun ja hengen ilmaisijana

Musiikki välittää tunteita ja kokemuksia, joita sanat eivät tavoita – kuten Jumalan läsnäolon, lohdutuksen tai pyhyyden.

Monet ovat kokeneet, että musiikin kautta Jumala "puhuu sydämelle".

Säveltäjät, kuten Johann Sebastian Bach, kirjoittivat teoksiaan suoraan Jumalan kunniaksi (esim. Soli Deo Gloria – "Yksin Jumalalle kunnia").

Jumala musiikin Luojana

Joidenkin kristillisten näkemysten mukaan kaikki kauneus, myös musiikin kauneus, on Jumalan lahjaa.

Ajatellaan, että Jumala loi sävelien järjestyksen samalla tavalla kuin luonnonlait tai tähtien liikkeet.

Tällöin musiikki ei ole vain viihdettä, vaan jumalallisen järjestyksen heijastuma – niin kuin matematiikka tai valo.


Monissa uskonnoissa taivas nähdään paikkana, jossa kuuluu loputon musiikki, laulu ja ylistys.

Tämä kuvastaa, että musiikki ei ole vain ajallinen ilmiö, vaan hengellinen kieli, joka voi jatkua ikuisuudessa.
Musiikki on henkilökohtaisena kokemuksena Jumalasta

Monet ovat kertoneet, että musiikki johdatti heidät uskoon, tai että tietyssä musiikillisessa hetkessä he kokivat Jumalan kosketuksen.

Tämä ei ole harvinaista edes niille, jotka eivät muuten koe uskontoa läheiseksi – musiikki voi avaa sydämen ja hiljentää mielen, jolloin Jumalan voi "kuulla" sisältäpäin.


Musiikki ja Jumala ovat monille syvästi yhteydessä – ei vain teologisesti tai rituaalisesti, vaan myös henkilökohtaisella ja emotionaalisella tasolla. Musiikki voi toimia siltana Jumalan ja ihmisen välillä, ja monille se on **pyhyyden

Yhteys sateenkaareen. Monta merkitystä.
Esim. Kirjava maaima. Seksuaalisuusm monta väriä.

Ei ole kuule mikään pakko. Satuhamot jostain satukirjasta eivät vain kiinnosta. Terveisin ateisti.

"Ateismi aiheuttaa riippuvaisuutta"

Kommentti on yhtä järkevä kuin "päihteettömyys aiheuttaa riippuvuutta". Nimittäin jumala majailee ihmisen kuupassa mielihyväkeskuksessa ja aiheuttaa samanlaisen reaktion kuten esimerkiksi päihteet, uhkapeli, seksi, musiikki ja muut riippuvuutta aiheuttavat toiminnot.

Uskonto on tunnetusti riipuvuuden merkki kun omaa mielikuvaa ei ole ainoasta elämästä. Jopa aletaan uskomaan tarinoita uskosta joka lupaa kuten nykyiset huijaus lupaukset lupaavat....

"Jos lupaus on liian hyvä ollakseen totta, se ei ole totta !"

"jos rakastat minua Jumalaa niin saat ikuisen eläämän, muutoin joudut ikuiseen tuleen ja helvettiin".... uskomaton vedätys ja ateistit on jotenkin asiaa palvomassa ettei usko vaikka ei ole tarvetta tehdä asian suhteen mitään kun elää vain uskomatta uhkauksiin Jumalista ja heidän omituisista kostoista!

1985 erosin kirkosta enkä ole katunut asiaa sekunttiakaan.
Minä en ole uskonut kun pikkulaksena jumalaan kun sitä tuputettiin tietona. Kun opin lukemaan uskonto loppui samantien ja eroon pääsi vasta kun oli täysi-ikäinen ?!!!

Jouluna aina leikin uskovaa! Joulupukki on kiva harjoitus uskonto!

Älä nyt aloittaja liioittele. Usko johonkin saattaa aiheuttaa riippuvuutta. Tuskin uskon puute aiheuttaa riippuvuutta. Sanoisin, että aika väkisin keksitty idea, jossa ei ole mitään järkeä.

ai mielikuvitukseen 🤣 ateisti voi leikillään uskoa ,mutta ei koskaan tosissaan

Uskovaisen on pakko uskoa johonkin jumalaan. Monilla on jopa monia jumalia. He eivät pysty elämään ilman mielikuvitusmaailmaa, kanin koloa. Uskovaiset ovat kuitenkin melko säälittäviä ja hellyttäviä. Perustaa identiteettinsä ja elämänsä uskoon. Miksi ei tietoon?

riippuvuus tarvitsee tunnetta ei ateisti ole tunne vaan olotila totuus
sama kun kysyisi tunnetko maan kiertävän 🤣